LISAUN ESTUDU 51
KNANANUK 132 Agora ita ida deʼit
Oinsá atu halo planu ba kazamentu neʼebé lori hahiʼi ba Jeová
“Halo buat hotu iha dalan neʼebé loloos no tuir arranju.”—1 KOR 14:40.
OBJETIVU
Buka-hatene oinsá atu halaʼo kazamentu iha dalan neʼebé lori hahiʼi ba Jeová.
1-2. Oinsá Jeová nia haree kona-ba loron kazamentu?
ITA prenda ona no atu kaben ka lae? Se nuneʼe, parabéns! Karik Ita okupadu tebes halo planu kona-ba Ita-nia kazamentu. Jeová interese ho Ita-nia kazamentu. Nia hakarak Ita atu sente kontente iha loron kazamentua no iha futuru kapás ho Ita-nia pár.—Prov 5:18; Kna 3:11.
2 Jeová merese simu hahiʼi iha Ita-nia kazamentu. Tanbasá? No oinsá Ita bele lori hahiʼi ba Jeová? Maski informasaun neʼe aplika liu ba sira neʼebé prepara hela atu kaben, maibé prinsípiu husi lisaun neʼe bele ajuda ita hotu atu fó hahiʼi ba Jeová se ita asiste kazamentu ka sira neʼebé atu kaben mak husu sujestaun husi ita kona-ba sira-nia planu.
TANBASÁ PRESIZA LORI HAHIʼI BA JEOVÁ?
3. Ema Kristaun neʼebé planu kona-ba sira-nia loron kazamentu presiza hanoin uluk kona-ba saida, no tanbasá?
3 Ema Kristaun neʼebé planu kona-ba loron kazamentu presiza halo ida-neʼe hodi tuir Jeová nia prinsípiu neʼebé hakerek iha Bíblia. Tanbasá? Tanba Jeová mak Hun ba arranju kaben nian. Nia mak halaʼo kazamentu primeiru entre Adão no Eva. (Gén 1:28; 2:24) Tan neʼe, sira neʼebé atu kaben presiza hanoin uluk kona-ba oinsá mak sira-nia kazamentu bele lori hahiʼi ba Jeová.
4. Saida mak razaun seluk tan neʼebé book Ita atu lori hahiʼi ba Jeová iha loron kazamentu?
4 Iha razaun importante seluk tan tanbasá Ita presiza hanoin uluk Jeová nia sentimentu kuandu halo planu kona-ba kazamentu: Nia mak Ita-nia Aman no Belun neʼebé diʼak liu. (Ebr 12:9) No Ita hakarak kontinua iha relasaun metin ho nia. Ita lakohi husik buat ida akontese iha loron kazamentu ka loron seluk neʼebé bele hakanek Ita-nia Belun Jeová. (Sal 25:14) Kuandu Ita hanoin kona-ba buat hotu neʼebé Jeová halo ona no sei halo ba Ita, neʼe sei book Ita atu lori hahiʼi ba Jeová iha Ita-nia kazamentu.—Sal 116:12.
OINSÁ BELE LORI HAHIʼI BA JEOVÁ?
5. Oinsá mak Bíblia bele ajuda sira neʼebé halo planu kona-ba loron kazamentu?
5 Bíblia la fó sai lei oioin kona-ba oinsá atu halaʼo serimónia ka festa kazamentu. Tan neʼe, sira neʼebé atu kaben bele halo planu kona-ba sira-nia kazamentu hodi tuir situasaun, kultura, no toman iha sira-nia área. No ema Kristaun neʼebé loos respeitu governu nia lei kona-ba kaben. (Mt 22:21) Maibé, kuandu sira halo planu hodi tuir Bíblia nia prinsípiu sira, neʼe sei lori hahiʼi ba Jeová no halo nia kontente. Entaun, sira presiza hanoin kona-ba prinsípiu saida deʼit?
6. Tanbasá importante atu halo tuir governu nia lei kona-ba kaben?
6 Halo tuir governu nia lei. (Rom 13:1, 2) Iha rai barak, governu fó sai lei kona-ba saida mak ema presiza halo antes atu kaben. Sira neʼebé planu atu kaben presiza buka-hatene kona-ba neʼe. Se Ita iha pergunta ruma, bele husu ba katuas sira atu hetan ajuda.b
