ʻI he Taimi Naʻe Feinga Ai ʻa e Moʻungá ke Fetaulaki mo e Tahí
MEI HE ʻĀ HAKE! FAIONGOONGO ʻI VENISUELA
ʻI HE vahaʻa ʻo e tahí mo e kolomuʻa ʻo Venisuelá, ʻa Caracus ʻoku tuʻu ai ha fuʻu moʻunga mita ʻe 2,000 hono māʻolungá ko El Ávila hono hingoá. ʻI he tafaʻaki fakatokelaú ʻoku ʻi ai ha matāfonua fāsiʻi mo lōloa ʻoku nofoʻi tokolahi. ʻOku tuʻu ai ʻa e malaʻe vakapuna tefito ʻo Venisuelá, pea ke ʻalu mei he malaʻe vakapuná ki Caracus, kuo pau ki he kau folau ʻeveʻevá ke nau fononga atu ʻo fou ʻi ha tānolo ʻa ia ʻoku tuʻusi tonu atu pē ʻi he loto moʻungá.
Hili ha ngaahi ʻuha lōvai ʻi Tīsema 1999, ko e palapala ʻa El Ávila naʻe ʻikai toe lava ai ke ne misi ʻa e vaí. Ko hono tafatafaʻakí naʻe fonu hake ʻi he kiupiki mita vai ʻe laui mano ko e tafe hifo mei he moʻungá. ʻOku hā ngali, hangē ko e lau ʻa e tokotaha, ʻoku hangē naʻe feinga ʻa e moʻungá ia ke fetaulaki mo e tahí. Ko e ngaahi ʻapí—mei he fanga kiʻi fale fakahekeheké ʻo aʻu ki he ngaahi fuʻu fale fakaʻeiʻeikí—naʻe lōmekina ia ʻe ha fuʻu vai lahi, pelepela, maka, mo e ngaahi fuʻu ʻakau. Ko e ngaahi moheʻangá, ʻaisí, televīsoné, pea aʻu ki he tangatá naʻe tafia atu. Naʻe pehē ʻe ha tangataʻeiki naʻá ne fakakaukau ko e ngata ia ʻa e māmaní.
Ne faifai pē, pea naʻe tuʻu ʻa e ʻuhá, pea ko e ngaahi tāfea ʻa e vaí naʻe kamata ke holo hifo. Fakatatau ki ha fakafuofua ʻe taha, naʻe meimei mate ai ʻa e kakai ʻe toko 50,000 nai pea ko e toko 400,000 naʻe ʻikai ha nofoʻanga. ʻI ha ngaahi ʻuhinga lelei, kuo fakalea ʻeni “ko e fakatamaki fakanatula kovi taha ʻi he hisitōlia ʻo Venisuelá.”
Mālō e Hao
ʻI Tīsema 15, ko Juan Carlos Lorenzo mo ʻene tamaí naʻe maʻu kinaua ʻi ha vahaʻa ʻo ha ongo vaitafe ʻau mālohi. Naʻá na liʻaki ʻena meʻalelé peá na kau fakataha mo ha kakai ʻe toko 35 ʻi loto ʻi ha fale. Kae kehe, naʻe hū vave atu ʻa e vaí ki loto pea vave ʻene ʻalu hake ki ʻolungá. Naʻe malava ke nau hola kotoa hake ki he ʻató. Ka ʻi he taimi tatau pē, ko e ngaahi fuʻu maka lalahí mo e ngaahi fuʻu sinoʻi ʻakaú naʻe holo hifo ʻi he falé. ʻIkai fuoloa, naʻe movete ʻa e holisi ʻo e funga vaka ʻuluakí mo e uá, ko ia ko e ngaahi fuʻu poú pē mo e ʻató naʻe toé. Ko hono faʻunga vaivaí naʻe ngalulululu ʻi he hokohoko atu hono havekí.
