Talanoa ki he Moʻuí
Ko ha Moʻui Fonu ʻi he Ngaahi Meʻa Fakaʻohovale ʻi he Ngāue ʻa Sihová
FAKAMATALA FAI ʻE ERIC MO HAZEL BEVERIDGE
“ʻOku ou tauteaʻi heni koe ki he māhina ʻe ono ʻi he pilīsoné.” ʻI he nofo heʻeku fakakaukaú ʻa e ngaahi lea ko iá, naʻe ʻave ai au ki he Pilīsone Strangeways ʻi Manchester, ʻIngilani. Ko e Tīsema ia ʻo e 1950, pea naʻá ku taʻu 19 ai. Ko ʻeku toki fehangahangai ia mo e taha ʻo e ngaahi ʻahiʻahi faingataʻa taha ʻi heʻeku moʻui fakatalavoú—naʻá ku fakafisi ke kau ʻi he ngāue fakakautaú.—2 Kolinito 10:3-5.
KO HA faifekau tāimuʻa taimi-kakato au ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová, ʻa ia naʻe totonu ke ʻuhinga iá ko e ʻatā mei he ngāue fakakautaú, ka naʻe ʻikai ke tali ʻe he Lao ʻa Pilitāniá ʻa homau tuʻungá. Ko ia, naʻá ku iku ai ʻo nofo tokotaha ʻi ha loki pilīsone. Pea naʻá ku fakakaukau ai ki heʻeku tamaí. ʻI ha founga taʻefakahangatonu, naʻá ku ʻi he pilīsoné ai koeʻuhi ko ia.
Te u tala atu, ko e tangataʻeikí, ko ha ʻōfisa pilīsone ia, ko ha tangata Yorkshire naʻe ʻi ai ʻene ngaahi tuipau mo e ngaahi tefitoʻi moʻoni mālohi. Koeʻuhi ko e ngaahi meʻa naʻá ne hokosia ʻi he ngāue fakakautaú pea ʻi he ngāue he pilīsoné, naʻá ne fehiʻa lahi ai ki he tui faka-Katoliká. Naʻá ne ʻuluaki fetuʻutaki mo e Kau Fakamoʻoní ʻi he konga ki muʻa ʻo e 1930 tupú ʻi heʻene ʻalu ki he matapaá ke tuli kinautolu—peá ne foki mai ai ʻokú ne toʻo ʻa e niʻihi ʻo ʻenau ngaahi tohí! Naʻá ne tukuhau ki mui ai ki he makasini Consolation (ko e ʻĀ Hake! ia he taimí ni). Naʻe faʻa ʻaʻahi mai ʻa e Kau Fakamoʻoní ʻi he taʻu taki taha ke fakalototoʻaʻi ia ke fakafoʻou ʻa ʻene tukuhaú. ʻI he taimi nai naʻá ku taʻu 15 aí, naʻa nau ʻai ke kau ʻa e tangataʻeikí ʻi ha toe fetalanoaʻaki ʻe taha, pea naʻá ku kau ki ai ʻo kau ki he tafaʻaki ʻa e Kau Fakamoʻoní. Ko e taimi ia naʻá ku kamata ai ke ako ʻa e Tohitapú.
ʻI hoku taʻu 17, naʻá ku fakahāhā ai ʻeku fakatapui kia Sihová ʻaki ʻa e papitaiso ʻi Maʻasi 1949. Ki mui ʻi he taʻu ko iá, naʻá ku fetaulaki ai mo John pea mo Michael Charuk, ko e ongo maʻu tohi fakamoʻoni ako he taimi ko iá ʻo e akoʻanga fakamisinale ko Kiliatí ʻa ia naʻá na fou mai ko e fononga ki Naisīlia. Ko ʻena maʻu ʻa e laumālie fakamisinalé naʻe maongo lahi ia kiate au. Pe naʻá na lāuʻilo ki ai pe ʻikai, naʻá na tō ʻa e laumālie ko iá ki hoku lotó.
Lolotonga ʻa e ako Tohitapú, naʻe mole ai meiate au ʻa e mahuʻingaʻia ke kumi ki ha tuʻunga ʻi ha ʻunivēsiti. ʻI loto ʻi ha taʻu ʻo e mavahe mei ʻapi ke ngāue ʻi he Kasitomú mo e ʻōfisi Tukuhau ʻi Lonitoní, naʻá ku ongoʻi ai heʻikai lava ke u fakahoko ʻa ʻeku fakatapui ki he ʻOtuá ʻi ha hokohoko atu ʻi he ngāue fakapuleʻangá. ʻI heʻeku tukuange ʻa ʻeku ngāue ʻōfisí, naʻe talamonū mai ai kiate au ha tokotaha kaungāngāue ʻōfisi taukei ʻi hono liʻaki “ʻo ha ngāue fakatupu maumau fakakaukau.”