7. Ita presiza hakaʼas an atu kria ambiente hanesan saida iha loron kazamentu?
7 Kria ambiente neʼebé diʼak. (1 Kor 10:31, 32) Hakaʼas an atu kria ambiente neʼebé haleno hahalok neʼebé Maromak nia espíritu lori mai duké haleno mundu nia espíritu. (Gal 5:19-26) Hodi tuir Bíblia nia prinsípiu kona-ba ulun, noivu mak iha responsabilidade atu sira-nia kazamentu bele lori kontente no fó hahiʼi ba Jeová. Oinsá atu halo nuneʼe? Diskursu husi Bíblia neʼebé hatoʼo ho domin no respeitu sei ajuda ema hotu atu hafolin Maromak nia arranju kazamentu nian no komprende katak kazamentu mak buat neʼebé sériu. Tan neʼe, ema Kristaun barak hili atu halaʼo sira-nia kazamentu iha Reuniaun-Fatin, se bele. Se Ita hakarak uza Reuniaun-Fatin, Ita presiza hakerek kedas karta ba grupu katuas atu husu kona-ba neʼe.
8. Oinsá mak ita bele halo festa kazamentu neʼebé bele lori hahiʼi ba Jeová? (Roma 13:13)
8 Lee Roma 13:13. Se Ita deside atu halo festa kazamentu, oinsá mak Ita bele kuidadu atu festa neʼe la haleno mundu nia espíritu? Liafuan Gregu neʼebé tradús nuʼudar “festa arbiru” refere ba festa neʼebé ema hemu tua demais no toka múzika toʼo kalan-boot. Se Ita deside atu oferese tua iha festa, hanoin kona-ba buat neʼebé Ita bele halo atu la iha ema ida mak sei hemu tua barak demais.c Se iha múzika, kontrola ninia volume atu bainaka sira bele konversa ho kontente. Kuidadu kona-ba hili múzika no haree katak múzika nia liafuan sira sei la halo ema seluk sidi.
9. Sira neʼebé atu kaben presiza hanoin saida kuandu arranja kona-ba lia-menon ka atividade ruma iha festa kazamentu?
9 Karik Ita hakarak arranja atu família ka kolega hatoʼo lia-menon, hatudu foto no vídeo, ka halo atividade ruma. Neʼe sei halo loron kazamentu sai furak liu. Maibé, presiza konfirma katak buat sira-neʼe mak atu hametin malu. (Flp 4:8) Husu Ita-nia an: ‘Neʼe sei hatudu respeitu ba ema seluk ka lae? Neʼe sei hatudu respeitu ba arranju kazamentu ka lae?’ No importante liu mak: ‘Neʼe sei lori hahiʼi ba Jeová ka lae?’ Maski la sala atu koʼalia komik, maibé labele uza liafuan neʼebé book ema atu hanoin kona-ba buat seksuál. (Éf 5:3) Kuandu Ita husu família ka belun atu hatoʼo lia-menon, esplika ho klaru katak sira presiza respeita Ita-nia hakarak.
10. Tanbasá presiza kuidadu atu la dada atensaun demais ba Ita-nia an bainhira planu ba kazamentu? (1 João 2:15-17)
10 Keta dada demais atensaun ba Ita-nia an. (Lee 1 João 2:15-17.) Jeová sei kontente se ninia atan sira lori hahiʼi ba nia duké dada demais ema nia atensaun ba sira-nia an. Ema Kristaun neʼebé rekoñese ida-neʼe sei kuidadu atu la gasta osan barak demais tanba lakohi “foti an kona-ba rikusoin”. Se Ita-nia kazamentu mak simples, neʼe lori benefísiu saida? Irmaun ida naran Mike husi Noruega hatete: “Ami hasees an husi debe, tan neʼe ami bele kontinua pioneiru. Ami-nia kazamentu mak simples maibé furak no lori kontente.” Irmán ida naran Tabitha husi Índia hatete: “Hodi halaʼo kazamentu neʼebé simples, neʼe hamenus ami-nia estrese tanba la presiza planu buat barak no ami la presiza diskute malu kona-ba planu sira-neʼe.”
Maski hela iha fatin naran deʼit, ema Kristaun nia kazamentu bele halaʼo iha dalan neʼebé simples, kapás, no sai memória neʼebé furak (Haree parágrafu 10-11)
11. Oinsá mak noivu no noiva halo desizaun kona-ba sira-nia hatais no hadiʼa an? (Haree mós foto.)
11 Ita mós presiza deside saida mak Ita sei hatais. Klaru katak Ita hakarak haree furak. Iha Bíblia nia tempu, noivu no noiva tau atensaun didiʼak kona-ba hadiʼa an. (Isa 61:10) Roupa neʼebé Ita uza iha loron kazamentu mak la hanesan ho roupa baibain, maibé nafatin presiza hatudu respeitu no la halo ema sidi. (1 Tim 2:9) Keta hanoin katak Ita-nia hatais no hadiʼa an mak parte importante liu hotu iha Ita-nia kazamentu.—1 Ped 3:3, 4.