Naʻe ʻasi mai ha helikopeta, ka naʻe ʻikai malava ke tō ʻi he ngāvaivai ʻa e falé. ʻI heʻene tafoki atú, naʻe tauʻaki lea fakamāvae leva ʻi he tangi ʻaloʻimata ʻa Juan Carlos mo ʻene tamaí, ko ʻena fakapapauʻi ia te na mate ai pē. Naʻe aʻu mai ha ongo helikopeta. Pea fakahaofi tahataha hake ʻa e faʻahinga kotoa naʻe ʻi he ʻató lolotonga ia ʻa e puna tuʻumaʻu ʻi he pōtoʻi ʻa e ongo pailaté. ʻI he mavahe atu pē ʻa e helikopetá, naʻe holofa hifo leva ʻa e falé ki he fuʻu vai hou tuʻú. Naʻa nau hola taimi tonu pē!
Naʻe fetukutuku ʻa e kakaí ʻe ha laui afe—ʻi ha fanga kiʻi vakapuna iiki, ʻi he halá, pea ʻi ha ngaahi vaka sōtia naʻe foʻu ke tau ʻi he matāfangá. Ko e fakaʻotu lōloa ʻa e kakaí—ko e niʻihi naʻa nau fua ʻa e fānaú ʻi honau umá—naʻe fakahaofi atu ai kinautolu ʻi he fasi ʻa e peaú ʻaki ha maea ki he ngaahi vaká. Lolotonga naʻe lava ʻa e niʻihi ke toʻo ha fanga kiʻi meʻa siʻi fakafoʻituitui pē, ko e tokolahi ko e vala pē naʻa nau tuí naʻa nau ʻalu mo iá.
Ngaahi Feinga Tokoni
ʻI he ʻōfisi vaʻa ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihova ʻi Venisuelá, naʻe kamata leva ʻa e ngaahi feinga tokoní ʻi hono maʻu pē ʻa e tala ʻo e fakatuʻutāmakí. Kae kehe, ko e ngaahi halá naʻe hala pē heʻene fonu ʻi he ngaahi toetoenga vevé ko ʻene mātuʻaki tēkina atu ʻi he vaí. Hili ha ngaahi ʻaho siʻi, ko e konga ʻe taha ʻo e hala lahi tefitó naʻe fakaava ia ke ngāueʻaki ki he tokoni fakavavevavé, pea naʻe fakaʻatā atu ai ʻa e ngaahi meʻalele ʻa e Kau Fakamoʻoní ʻa ia naʻe ʻi ai ha ngaahi tokonaki fakafaitoʻo mo ha kau tangata taukei. Ko ha ʻōfisa naʻá ne pehē ki mui: “ʻOku ʻiloʻi lelei ʻe he puleʻangá ko e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová naʻa nau ʻi he lotolotonga ʻo e fuofua faʻahinga ke aʻu ki ai mo ha tokoní pea ke fetuku ʻa e kakaí mei he feituʻú.”
Naʻe fokotuʻutuʻu ʻe he Kau Fakamoʻoní ha kau fekumi ke fakasio ʻa e faʻahinga naʻe fiemaʻu tokoní. Naʻe fokotuʻutuʻu ha fefonongaʻaki ke ʻave ʻa e kau fetukutukú ki Caracas, ʻa ia ko e tokolahi naʻa nau aʻu ki ai ʻo ʻikai ha meʻa ʻe taha. Naʻe fokotuʻu fakakulupu ha ngaahi feituʻu ʻi he koló, koeʻuhi ke lava ai ʻo vahevahe atu ʻa e meʻakaí, valá, mo e faitoʻó ki he faʻahinga naʻa nau fiemaʻú. Ka ko e tokolahi taha ʻo kinautolú naʻa nau fiemaʻu ha meʻa lahi ange ʻi he meʻakaí mo e valá. Naʻa nau mātuʻaki fuʻu fiemaʻu ha feituʻu ke nofo ai. Naʻe loto-lelei honau fanga tokoua Kalisitiané ke ʻave kinautolu ki honau ʻapí.