Ki muʻa hení naʻá ku fehangahangai ai mo ha toe ʻahiʻahi ʻe taha—ʻe anga-fēfē hano tala ki heʻeku tamaí ʻoku ou loto ke tukuange ʻa ʻeku ngāue fakamāmaní ke hoko ko ha faifekau taimi-kakato. ʻI he efiafi ʻe taha lolotonga ʻa ʻeku ʻi ʻapi ʻi haʻaku mālōlō mei he ngāué, naʻá ku fakahā ange ai ʻa e ongoongo fakaʻohovalé. Naʻá ku tatali ki ha lau longoaʻa mai ʻa e tangataʻeikí. ʻI heʻeku ʻohovalé naʻá ne pehē mai pē: “Ko e fili ia ʻaʻau; fekuki mo hono ikuʻangá. Ka ʻo kapau te ke faingataʻaʻia, ʻoua ʻe toe kumi tokoni mai kiate au.” Ko e konga ʻo ʻeku tohinoa ki Sanuali 1, 1950, ʻoku pehē ai: “Talanoa ki he tangataʻeikí fekauʻaki mo e ngāue tāimuʻá. Naʻá ku ʻohovale ʻaupito ʻi heʻene fakakaukau fakaʻatuʻi fietokoní. Naʻe ʻikai te u lava ʻo taʻofi ʻa ʻeku tangi, ʻi heʻene anga-ʻofá.” Naʻá ku fakafisi mei he ngāue fakapuleʻangá pea tali ha vāhenga-ngāue ke hoko ko ha tāimuʻa taimi-kakato.
Ko ha Vāhenga-Ngāue mo ha “Kiʻi Fale”
Naʻe hoko mai leva ʻa hoku ʻahiʻahi hono hoko ʻi he līʻoa ki he ʻOtuá. Naʻe tuku mai kiate au ha vāhenga-ngāue tāimuʻa, ʻo nofo fakataha ai ʻi ha “kiʻi fale” ʻi Lancashire mo Lloyd Griffiths, ko ha kaungā Kalisitiane mei Uēlesi. ʻI he fonu he fakakaukau māʻolunga mo e fakakaukauloto atu ki he kiʻi fale ko iá, naʻá ku aʻu atu ai ki he kolo fakataʻelata mo palapala ʻi he ʻuhá ko Bacup. Naʻá ku hoko leva ai ki he meʻa moʻoní ʻo ʻosi angé ko e kiʻi falé ko ha kiʻi loki ʻi ha lalo fale! Naʻá ma feʻao ai ʻi he poʻulí mo e fanga kumaá pea mo e fanga mongomongá. Naʻe meimei liliu ʻa ʻeku fakakaukaú peá u foki ki ʻapi. ʻI hono kehé, naʻá ku kole ai ʻi ha lotu fakalongolongo ki ha mālohi ke fehangahangai mo e ʻahiʻahi ko ení. Fakafokifā pē, naʻá ku ongoʻi ai ʻoku hoko mai kiate au ha nonga, pea naʻá ku kamata ke sio ai ki he tuʻungá ʻi he tafaʻaki totonú. Ko ʻeku vāhenga-ngāue eni mei he kautaha ʻa Sihová. Te u falala kia Sihova ki ha tokoni. He fakamālō ē ko au ʻi heʻeku kātekina ʻa e tuʻunga ko iá, he ko e mavahé ʻe liliu ai ʻa ʻeku moʻuí ʻo taʻengata!—Aisea 26:3, 4.
Naʻá ku malanga ai ʻi he feituʻu ko Rossendale Valley ʻa ia naʻe tōlalo fakaʻekonōmika he taimi ko iá ʻo feʻunga mo e māhina ʻe hiva ki muʻa ia ke ʻave au ki he pilīsoné ʻi hono fakafisingaʻi ʻa e ngāue fakakautaú. Hili ʻa e uike ʻe ua ʻi he Pilīsone Strangeways, naʻe ʻave ai au ki he Pilīsone Lewes ʻi he matāfonua fakatonga ʻo ʻIngilaní. Naʻe faifai atu pē ʻo mau toko nima fakakātoa ʻa e Kau Fakamoʻoni naʻe ʻi aí, pea naʻa mau malava ke kātoangaʻi ʻa e Fakamanatu ʻo e pekia ʻa Kalaisí ʻi ha loki pilīsone.
Naʻe tuʻo taha ʻa e haʻu ʻa e tangataʻeikí ke sio mai kiate au. Kuo pau naʻe ʻahiʻahiʻi ʻe he meʻa ko iá ʻa ʻene fie tangatá—ko ha ʻōfisa pilīsone ʻiloa ʻoku ʻaʻahi ki hono foha kuo tukupōpula! ʻOku ou houngaʻia maʻu pē ʻi he ʻaʻahi ko iá. Faifai atu pē naʻe hoko mai ʻa e ʻaho ʻo hoku tukuangé ʻi ʻEpeleli ʻo e 1951.
