Fehuʻi mei he Kau Lautohí
ʻI hono tala ange ʻe Sētane kia ʻIvi heʻikai ke ne mate kapau te ne kai mei he ʻakau ʻo e ʻilo ʻo e leleí mo e koví, naʻá ne fakafeʻiloaki ange ai kia ʻIvi ʻa e fakakaukau anga-maheni he ʻahó ni fekauʻaki mo e laumālie taʻefaʻamaté?
Ngalingali ʻikai. Naʻe ʻikai tala ange ʻe he Tēvoló kia ʻIvi kapau te ne kai ʻa e fuaʻiʻakau naʻe tapui ʻe he ʻOtuá, ʻe hā ngali ʻokú ne mate ka ko ha konga taʻehāmai ʻo hono sinó (ʻa ia ʻoku lau ʻe he niʻihi he ʻahó ni ko ha laumālie taʻefaʻamate) ʻe moʻui atu ʻi ha feituʻu kehe. ʻI he lea fakafou ʻi he ngatá, naʻe taukaveʻi ʻe Sētane kapau naʻe kai ʻe ʻIvi ʻa e fuaʻiʻakau mei he ʻakau ko iá, ‘heʻikai moʻoni te ne mate.’ Naʻá ne fakahuʻunga ʻe moʻui ai pē ʻa ʻIvi, maʻu ha moʻui lelei ange ʻi he māmaní, ko ha moʻui tauʻatāina mei he ʻOtuá.—Sēn. 2:17; 3:3-5.
Kapau ko e tokāteline loi ʻo e laumālie taʻefaʻamate ʻoku akoʻi he ʻaho ní naʻe ʻikai tupu ia mei ʻĪteni, naʻe kamata ia ʻanefē? ʻOku ʻikai lava ke tau fakapapauʻi. ʻOku tau ʻilo ko e lotu loi kotoa pē naʻe toʻo atu ia ʻi he Lōmaki ʻi he ʻaho ʻo Noá. Naʻe ʻikai ha toe fakakaukau hala fakalotu naʻe hao ʻi he Lōmakí koeʻuhi ko Noa pē mo hono fāmilí—ʻa e kau lotu moʻoní—naʻa nau haó.
Ko ia ko e akonaki he taimí ni fekauʻaki mo e laumālie taʻefaʻamate ʻo e tangatá kuo pau pē naʻe toki kamata ʻi he hili ʻa e Lōmakí. ʻI hono fakapuputuʻuʻi ʻe he ʻOtuá ʻa e leá ʻi Pēpelí pea movete atu ʻa e kakaí “ki he funga ʻo māmaní kotoa,” ʻoku ʻikai ha veiveiua naʻa nau ʻave ai ʻa e fakakaukau ko e faʻahinga ʻo e tangatá naʻa nau maʻu ha laumālie taʻefaʻamate. (Sēn. 11:8, 9) Tatau ai pē pe naʻe kamata ʻanefē ʻa e fakakaukau loí, ʻe lava ke tau fakapapauʻi ko Sētane ko e Tēvoló, “ko e tamai ia ʻa e loí,” pea ko ia naʻá ne fakatupunga iá pea naʻá ne fiefia ke sio ki heʻene mafolalahiá.—Sione 8:44.