Naʻa mo e ʻosi fuoloa siʻi atu ʻa e fakatamakí, naʻe nofo ʻa e kakaí fakataha mo ha ngaahi kaumeʻa mo ha ngaahi kāinga. Ko Joel mo Elsa, ko ha ongo Fakamoʻoni ʻi Puerto Cabello, naʻá na nofo ʻi ha kiʻi ʻapātimeni siʻisiʻi. ʻI he ʻosi ha māhina hili e afaá, naʻá na kei nofo fakataha pē ai mo ha kakai ʻe toko 16. Ko e tokolahi naʻe mole ʻo ʻikai ngata pē honau ngaahi ʻapí ka ko ʻenau ngāué foki. Ko honau ngaahi feituʻu ngāué naʻe ʻikai toe ʻi ai.
Ko e meʻa fakamamahí, ko e feituʻu ʻeveʻevá mo e ngaahi kolo taulanga ki muʻá naʻe ʻikai toe meimei ʻiloʻi. Ko e ngaahi meʻalele ʻe niʻihi naʻe ʻasi hake ia mei he pelepelá, lolotonga iá ko e niʻihi naʻe pipiki he ngaahi holisí, takatakai he ngaahi fuʻu poú, pe ʻefihia ʻi he ngaahi matapaá pe ngaahi matapā sioʻatá. Ko ha ʻotu pelepela fefeka—ʻi he ngaahi feituʻu ʻe niʻihi naʻe mita ʻe 3 hono lolotó—naʻá ne ʻai ai ke fuʻu māʻolunga ʻa e halá pea ka lue ai ha taha, ko e tuʻunga ʻo hono matá ʻoku fakatatau ia ki ha faliki māʻolunga pea naʻa mo e funga ʻato ʻo e ngaahi falé ʻokú ne māʻolunga ai!
Naʻe fakamatala ʻa e niʻihi ʻi Venisuela ko e fakatamakí naʻá ne akoʻi kiate kinautolu ha lēsoni mahuʻinga—ke ʻoua ʻe tuʻu ʻenau falalá ʻi he ngaahi meʻa fakamatelié. (Luke 12:29-31) Naʻe kamata ke fakamahuʻingaʻi ʻe ha faʻahinga ʻa e akonaki ʻa Sīsū Kalaisí: “ʻOua naʻa faʻoaki koloa maʻamoutolu ʻi mamani; he ko e potu ia ʻoku keina ai ʻe he ane mo e ʻumeʻumea, pea haea ʻe he kau kaihaʻa ʻo nau kaihaʻasi: kae faʻoaki koloa maʻamoutolu ʻi langi, he ko e potu ia ʻoku ʻikai keina ai ʻe he ane mo e ʻumeʻumea, pea ʻoku ʻikai haea ʻe he kau kaihaʻa ʻo kaihaʻasi: he ko e potu ʻoku ʻi ai hoʻo koloa, ʻe ʻi ai foki mo ho loto.”—Mātiu 6:19-21.
[Mape/Fakatātā ʻi he peesi 17]
(Ki he konga tohi kuo fokotuʻu kakató, sio ki he tohi)
VENISUELA
Caracus
Feituʻu ʻo e fakatamakí
KOLOMUPIA
[Fakatātā ʻi he peesi 17]
Rubén Serrano, pea mo e toetoenga ʻo hono falé
[Fakatātā ʻi he peesi 18]
1. Fakatahatahaʻi ʻo e ngaahi tokoní ʻe he kau ngāue pole ʻi Caracus
2, 3. Ko e Fakatahaʻanga Maiquetía ʻoku nau toʻo ʻa e pelepela fefeka ʻa ia naʻe fute ʻe fitu hono matolú mei honau Fale Fakatahaʻangá
4. Ko e Kau Fakamoʻoni ʻeni naʻe mole honau ngaahi ʻapí pea nau pole ke langa ha ngaahi fale foʻou maʻa kinautolu mo e niʻihi kehé
5. Ko e taha ʻi he ngaahi ʻapi kuo meimei kakato ʻi San Sebastián de los Reyes