ʻI hoku tukuange mei Lewes, naʻá ku heka lēlue ai ki Cardiff, Uēlesi, ʻa ia naʻe ngāue ai ʻa ʻeku tamaí he taimi ko iá ko ha ʻōfisa pule ʻi he pilīsoné. Ko e lahi tahá au ʻi he fānau ʻe toko fā—ko e tamaiki tangata ʻe toko tolu mo ha taʻahine. Naʻe pau ke u kumi ha ngāue konga taimi koeʻuhi ke u lava ʻo tauhi au pea kei hoko ai pē ko ha tāimuʻa. Naʻá ku ʻalu ʻo ngāue ʻi ha falekoloa vala, ka ko ʻeku taumuʻa tefito ʻi he moʻuí ko ʻeku ngāue fakafaifekau faka-Kalisitiané. ʻI he taimi nai ko ení naʻe liʻaki ai kimautolu ʻe heʻemau faʻeé. Ko ha tuʻunga fakamamahi lahi ʻaupito ia ki he tangataʻeikí pea mo kimautolu fānaú, mei he taʻu 8 ki he 19. Ko e meʻa fakamamahí, he naʻe vete ʻemau ongo mātuʻá.
Ko Ia ʻOkú Ne Maʻu ha Uaifi Leleí . . .
Naʻe ʻi ai ʻa e kau tāimuʻa ʻe niʻihi ʻi he fakatahaʻangá. Naʻe ʻi honau lotolotongá ha tuofefine ʻa ia naʻe haʻu ʻi he ʻaho kotoa pē mei ha keliʻanga malala ʻi Rhondda Valley ki heʻene ngāue fakamāmaní mo ʻene ngāue fakamalangá. Ko hono hingoá ko Hazel Green—ko ha tāimuʻa lelei ʻaupito. Naʻe ʻiloʻi ʻe Hazel ʻa e moʻoní ʻi he ngaahi taʻu lahi ange ia ʻiate au—naʻe maʻu ʻe heʻene ongo mātuʻá ʻa e ngaahi fakataha ʻa e Kau Ako Tohitapú (ʻoku ʻiloa he taimí ni ko e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová) ʻi he 1920 tupú. Kae tuku kiate ia ke ne fai ʻa ʻene talanoá tonu.
“Naʻe ʻikai te u mahuʻingaʻia moʻoni ʻi he Tohitapú ka naʻe toki hoko ia ʻi he 1944 ʻi heʻeku lau ʻa e kiʻi tohi ko e Religion Reaps the Whirlwind. Naʻe fakaʻaiʻai au ʻe heʻeku faʻeé ke u ʻalu ki ha ʻasemipilī fakasēketi ʻi Cardiff. ʻI he ʻikai meimei ai ha ʻilo ki he Tohitapú, naʻá ku ʻi he senitā faiʻanga fakatau tefitó ai mo ha papa tuʻuaki ʻi hoku kiá naʻe fanongonongo ai ha malanga maʻá e kakaí. Naʻá ku hao ʻi he meʻa naʻe hokosiá neongo ʻa hono fakahohaʻasi ia ʻe he haʻa faifekaú pea mo e niʻihi kehé. Naʻá ku papitaiso ʻi he 1946 pea kamata ke u tāimuʻa ʻi Tīsema ʻo e taʻu ko iá. ʻI he 1951 leva naʻe haʻu ai ki Cardiff ha talavou tāimuʻa, ko e toki tukuange mai pē mei he pilīsoné. Ko Eric ia.
“Naʻá ma ʻalu fakataha ʻo malanga. Naʻá ma fetaulaki lelei. Naʻá ma maʻu ʻa e taumuʻa tatau ʻi he moʻuí—ke fakalahi atu ʻa e ngaahi meʻa ʻo e Puleʻanga ʻo e ʻOtuá. Ko ia naʻá ma mali ai ʻi Tīsema 1952. Neongo naʻá ma fakatou ʻi he ngāue tāimuʻa taimi-kakató pea fakangatangata ʻa e paʻanga hū mai naʻe maʻú, naʻe ʻikai ʻaupito te ma masiva ʻi ha taha pē ʻo e ngaahi meʻa tefitó. Naʻá ma maʻu ʻi he taimi ʻe niʻihi ha meʻaʻofa mei ha tokotaha Fakamoʻoni ʻa ia naʻá ne ʻota ha siamu pe koa, ʻo fuʻu lahi ʻi heʻene fakataú—pea ko e taimi tofu pē ia naʻá ma fiemaʻu ai iá! Ko e fanga kiʻi meʻaʻofa ʻaonga hangē ko iá naʻá ma fakahoungaʻi lahi. Ka naʻe fakatatali mai kiate kimaua ʻa e ngaahi meʻa fakaʻohovale lahi ange.”