12. Tanbasá presiza kuidadu atu hasees an husi toman neʼebé la tuir Bíblia?
12 Hasees an husi toman neʼebé la tuir Bíblia. (Apok 18:4) Iha Satanás nia mundu ohin loron, ema halaʼo kazamentu hodi kahur toman husi adorasaun falsu, espiritizmu, ka superstisaun. Jeová fó avizu klaru mai ita atu hasees an husi buat sira neʼebé la moos. (2 Kor 6:14-17) Se Ita duvida kona-ba toman ka tradisaun ruma, halo peskiza kona-ba neʼe no buka-hatene Bíblia nia prinsípiu neʼebé bele ajuda Ita atu halo desizaun diʼak.
13. Oinsá mak ita bele banati-tuir Jeová nia hahalok bainhira simu prezente?
13 Karik iha mós toman atu bainaka sira fó prezente ba noivu no noiva. Maibé dala barak neʼe depende ba ema ida-idak nia situasaun ekonomia. Klaru katak Bíblia anima ema Kristaun atu fó, no neʼe sei lori kontente. (Prov 11:25; Após 20:35) Maibé, ita labele halo bainaka sira sente katak sira tenke fó prezente ka sente la diʼak tanba labele fó prezente neʼebé karun. Ita banati-tuir Jeová hodi hatudu agradese ba buat naran deʼit neʼebé ema fó ho laran tuir sira-nia kbiit.—2 Kor 9:7.
TAHAN HASORU DEZAFIU OIOIN
14. Ema balu neʼebé atu kaben hasoru dezafiu saida?
14 Karik Ita hasoru dezafiu oioin bainhira halo planu kona-ba kazamentu neʼebé lori hahiʼi ba Jeová. Porezemplu, karik Ita sente susar atu halo kazamentu neʼebé simples. Irmaun Charlie husi Illas Salomaun hatete: “Susar tebes atu deside kona-ba ema neʼebé ami sei konvida. Ami iha kolega barak, no tuir ami-nia kultura, ema hotu hakarak tuir festa kazamentu!” Tabitha neʼebé temi ona hatete: “Iha ami-nia área, baibain ema halo festa neʼebé boot. Tan neʼe, presiza tempu ba ami-nia inan-aman atu simu desizaun kona-ba konvida ema maizumenus naʼin-100 deʼit.” Irmán Sarah husi Índia hatete: “Ema balu fokus demais kona-ba sira iha osan hira no ema seluk nia hanoin kona-ba sira. Haʼu-nia primu no prima sira halo festa kazamentu neʼebé boot, tan neʼe haʼu sente presaun atu halo festa boot liután.” Saida mak bele ajuda atu tahan hasoru situasaun hanesan neʼe ka dezafiu seluk?
15. Tanbasá importante atu halo orasaun beibeik kona-ba Ita-nia planu?
15 Halo orasaun beibeik kona-ba Ita-nia planu. Ita bele fó-hatene Jeová kona-ba buat naran deʼit neʼebé Ita hasoru ka sente. (Flp 4:6, 7) Ita bele husu Jeová atu ajuda Ita halo desizaun diʼak, kalma nafatin maski estrese, no aten-brani kuandu presiza. (1 Ped 5:7) Nuʼudar Ita haree oinsá Jeová ajuda Ita, neʼe sei hametin liután Ita-nia fiar. Tabitha neʼebé temi ona hatete: “Ami lakohi se ikusmai ami la konkorda malu, ka família mak la konkorda ho ami. Tan neʼe, ami sempre halo orasaun antes koʼalia kona-ba ami-nia planu. Ami sente duni Jeová nia ajuda no bele sente dame no kalma.”
16-17. Tanbasá presiza komunika ho didiʼak kuandu halo planu ba kazamentu?
16 Komunika ho didiʼak. (Prov 15:22) Ita no Ita-nia pár presiza halo desizaun oioin kona-ba kazamentu. Neʼe inklui deside data, gasta osan hira, ema neʼebé imi sei konvida, no buat seluk tan. Antes halo desizaun, koʼalia hamutuk imi-nia opsaun, Bíblia nia prinsípiu neʼebé bele aplika, no sujestaun husi ema Kristaun neʼebé maduru no iha esperiénsia. Bainhira fó sai Ita-nia hakarak ba Ita-nia pár no família, koʼalia ho didiʼak no prontu halo mudansa se presiza. Se família rasik, hanesan inan-aman husu atu inklui buat ruma iha Ita-nia kazamentu, koko hatudu respeitu ba sira. Neʼe mak loron espesiál ba sira mós. Se Ita labele halo buat neʼebé sira husu, esplika ho didiʼak. (Kol 4:6) Hatudu ho klaru ba família katak buat neʼebé importante mak atu iha kazamentu neʼebé lori kontente no fó hahiʼi ba Jeová.
