Haburas matenek atu koʼalia ho ema
ITA sente fasil atu koʼalia ho ema seluk ka lae? Ema barak sente taʼuk atu koʼalia ho ema seluk, liuliu ho ema neʼebé sira la koñese. Ema sira-neʼe karik moedór. Karik sira hanoin: ‘Haʼu sei koʼalia kona-ba saida? Oinsá mak haʼu bele hahú atu koʼalia? Oinsá mak haʼu bele kontinua atu koʼalia ba ema neʼe?’ Maibé, iha mós ema balu neʼebé la moe. No dala ruma sira koʼalia barak demais no la fó tempu ba ema seluk atu koʼalia. Ba sira, buat neʼebé susar mak oinsá atu buka-hatene ema nia hanoin no aprende atu rona didiʼak kuandu ema seluk koʼalia. Sin, maski ita mak ema neʼebé moedór ka lae, ita hotu tenke aprende kona-ba dalan neʼebé diʼak atu koʼalia ho ema seluk.
Hahú iha uma
Atu haburas ita-nia matenek atu koʼalia, diʼak atu hahú halo ida-neʼe iha ita-nia uma rasik. Tuir loloos, koʼalia ba malu iha dalan neʼebé diʼak iha família laran bele ajuda duni atu família moris kontente.
Buat neʼebé importante mak hanoin ema seluk. (Deuteronômio [Ulangan] 6:6, 7; Provérbios [Amsal] 4:1-4) Se ita hanoin ema seluk, ita sei koʼalia ba sira, no rona kuandu sira fó sai sira-nia hanoin. Buat ida seluk tan neʼebé importante mak buka informasaun neʼebé diʼak atu fahe ba malu. Porezemplu, se ita iha programa atu lee Bíblia loroloron no estuda mesak, ita sei hetan informasaun barak neʼebé ita bele fahe ba malu. Ita bele uza informasaun iha livru Buka-hatene Didiʼak Eskritura Loron-loron nian hodi book ita-nia família atu koʼalia ba malu. Karik kuandu ita haklaken ita hetan esperiénsia diʼak ruma, ka ita lee buat ruma neʼebé diʼak ka kómiku uitoan. Entaun, fahe buat sira-neʼe kuandu ita koʼalia ba malu nuʼudar família. Buat sira-neʼe mós bele ajuda ita atu koʼalia ho ema seluk neʼebé laʼós ita-nia família.
Koʼalia ho ema neʼebé ita la koñese
Ema barak taʼuk atu hahú koʼalia ho ema neʼebé sira la koñese. Maibé tanba hadomi Maromak no ema, Testemuña ba Jeová hakaʼas an atu aprende kona-ba oinsá sira bele koʼalia ba ema seluk hodi fahe lia-loos husi Bíblia. Entaun, saida mak bele ajuda ita atu halo diʼak liután dalan neʼebé ita koʼalia ba ema?
Matadalan iha Filipe 2:4 bele ajuda ita. Matadalan neʼe haruka ita atu la ‘buka deʼit ita rasik nia diʼak, maibé buka mós ema seluk nia diʼak’. Hanoin toʼok kona-ba neʼe: Se ita seidauk hasoru ema ida, nia sei haree ita nuʼudar ema estranjeiru, loos ka lae? Entaun, oinsá mak ita bele halo nia sente kmaan hodi koʼalia ho ita? Buat ida neʼebé ajuda mak hatudu oin-midar no fó kumprimenta. Maibé iha mós buat seluk tan neʼebé ita presiza hanoin.
Kuandu ita vizita ema ida, karik nia sei hanoin hela kona-ba buat seluk. Entaun, se ita koko atu koʼalia kona-ba buat neʼebé iha ita-nia neon no la hanoin kona-ba buat neʼebé iha ema neʼe nia neon, nia sei simu buat neʼebé ita koʼalia ka lae? Saida mak Jesus halo kuandu nia hasoru feto Samaria ida iha bee-matan? Feto neʼe hanoin hela kona-ba kuru bee. Jesus hahú koʼalia ba nia hodi tuir buat neʼebé feto neʼe hanoin, no tuirmai Jesus liga ida-neʼe ho informasaun kona-ba Maromak.—João 4:7-26.