Ko ha Meʻa Fakaʻohovale Naʻá Ne Liliu ʻa ʻEma Moʻuí
ʻI Nōvema 1954, naʻá ku maʻu ai mo Hazel ha meʻa fakaʻohovale taʻeʻamanekina—ko ha foomu tohi kole mei he ʻōfisi vaʻa ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihova ʻi Lonitoní ke u hoko ko ha ʻovasia fefonongaʻaki, ʻo ʻaʻahi ki ha fakatahaʻanga kehekehe ʻi he uike taki taha. Naʻá ma tuipau ko ha fehālaaki ia, ko ia naʻe ʻikai te ma tala ia ki ha taha ʻi he fakatahaʻangá. Kae kehe, naʻá ku fakafonu ʻa e fōmú ʻo toe fakafoki, pea naʻá ma tatali mo e loto-hohaʻa ki ai. ʻI ha ngaahi ʻaho siʻi ki mui, naʻe ʻomai ai ʻa e talí: “Haʻu ki Lonitoni ki ha ako”!
ʻI he ʻōfisi ʻi Lonitoní, naʻe ʻikai te u tui ko au, ʻi hoku taʻu 23, naʻá ku ʻi ai mo ha fanga tokoua tuʻu-ki-muʻa pehē ʻa ia naʻa nau hā hangē ha kau saianiti fakalaumālié kiate au—ko Pryce Hughes, Emlyn Wynes, Ernie Beavor, Ernie Guiver, Bob Gough, Glynn Parr, Stan mo Martin Woodburn, pea mo e tokolahi kehe, ko e tokolahi taha ʻo kinautolú kuo nau ʻosi mate. Naʻa nau fakatoka ha makatuʻunga fefeka ʻo e faivelenga mo e anga-tonu ʻi Pilitānia ʻi he 1940 tupú mo e 1950 tupú.
Ngāue Fakasēketi ʻi ʻIngilaní —ʻIkai ʻAupito ke Fakapipiko
Ko ʻema kamata ʻi he ngāue fefonongaʻakí naʻe kamata ia ʻi he faʻahitaʻu sinou momoko ʻo e 1954/1955. Naʻe vaheʻi kimaua ki Anglia Hahake, ko ha feituʻu tokalelei ʻo ʻIngilani ʻoku ʻasi ki he ngaahi matangi momoko ʻo e Tahi Tokelaú. Naʻe toko 31,000 pē ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻi Pilitāniá ʻi he taimi ko iá. Ko e ʻuluaki sēketi ko iá ko ha ako faingataʻa ia naʻe hoko kiate kimaua; pea naʻe ʻikai ke faingofua maʻu pē ki he fanga tokoua naʻá ma ʻaʻahi ki aí. ʻI heʻeku taʻetaukeí mo e tuʻunga Yorkshire lea hangatonú, naʻá ku fakaʻitaʻi ai ha faʻahinga ʻi he taimi ʻe niʻihi. ʻI he faai mai ʻa e ngaahi taʻú, naʻe pau ai ke u ako ko e anga-ʻofá ʻoku mahuʻinga ange ia ʻi he lavameʻá pea ʻoku mahuʻinga lahi ange ʻa e kakaí ʻi he ngaahi founga fai ʻo ha meʻa. ʻOku ou kei feinga pē, ke muimui ʻi he faʻifaʻitakiʻanga ʻa Sīsū ko hono fakaivifoʻou ʻa e niʻihi kehé, ka ʻoku ʻikai ke lavameʻa maʻu pē.—Mātiu 11:28-30.
Hili ha māhina ʻe 18 ʻi Anglia Hahake, naʻe vaheʻi ai kimaua ke ngāue ʻi ha sēketi ʻi he tokelau-hahake ʻo ʻIngilaní, Newcastle ʻi Tyne mo Northumberland. Naʻá ku ʻofa ʻi he kakai loto-māfana ʻo e feituʻu fakaʻofoʻofa ko iá. Ko ha tokoni lahi kiate au ʻa e ʻovasia fakavahe naʻe ʻaʻahi maí, ko Don Ward, mei Seattle, Uāsingatoni, U.S.A. Ko ha tokotaha maʻu tohi fakamoʻoni ako ia ʻo e kalasi hono 20 ʻo Kiliatí. ʻI hoku tuʻunga ko e tokotaha malangá, naʻá ku angaʻaki ʻa hono fakahoko longomoʻui ʻa e fakamatalá ʻi ha tuʻunga vave fakaʻulia. Naʻá ne akoʻi au ke u māmālie hifo, ke kiʻi longo pea ke faiako.
Ko ha Toe Meʻa Fakaʻohovale ʻe Taha Naʻá Ne Liliu ʻa ʻEma Moʻuí
ʻI he 1958, naʻá ma maʻu ai ha tohi ʻa ia naʻá ne liliu ʻa ʻema moʻuí. Naʻe fakaafeʻi ai kimaua ke kau ki he Akoʻanga Kiliatí ʻi South Lansing, Niu ʻIoke, U.S.A. Naʻá ma fakatau atu ai ʻa ʻema kiʻi kā Austin Seven 1935 pea fakatau mai ʻema tikite ke folau ki Niu ʻIoke. Naʻá ma ʻuluaki maʻu ʻa e fakataha-lahi fakavahaʻapuleʻanga ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ʻi he Kolo Niu ʻIoké. Naʻá ma ʻalu mei ai ki Peterborough, Ontario, ʻo tāimuʻa ai feʻunga mo e māhina ʻe ono ki muʻa ke ma huʻu fakatonga ki he Akoʻanga Kiliatí.
