ARTÍCULO YUʼUN ESTUDIO 52
Jchʼiel hermanaetik, pasaik tulan yuