ʻOku Ngali ʻAupito mo Sihova ke Fakahīkihikiʻi
Ko e Kai Efiafi ʻa e ʻEikí ʻe Kātoangaʻi Ia ʻi ʻEpeleli 16
1 ʻOku fakautuutu ʻa e fakatuʻamelié ʻi heʻetau fakaofiofi atu ki ʻEpeleli 16, 2003. ʻI he pō ko iá te tau fakamanatu ai ʻa e pekia ʻa Sīsuú, ʻo kau fakataha ai mo e laui miliona ʻo e kaungālotú ʻi māmani lahi ʻi hono fakalāngilangiʻi ʻa e huafa ʻo Sihová. ʻOku tuha ʻa Sihova mo e kotoa ʻo ʻetau fakahīkihikí ʻi he tokonaki fisifisimuʻa fakaofo ʻo e huhuʻí. Fakafou ai, te ne ʻomai ai ʻa e ngaahi tāpuaki fakaofo ki he kotoa ʻo e faʻahinga talangofua ʻo e tangatá. ʻI he ʻaufuatō ʻoku tau kau fakataha ai mo e tokotaha-tohi-sāmé ʻi he kalanga: “Oku lahi a Jihova, bea oku gali ke faa fakamalo [“fakahīkihiki,” NW] kiate ia.”—Sāme 145:3, PM.
2 Ko e taimi eni ke fakalaulauloto ai ki he lelei ʻa e ʻOtuá pea mo e ongoʻi houngaʻia ʻoku tau moʻuaʻaki kia Sihova ʻi heʻene ʻomai “a hono Alo be taha nae fakatubu ki he mamani, koeuhi ke tau moui iate ia.” (1 Sione 4:9, 10, PM) Ko hono kātoangaʻi ʻi he talangofua, ʻa e Kai Efiafi ʻa e ʻEikí ʻoku ʻai ai ke maongo ki hotau lotó “oku agalelei a Jihova, bea fonu i he manavaofa . . . bea oku lahi a ene aloofa.” (Sāme 145:8, PM) Ko e moʻoni, ko e huhuʻí ko e fakahāhā lahi taha ia ʻo e ʻofa ʻa Sihova ki he faʻahinga kotoa ʻo e tangatá. (Sione 3:16) ʻI heʻetau fakakaukau atu ki he ʻofa ʻa e ʻOtuá pea fakakaukauloto ki he ʻalunga faitōnunga ʻo e anga-tonu ʻa Sīsuú, ʻoku ueʻi ai kitautolu ke fakahīkihikiʻi ʻa Sihova. ʻI he kotoa ʻo ʻitānití, te tau fakahīkihikiʻi ia ʻi heʻene ʻofa taʻefakangatangata kuo fakahāhā ʻi hono ʻai ke tau malava ʻo maʻu ʻa e moʻui taʻengatá.—Sāme 145:1, 2.
3 Tokoniʻi ʻa e Niʻihi Kehé Ke Nau Fakahīkihikiʻi ʻa Sihova: Ko e houngaʻia ki he meʻaʻofa māʻolunga ʻa Sihova ʻo e huhuʻí ʻoku ueʻi ai kitautolu ke fakaafeʻi mai ʻa e niʻihi kehé ke kau fakataha mo kitautolu ʻi hono fakahīkihikiʻi ʻa Sihová. Naʻe fakamānavaʻi ʻa e tokotaha-tohi-sāmé ke ne tohi: “Ko e fakamanatu hoʻo fuʻu lelei te nau puʻaki, pea ko hoʻo fai totonu te nau kalangaʻaki.” (Sāme 145:7) ʻI he taʻu pē kuo ʻosí, naʻe līʻoa ai ʻe he Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ʻi māmani lahi ʻa e houa laka hake he pilioná ki he ngāue fakamalangá. Ko e hā kuo hoko mei heʻenau ngaahi feingá? ʻI he uike taki taha, ko ha fakaʻavalisi ʻo e faʻahinga tāutaha laka hake ʻi he toko 5,100 naʻa nau papitaiso ai ʻi he fakahāhā ʻenau fakatapui kia Sihová. ʻI ha fakakātoa ʻo e toko 15,597,746 naʻe kau ki he Fakamanatú, ʻo kau ai laka hake he toko 9 milioná ʻa ia kuo teʻeki ai te nau kamata ke fakahīkihikiʻi ʻa Sihova ʻi he tuʻunga ko e kau malanga ʻo e ongoongo leleí, ʻoku ʻi ai ʻa e malava lahi ke hoko ha tupu lahi ange! ʻI he tuʻunga ko e kau fanongonongo ʻo e Puleʻangá, ʻoku tau koloaʻaki hotau monū ko hono talaki ʻa e ongoongo leleí mo hono fakahanga ʻa e loto ʻo e niʻihi kehé kia Sihova, ko hono ʻAló, pea mo e Puleʻangá.
4 Ko ha founga lelei ke fakalototoʻaʻi ai ʻa e niʻihi kehé ke nau fakalāngilangiʻi ʻa Sihová ko hono fakaafeʻi kinautolu ke kau fakataha mo kitautolu ʻi hono kātoangaʻi ʻa e Kai Efiafi ʻa e ʻEikí. Kuó ke ʻai ha lisi ʻo e faʻahinga kotoa ʻokú ke loto ke fakaafeʻí pea pehē ki he niʻihi kehe ʻa ia ʻe fiemaʻu nai ke fakamanatu kia kinautolu ʻa e ʻahó mo e taimí? Kuó ke fai ha fakaafe ki he faʻahinga kotoa ʻoku ʻi hoʻo lisí? Kapau ʻoku teʻeki ai, fai tōtōivi ha fakaafe kia kinautolu ʻi he taimi ʻoku toé. Tokoniʻi kinautolu ke nau mahinoʻi ʻa e taumuʻa ʻo e kātoangá. ʻI he kātoangá, mateuteu ke fakafeʻiloaki ki he kau ʻaʻahí. ʻAi ke nau ongoʻi ʻoku talitali lelei kinautolu, fakafeʻiloaki kinautolu ki he niʻihi kehé, pea fakaongoongoleleiʻi kinautolu ʻi heʻenau ʻi aí.
5 Ko e maʻu ʻo e Fakamanatú ʻe lava ke fakaʻaiʻai ai ʻa e faʻahinga foʻoú ke nau fai ha fakalakalaka fakalaumālie. Ko ha tokotaha ako Tohitapu ʻoku tofanga ʻi he mahaki kulukia tamakí, ʻa ia ʻoku ʻai ai ke mātuʻaki faingataʻa kiate ia ke ne ʻalu ki he feituʻu kakaí, naʻá ne haʻu ki he Fakamanatú. ʻI hono ʻeke ange pe ko e hā ʻene fakakaukau fekauʻaki mo e fakatahá, naʻá ne pehē: “Ko ha pō mātuʻaki mamalu ia, pea naʻá ku ʻi ai.” Talu mei ai, kuó ne kamata ke maʻu ʻa e ngaahi fakatahá.
6 Hili ʻa e Fakamanatú: Ko e hā ʻe lava ke fai ke tokoniʻi ʻa e faʻahinga mahuʻingaʻia ko ení ke nau hoko ko e kau fakahīkihiki ʻo Sihová? ʻE tokanga ʻa e kau mātuʻá ki he faʻahinga foʻou ʻoku nau maʻu ʻa e Fakamanatú pea fai ʻa e ngaahi fokotuʻutuʻu ki he kau malanga tāú ke ʻaʻahi kia kinautolu ʻi he hili pē iá ke fakamanatu ʻa e ngaahi meʻa fakaivifoʻou kuo nau ako mo mamata ki aí. ʻE fakaʻamu nai ʻa e niʻihi ke ako Tohitapu ʻi ʻapi. ʻOku totonu foki ke toe fakaafeʻi kinautolu ke nau maʻu ʻa e ngaahi fakataha fakauike kotoa ʻa e fakatahaʻangá, koeʻuhí ko hono maʻu tuʻumaʻú ʻe lava ke fakatupulekina ai ʻenau ʻilo faka-Tohitapú.
7 ʻOku fai ʻa e ngaahi fokotuʻutuʻu ke fakalototoʻaʻi ʻa e faʻahinga kotoa ʻoku tōmokosi mo ʻikai longomoʻuí ke nau maʻu tuʻumaʻu ʻa e ngaahi fakatahá. Kapau ʻe kole atu kia koe ʻe he kau mātuʻá ke ke tokoniʻi ha taha kuo hoko ʻo ʻikai longomoʻui ke ne toe hoko ʻo kau ʻi he malaʻe ngāué, mateuteu ke tali ia. Ko hono fakahāhā ʻa e tokanga ʻofa pehē ki hotau fanga tokouá ʻoku fehoanaki ia mo e ekinaki ʻa e ʻapositolo ko Paulá: “Lolotonga ʻoku ta faingamalie ta ngaue ʻaonga ki he kakai kotoa pe: kae lahi pe kiate kinautolu ʻoku ʻi he famili ʻo e lotu.”—Kal. 6:10.
8 ʻOfa ke tau fai kotoa ha feinga makehe ke ʻi he Fakamanatú ʻi ʻEpeleli 16. ʻE ʻikai te tau loto ke tō mei he taimi toputapu lahi taha ko eni ke fakahīkihikiʻi ai ʻa Sihová. ʻIo, ʻi he taimí ni pea taʻengata, tau fakahīkihikiʻi ʻa Sihova ʻi heʻene ngaahi ngāue lahí!—Sāme 145:21.