Ko e kau faiako ʻo e akoʻangá naʻe kau ai ʻa Albert Schroeder, ʻa ia ko ha mēmipa ia he taimí ni ʻo e Kulupu Pulé, pea pehē foki kia Maxwell Friend mo Jack Redford, ʻa ia kuó na ʻosi mate. Ko e feohi ʻi he lotolotonga ʻo e kau ako ʻe toko 82 mei he fonua ʻe 14 naʻe fakatupu langa hake ʻaupito. Naʻe kamata ai ke mau kiʻi femahinoʻaki fekauʻaki mo homau ngaahi anga fakafonuá. Ko e feohi mo e kau ako muli ʻa ia naʻa nau fāinga mo e lea faka-Pilitāniá naʻá ne fakaʻaliʻali mai kiate kimaua ʻa e ngaahi palopalema te ma fehangahangai mo ia ʻi he taimi ʻo e ako ha toe lea ʻe tahá. Naʻa mau fakakakato ʻemau akó ʻi ha māhina ʻe nima pea naʻe vaheʻi ai kimautolu ki he fonua ʻe 27. Naʻe hoko mai leva ʻa e maʻu tohi fakamoʻoni akó, pea ʻi ha ngaahi ʻaho mei ai naʻá ma ʻi he Kolo Niu ʻIoké ai, ʻo tatali ki he vaka, ko e Queen Elizabeth, ke ma foki ai ki ʻIulope.
Ko ʻEma ʻUluaki Vāhenga-Ngāue Mulí
Ko e hā ʻa e vāhenga-ngāue ne ʻomai kiate kimauá? Ko Potukali! Naʻá ma tūʻuta ʻi Lisbon ʻi Nōvema 1959. Naʻe hoko mai leva he taimi ko iá ʻa homa ʻahiʻahi ʻo e feʻunuʻaki ki ha lea mo ha anga fakafonua foʻoú. ʻI he 1959 naʻe ʻi ai ʻa e Kau Fakamoʻoni longomoʻui ʻe toko 643 ʻi Potukali, ʻi ha tokolahi ko e meimei toko 9 miliona. Ka naʻe ʻikai ke ʻi ai ha tuʻunga fakalao ʻo ʻemau ngāue fakamalangá. Neongo naʻe ʻi ai homau ngaahi Fale Fakatahaʻanga, naʻe ʻikai ke ʻi ai ha ngaahi fakaʻilonga ʻe fokotuʻu ʻi tuʻa.
Hili hono akoʻi ki he lea faka-Potukalí ʻe ha misinale ko Elsa Piccone, naʻá ku ʻaʻahi holo ai mo Hazel ki he ngaahi fakatahaʻanga mo e ngaahi kulupu takatakai ʻi Lisbon, Faro, Evora mo Beja. ʻI he 1961 leva naʻe kamata ke liliu ai ʻa e ngaahi meʻá. Naʻá ku ako Tohitapu ai mo ha talavou ko hono hingoá ko João Gonçalves Mateus. Naʻá ne fili ke tuʻu ko ha Kalisitiane tuʻu-ʻatā ʻi he ʻīsiu fekauʻaki mo e ngāue fakakautaú. Taimi nounou pē ʻi he hili iá, naʻe fiemaʻu au ki he ʻapitanga polisí ki ha fakafehuʻi. Ko ha toe meʻa fakaʻohovale ia! ʻI ha ngaahi ʻaho siʻi ki mui ai, naʻe fakahaaʻi mai ai kiate kimaua ʻoku tuku mai ʻa e ʻaho ʻe 30 ke ma mavahe ai mei he fonuá! Naʻe hoko ʻa e meʻa tatau ki he ngaahi kaungā misinale ko Eric mo Christina Britten pea mo Domenick mo Elsa Piccone.
Naʻá ku tangi ai ke fai ha fakamatala, pea naʻe fakaʻatā ai kimautolu ke mau sio ki he pule ʻo e polisi fufuú. Naʻá ne tala mahino mo mālohi mai ai kiate kimautolu ʻa e ʻuhinga naʻe fiemaʻu ai ke mau mavahé peá ne lave ki ha hingoa—ko e João Gonçalves Mateus—ko ʻeku tokotaha ako Tohitapú ia! Naʻá ne pehē ai ko Potukalí, ʻi he ʻikai ke tatau mo Pilitāniá, ʻoku ʻikai lava ke ne fakaʻatā ke ʻi ai ha fiemālie ʻi he fakafepaki he tuʻunga fakalotú. Ko ia ai, naʻe pau ke mau mavahe mei Potukali, pea naʻe ʻikai ai haʻaku toe fetuʻutaki mo João. Pea ʻi he taʻu ʻe 26 ki mui aí, ko ha fiefia ē ke sio kiate ia mo hono uaifí mo e ʻofefine ʻe toko tolu ʻi he fakatapui ʻo e Pēteli foʻou ʻi Potukalí! Naʻe ʻikai ke kulanoa ʻa ʻema ngāue fakafaifekau ʻi Potukalí!—1 Kolinito 3:6-9.