Se ita tau atensaun didiʼak, ita bele komprende saida mak ema neʼe hanoin hela. Ema neʼe kontente ka triste hela ka lae? Ema neʼe mak idade ona no moras hela ka lae? Iha sasán ruma neʼebé hatudu katak família neʼe iha oan ka lae? Ema neʼe mak riku, ka nia moris simples no hakaʼas an atu hetan buat neʼebé família presiza? Ita haree ka lae, imajen ka buat murak neʼebé hatudu katak sira tuir relijiaun ida? Se ita hanoin kona-ba buat sira-neʼe nuʼudar ita fó kumprimenta ba ema neʼe, nia sei sente katak ita hanoin nia.
Se ita la haree uma-naʼin nia oin tanba rona deʼit nia lian husi odamatan neʼebé xave hela, ita hanoin oinsá kona-ba ema neʼe? Karik ema neʼe moris iha taʼuk nia laran. Entaun, ita bele uza situasaun neʼe atu hahú koʼalia ho ema neʼe.
Iha rai balu, atu book ema ida atu koʼalia ho ita, karik ita presiza hahú koʼalia ba ema neʼe hodi konta kona-ba ita-nia an rasik, hanesan ita-nia situasaun, tansá ita mai iha nia uma, tansá ita fiar ba Maromak, tansá ita hahú estuda Bíblia, no oinsá mak Bíblia ajuda ona ita iha ita-nia moris. (Apóstolu 26:4-23) Klaru katak ita presiza halo ida-neʼe ho matenek no hanoin nafatin kona-ba ita-nia objetivu. Tuirmai, ida-neʼe bele book ema neʼe atu fó-hatene ba ita kona-ba ninia an rasik no oinsá nia hanoin.
Iha ema nia kultura balu, sira iha toman atu hatudu laran-diʼak ba ema neʼebé sira la koñese. Karik sira konvida ita atu tama ba uma laran no tuur. Kuandu ita tuur ona, ho respeitu ita bele husu kona-ba família nia situasaun no rona didiʼak kuandu uma-naʼin koʼalia. Hodi halo nuneʼe, karik uma-naʼin mós sei rona ba buat neʼebé ita atu koʼalia. Ema balu seluk karik hakarak hatene liután ema neʼebé vizita, entaun karik ita uza tempu barak atu koʼalia ba malu bainhira ita kumprimenta tiha sira. Nuʼudar ita koʼalia, karik sira sei haree katak buat balu iha sira-nia moris hanesan ho ita-nian. Ida-neʼe sei fó oportunidade ba ita atu koʼalia kona-ba Maromak no ida-neʼe bele fó rezultadu diʼak.
Oinsá se ita-nia área iha ema barak neʼebé uza língua seluk? Oinsá mak ita bele koʼalia ho sira? Se ita aprende atu kumprimenta ema iha sira-nia língua, sira sei sente katak ita hatudu interese ba sira. Ida-neʼe sei loke dalan ba ita atu koʼalia tan ba sira.
Oinsá ita bele kontinua koʼalia ba malu
Atu ita bele kontinua koʼalia ba malu, ita presiza rona didiʼak ba ideia neʼebé ema neʼe fó sai. Book nia atu fó sai ninia hanoin se nia hakarak. Buat neʼebé bele ajuda ita mak hodi hili pergunta ho didiʼak. Tan neʼe, pergunta neʼebé book ema atu fó sai ninia hanoin mak diʼak liu duké pergunta neʼebé sira hatán deʼit “sin” ka “lae”. Porezemplu, depois ita koʼalia tiha kona-ba problema neʼebé mosu iha ita-nia área, ita bele husu: “Tuir ita-nia hanoin, saida mak hamosu problema neʼe?” ka “Tuir ita-nia hanoin, oinsá mak bele hadiʼa problema neʼe?”
Kuandu ita husu pergunta, rona didiʼak ba resposta. Ita bele hatudu katak ita interese ba sira-nia resposta neʼe liuhusi ita-nia liafuan, ka hodi doko ulun, ka liuhusi ita-nia hahalok. Keta hanetik sira kuandu sira koʼalia hela. Diʼak atu hanoin kona-ba buat neʼebé ema foin dehan. Bíblia hatete: “Lalais atu rona, neineik atu koʼalia.” (Tiago 1:19) Kuandu ita koʼalia fali, hatudu bá katak ita rona duni ba buat neʼebé nia dehan.
Maibé, klaru katak laʼós ema hotu sei hatán ba ita-nia pergunta. Ba ema balu, sira fó resposta hodi doko ulun ka oin-midar deʼit. Ema balu seluk karik dehan deʼit “sin” ka “lae”. Se nuneʼe, keta sai estrese. Hatudu pasiénsia bá. Keta koko atu obriga ema hodi koʼalia ho ita. Se ema ida prontu atu rona, uza oportunidade neʼe atu fahe eskritura neʼebé bele book ema neʼe nia laran. Ikusmai, ema neʼe sei haree ita nuʼudar ninia belun. Depois neʼe, karik nia sei prontu atu fó sai ninia hanoin ba ita.