17 Dala ruma susar atu esplika Ita-nia desizaun ba inan-aman, liuliu se sira mak laʼós Testemuña. Maibé Ita bele halo ida-neʼe. Irmaun ida naran Santhosh iha Índia hatete: “Ami-nia família hakarak ami atu halo tuir kostume Indú nian. Haʼu no haʼu-nia pár presiza koko dala barak atu esplika ba família kona-ba ami-nia desizaun. Ami konkorda atu halo buat balu neʼebé sira hakarak, importante mak neʼe la halo Jeová triste. Porezemplu, ami oferese hahán balu neʼebé sira hakarak no deside atu la inklui kanta no dansa tanba sira la toman ho buat sira-neʼe.”
18. Saida mak bele ajuda Ita atu konfirma katak buat hotu sei laʼo ho diʼak? (1 Korinto 14:40) (Haree mós foto.)
18 Planu ho didiʼak. Hodi organiza didiʼak bele hamenus Ita-nia estrese iha loron kazamentu. (Lee 1 Korinto 14:40.) Irmaun Wayne husi Taiwán hatete: “Loron balu antes ami-nia kazamentu, ami halo enkontru kiʼik ho sira neʼebé ajuda ami iha ami-nia kazamentu. Ami koʼalia hamutuk kona-ba planu no treinu parte balu ba kazamentu atu konfirma katak buat hotu sei laʼo ho diʼak.” Atu hatudu respeitu ba bainaka sira, hakaʼas an atu tuir oras.
Kazamentu bele laʼo ho kapás se planu ho didiʼak (Haree parágrafu 18)
19. Saida deʼit mak Ita bele halo atu festa kazamentu bele laʼo ho diʼak?
19 Ita bele hasees an husi problema sira se Ita planu nanis. (Prov 22:3) Porezemplu, se ema iha Ita-nia área mak toman atu bá tuir deʼit festa maski la hetan konvite, hanoin kona-ba saida mak Ita bele halo atu prevene ida-neʼe. Se Ita konvida família ruma neʼebé laʼós Testemuña, fó-hatene nanis buat neʼebé sei akontese no esplika Ita-nia desizaun kona-ba toman ruma neʼebé Ita simu ka la simu. Ita bele fahe informasaun “Oinsá mak Testemuña ba Jeová halaʼo kazamentu?” husi jw.org. Atu festa kazamentu laʼo ho diʼak, karik Ita bele hili irmaun maduru ida nuʼudar “ulun-naʼin festa nian”. (João 2:8) Se Ita fó sai ho klaru Ita-nia planu ba irmaun neʼe, nia bele ajuda Ita atu kazamentu nafatin laʼo ho diʼak no tuir Ita-nia planu.
20. Sira neʼebé atu kaben presiza hanoin-hetan saida kona-ba kazamentu?
20 Karik Ita sente estrese nuʼudar Ita hanoin kona-ba buat hotu neʼebé envolve iha planu ba kazamentu. Maibé, hanoin-hetan katak loron kazamentu mak ba loron ida deʼit. Neʼe mak loron primeiru ba imi atu halaʼo moris kaben nian neʼebé furak no serbí Jeová hamutuk. Hakaʼas an atu halaʼo Ita-nia kazamentu iha dalan neʼebé simples no hatudu respeitu ba tempu importante neʼe. Tau fiar ba Jeová. Ho ninia ajuda, Ita bele organiza Ita-nia kazamentu ho didiʼak no neʼe sei lori memória furak neʼebé Ita sei la arrepende.—Sal 37:3, 4.
KNANANUK 107 Maromak nia ezemplu kona-ba domin
a ESPLIKASAUN BA FRAZE: Iha kultura barak, kazamentu envolve serimónia neʼebé inklui juramentu kaben nian iha Maromak nia oin, no tuirmai karik iha mós festa. Maski iha kultura neʼebé la iha serimónia ka festa, sira neʼebé atu kaben bele hetan benefísiu hodi hanoin Bíblia nia prinsípiu neʼebé bele aplika ba sira-nia loron kazamentu.
b Atu hatene liután ema Kristaun nia haree kona-ba kaben iha dalan legál, haree “Pernikahan yang Terhormat di Mata Allah dan Manusia” iha Menara Pengawal 15 Outubru 2006.
c Haree vídeo Haʼu sei oferese tua ka lae? iha jw.org.