Ko e hā ʻa ʻema vāhenga-ngāue hokó? Ko ha meʻa fakaʻohovale ia! Ko e kaungāʻapi ko Sipeiní. ʻI he loʻimataʻiá, ʻi Fepueli 1962 naʻá ma heka ai he lēlué ʻi Lisbon ʻo ʻalu ki Madrid.
Feʻunuʻaki ki ha Anga Fakafonua ʻe Taha
ʻI Sipeiní, naʻe pau ai ke ma alāanga ki ha founga fakapulipuli ʻo e malangá mo hono fai ʻo ʻemau ngaahi fakatahá. ʻI he taimi ʻo e malangá, naʻe angaʻaki ai ʻa e ʻikai ʻaupito ʻaʻahi ki ha ongo ʻapi vāofi ʻe ua. ʻI he hili ʻa e faifakamoʻoni ʻi ha matapā, naʻa mau ō leva ki ha toe hala ʻe taha, ki ha fale kehe. Naʻe ʻai ʻe he meʻa ko iá ke faingataʻa ki he kau polisí—pe ko e kau pātelé—ke nau maʻu kimautolu. Ko e meʻa ke manatuʻí, naʻa mau nofo ʻi he malumalu ʻo e pule faka-Fāsisí, fakatikitato faka-Katoliká, pea naʻe tapui ai ʻemau ngāue fakamalangá. ʻI he tuʻunga ko e kau mulí, naʻa mau ʻai ʻa e ngaahi hingoa faka-Sipeini ko ha maluʻi mei hano ʻiloʻi. Naʻá ku hoko ai ko Pablo, pea hoko ʻa Hazel ko Juana.
Hili ha ngaahi māhina siʻi ʻi Madrid, naʻe vaheʻi ai kimaua ki he ngāue fakasēketí ʻi Barcelona. Naʻá ma ʻaʻahi ai ki he ngaahi fakatahaʻanga kehekehe ʻi he koló, ʻo faʻa vaheʻi ʻa e uike ʻe ua pe tolu ʻi he fakatahaʻanga taki taha. Naʻe lōloa pehē ʻa e ngaahi ʻaʻahí koeʻuhi naʻe pau ke ma ʻaʻahi ki he kulupu ako tohi taki taha ʻo hangē ia ko ha fakatahaʻangá, pea naʻe faʻa ʻuhinga iá ko e kulupu ʻe ua ʻi he uike.
Ko ha Pole Taʻeʻamanekina
ʻI he 1963, naʻe fakaafeʻi ai kimaua ke fai ʻa e ngāue fakavahé ʻi Sipeini. Ke tokangaʻi ʻa e meimei Kau Fakamoʻoni longomoʻui ʻe toko 3,000, naʻe pau ai ke ma ʻosiki ʻa e fonuá kotoa, ʻo ʻaʻahi ki he sēketi ʻe hiva naʻe ʻi ai he taimi ko iá. Naʻa mau fai ʻa e niʻihi ʻo ʻemau ngaahi ʻasemipilī fakasēketi fakapulipuli fakangalongataʻa tahá ʻi he ngaahi vaotā ofi ki Seville, ʻi ha faama ofi ki Gijon, pea ʻi he ngaahi veʻe vaitafe ofi ki Madrid, Barcelona mo Logroño.
ʻI he tuʻunga ko ha maluʻi ʻi he taimi ʻo e malanga fale ki he falé, naʻá ku faʻa vakaiʻi ai ʻa e anga ʻo e tuʻu ʻa e ngaahi hala ofi maí ki ha fouʻanga ke hola ai telia naʻa ʻi ai ha meʻa ʻe fehālaaki. ʻI he taimi ʻe taha lolotonga ʻa e malanga ʻi Madrid, naʻá ku ʻi ha fungavaka ai ʻi ʻolunga mo ha tokotaha Fakamoʻoni ʻe taha ʻi he taimi naʻá ma fanongo fakafokifā hifo ai ki ha kaikaila mo e kikī ʻi lalo. ʻI heʻema aʻu hifo ki laló, naʻe ʻi ai ha kulupu ʻo e tamaiki fefine taʻu hongofulu tupu, ko e kau mēmipa ʻo ha kulupu Katolika naʻe ui ko e Hijas de María (Ngaahi ʻOfefine ʻo Maliá). Naʻa nau fakatokanga ki he ngaahi kaungāʻapí fekauʻaki mo kimaua. Naʻe ʻikai lava ke ma fefakaʻuhingaʻaki mo kinautolu, pea naʻá ku ʻiloʻi naʻe pau ke ma mavahe he taimi pē ko iá he ka ʻikai, ʻe maʻu kimaua ʻe he kau polisí. Ko ia naʻá ma hola ai—pea ʻi he vave ʻaupito!