Nuʼudar ita koʼalia ho ema, hanoin kona-ba saida mak ita sei koʼalia fali ho nia iha vizita tuirmai. Se ema neʼe husu pergunta oioin, ita bele hatán pergunta balu, maibé bele husik hela pergunta ida ka rua ba tempu seluk. Fó-hatene ba ema neʼe katak ita sei halo riset no tuirmai ita sei fahe informasaun seluk tan ba nia. Se ema la husu pergunta, kuandu ita ramata ita bele husu pergunta neʼebé ita hatene katak uma-naʼin sei gosta. Esplika ba nia katak ita sei koʼalia hamutuk fali kona-ba neʼe iha vizita tuirmai. Ita bele hetan ideia barak iha livru Bertukar Pikiran mengenai Ayat-Ayat Alkitab no iha Livru Haklaken no Matan-moris bá!
Kuandu hamutuk ho ita-nia maluk kristaun
Kuandu ita hasoru irmaun ka irmán ida ba dala primeiru, ita hakaʼas an atu koñese sira ka lae? Ka ita sei hamriik nonook deʼit? Domin ba ita-nia maluk kristaun tenke book ita atu hakarak koñese sira. (João 13:35) Entaun, oinsá mak ita bele hahú atu koʼalia? Karik ita bele hahú hodi fó-hatene ita-nia naran no husu ema neʼe nia naran. Husu nia kona-ba oinsá mak nia aprende lia-loos, no karik ida-neʼe sei loke dalan ba imi atu koʼalia ba malu no atu koñese malu liután. Maski dalan neʼebé ita koʼalia mak ladún moos, maibé buat neʼebé importante liu mak ita-nia hakaʼas-an sei hatudu ba ema seluk katak ita hanoin sira.
Saida mak bele ajuda ita koʼalia ho ita-nia maluk kristaun ida? Hatudu interese ba ita-nia maluk kristaun neʼe no ninia família. Porezemplu, reuniaun foin ramata ka lae? Entaun, ita bele fahe ita-nia hanoin kona-ba informasaun ruma neʼebé ajuda ita. Ida-neʼe karik sei lori diʼak ba ita no mós ita-nia maluk neʼe. Karik ita bele koʼalia kona-ba pontu ruma neʼebé ita foin lee iha Livru Haklaken ka Matan-moris bá! Maibé, ita labele halo ida-neʼe hodi hatudu katak ita matenek liu ka atu koko ita-nia maluk nia matenek. Ita-nia hakarak mak atu fahe buat neʼebé ita rasik gosta loos. Karik ita bele koʼalia kona-ba knaar neʼebé ita ka ita-nia maluk sei hatoʼo iha Eskola Serbisu Kristaun nian no troka hanoin kona-ba oinsá atu hatoʼo diskursu neʼe. Ita mós bele fahe esperiénsia neʼebé ita hetan iha serbisu haklaken.
Tuir loloos, tanba ita hatudu interese ba ema, ita sei koʼalia kona-ba ema, no kona-ba buat neʼebé sira hatete ka halo. Ita mós bele koʼalia halimar uitoan. Maibé, buat neʼebé ita koʼalia hametin ema seluk ka lae? Se ita halo tuir didiʼak matadalan husi Bíblia no husik domin mak book ita, buat neʼebé ita koʼalia sei hametin duni ema seluk.—Provérbios (Amsal) 16:27, 28; Éfeso 4:25, 29; 5:3, 4; Tiago 1:26.
Antes bá haklaken, ita presiza prepara. Entaun, karik ita mós bele prepara informasaun neʼebé ita gosta hodi fahe ba ita-nia maluk kuandu ita koʼalia ba malu. Kuandu ita lee no rona ba buat neʼebé furak, hakerek pontu neʼebé ita hakarak fahe ba ema seluk. Neineik-neineik, ita sei iha informasaun barak neʼebé ita bele fahe. Hodi halo ida-neʼe sei ajuda ita atu iha informasaun seluk tan atu koʼalia laʼós deʼit kona-ba buat neʼebé akontese loroloron. Liután neʼe, ita-nia koʼalia mós sei hatudu katak ita hafolin Maromak nia Liafuan iha ita-nia moris!—Salmo (Mazmur) 139:17.