Ko e ngaahi taʻu fakalotomāfana ia ke ʻi Sipeini ai. Naʻá ma feinga ke fakalototoʻaʻi ʻa e fanga tokoua mo e fanga tuofāfine lelei ʻi aí, ʻo kau ai ʻa e kau faifekau tāimuʻa makehé. Naʻa nau tuku kinautolu ke ʻi he tuʻunga fakatuʻutāmaki ʻo e nofo pilīsoné pea faʻa kātekina ʻa e nofo masivá koeʻuhi ke malangaʻi ʻa e ongoongo lelei ʻo e Puleʻanga ʻo e ʻOtuá pea ke fokotuʻu mo langa hake ʻa e ngaahi fakatahaʻangá.
ʻI he lolotonga ʻo e vahaʻa taimi ko ení naʻá ma toe maʻu ai ha ngaahi ongoongo kovi. Ko e fakamatala eni ʻa Hazel: “ʻI he 1964 naʻe mate ai ʻa ʻeku faʻeé, ko ha tokotaha Fakamoʻoni loto-tōnunga. Ko ha tā fakamamahi ia ʻa ʻene mole atu ʻo ʻikai lava naʻa mo ha lea fakamāvae kiate ia. Ko e taha ia ʻo e ngaahi totongi ʻi he ngāue fakamisinalé ʻa ia kuo totongi foki ʻe he tokolahi kehe.”
Faifai Ange pea Tauʻatāina
Hili ʻa e laui taʻu ʻo e fakatangá, ʻi Siulai 1970, naʻe iku ai ʻo ʻiloʻi fakalao ʻemau ngāué ʻe he founga-pule ʻa Franco. Naʻá ku fiefia mo Hazel ʻi he fakaava ʻo e ngaahi Fale Fakatahaʻangá, ko e ʻuluakí ʻi Madrid pea ko hono uá ʻi Lesseps, Barcelona. Naʻa nau maʻu maʻu pē ʻa e ngaahi fakaʻilonga mata lalahi, naʻe faʻa ʻai ke mataʻāʻā. Naʻa mau loto ke ʻiloʻi ʻe he kakaí kuo mau fakalao pea tuʻumaʻu ʻi Sipeini! ʻI he tuʻunga ko ení, ʻi he 1972, naʻe meimei toko 17,000 ʻa e Kau Fakamoʻoní ʻi Sipeini.
ʻI he taimi nai ko ení, naʻá ku maʻu ai ʻa e ngaahi ongoongo mātuʻaki fakalototoʻa mei ʻIngilani. Naʻe ʻaʻahi mai ʻe ʻeku tamaí kiate kimaua ʻi Sipeini ʻi he 1969. Naʻe maongo ʻaupito kiate ia ʻa e anga ʻo e tōʻongafai kiate ia ʻa e Kau Fakamoʻoni Sipeiní ʻo ne kamata ai ke ako Tohitapu, ʻi heʻene foki ki ʻIngilaní. ʻI he 1971 leva, naʻe fakahā mai ai kiate au kuo papitaiso ʻa e tangataʻeikí! Ko ha mōmeniti fakaueʻiloto ia ʻa ʻema ʻaʻahi atu ki ʻapi pea ko ia, ʻi hono tuʻunga ko hoku tokoua faka-Kalisitiané, naʻá ne fai ʻa e lotu ʻi heʻemau houa kaí. Naʻá ku tatali ʻo laka hake ʻi he taʻu ʻe 20 ki he hoko mai ʻa e ʻaho ko iá. Ko hoku tehiná ko Bob pea mo hono uaifí, ko Iris, naʻá na hoko ko e ongo Fakamoʻoni ʻi he 1958. Ko hona fohá, ko Phillip, ʻokú ne ngāue he taimí ni ko ha ʻovasia fakasēketi ʻi Sipeini fakataha mo hono uaifí, ko Jean. ʻOkú ma fiefia lahi ʻi he sio kiate kinaua ʻokú na ngāue ʻi he fonua fisifisimuʻa ko iá.
Ko ʻEma ʻOhovale Fakamuimui Tahá
ʻI Fepueli 1980, naʻe ʻaʻahi mai ai ha mēmipa ʻo e Kulupu Pulé ki Sipeini ʻi he tuʻunga ko ha ʻovasia sone. ʻI heʻeku ʻohovalé naʻá ne loto ke kau fakataha mo au ʻi he ngāue fakafaifekaú. Naʻe ʻikai haʻaku ʻilo ʻe taha ko ʻene hanga ia ʻe ia ʻo sivisiviʻi au! ʻI Sepitema leva naʻe fakaafeʻi ai kimaua ke ma hiki ki he ʻuluʻi ʻapitanga ki he māmaní ʻi Brooklyn, Niu ʻIoke! Naʻá ma moʻutāfuʻua. Naʻá ma tali ʻa e fakaafé, neongo ia ko e mavahe mei homa fanga tokoua ʻi Sipeiní naʻe fakalotomamahi ʻaupito. ʻI he taimi ko iá, naʻe ʻi ai ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻe toko 48,000!
ʻI heʻema mavahé, naʻe ʻomai ai kiate au ʻe ha tokoua ha meʻaʻofa ko ha uasi toʻotoʻo. Naʻá ne tongi ki ai ʻa e ongo konga tohi ʻe ua—“Lucas Luke 16:10; Lucas Luke 17:10.” Naʻá ne pehē ko ʻeku ongo konga tohi kaveingá ia. ʻOku fakamamafaʻi ʻe he Luke 16:10 ʻoku totonu ke tau hoko ʻo anga-tonu ʻi he fanga kiʻi meʻa īkí, pea ʻoku pehē ʻe he Luke 17:10, ko kitautolú “ko e kau tamaioʻeiki taeʻaonga” pea ko ia ai, ʻoku ʻikai ha ʻuhinga ke pōlepole ai. Kuó u ʻiloʻi maʻu pē ko e hā pē meʻa ʻoku tau fai ʻi he ngāue ʻa Sihová ko hotau fatongia pē ia ʻi he tuʻunga ko e kau Kalisitiane ʻosi fakatapui.
Ko ha Meʻa Fakaʻohovale ʻi he Tuʻunga ʻo e Moʻuí
ʻI he 1990, naʻe kamata ai ke u maʻu ʻa e ngaahi palopalema ʻi he mafú. Naʻe faifai pē, ʻo pau ke fakahū ha tiupi ki loto koeʻuhi ke ne fakaava ʻa e mapuni ʻi he kālava-tufa totó. Lolotonga ʻa e vahaʻa taimi faingataʻa ko eni ʻo e vaivai fakaesinó, kuo poupouʻi ai au ʻe Hazel ʻi he ngaahi founga lahi, ʻo faʻa toʻotoʻo ʻa e fanga kiʻi kato mo e ngaahi kato leta ʻa ia naʻá ku fuʻu vaivai ke toʻó. ʻI Mē 2000 leva, naʻe fokotuʻu ai ha mīsini tokoni ki he tā ʻa hoku mafú. Ko ha kehekehe lahi ē ʻi hono ʻai ʻa e meʻa ko iá!
ʻI he taʻu ʻe 50 tupu kuohilí, kuó u sio ai mo Hazel ʻoku ʻikai ke nounou ʻa e toʻukupu ʻo Sihová pea ko ʻene ngaahi taumuʻá ʻoku fakahoko ia ʻi heʻene taimi totonu, ʻo ʻikai ko haʻatautolú. (Aisea 59:1; Hapakuke 2:3) Kuo hoko ki heʻema moʻuí ʻa e ngaahi meʻa fakaʻohovale fakafiefia lahi pea mo ha fanga kiʻi fakamamahi siʻi foki, ka naʻe fakaivia kimaua ʻe Sihova ʻi he kotoa ʻo e meʻa ko iá. ʻI heni ʻi he ʻuluʻi ʻapitanga ʻo e kakai ʻa Sihová, ʻoku faitāpuekina ai kimaua ʻi he ʻaho kotoa pē ʻi he fetuʻutaki mo e kau mēmipa ʻo e Kulupu Pulé. ʻI he taimi ʻe niʻihi ʻoku ou ʻeke hifo ai kiate au, ‘ʻOkú ma ʻi heni moʻoni koā?’ Ko ha ʻaloʻofa maʻataʻatā ia. (2 Kolinito 12:9) ʻOkú ma falala ʻe hokohoko atu hono maluʻi kimaua ʻe Sihova mei he ngaahi fāliunga ʻa Sētané pea tokangaʻi kimaua koeʻuhi ke ma fiefia ʻi he ʻaho ʻo ʻene pule māʻoniʻoni ki he māmaní.—Efeso 6:11-18; Fakahā 21:1-4.
[Fakatātā ʻi he peesi 26]
Ko e Pilīsone Strangeways, Manchester, ʻa ia naʻe kamata ai ʻa hoku tautea tuku pilīsoné
[Fakatātā ʻi he peesi 27]
Mo ʻema Austin Seven ʻi he ngāue fakasēketí ʻi ʻIngilani
[Fakatātā ʻi he peesi 28]
Ko ha ʻasemipilī fakapulipuli ʻi Cercedilla, Madrid, Sipeini, ʻi he 1962
[Fakatātā ʻi he peesi 29]
ʻI heʻemau tēpile tohí ʻi Brooklyn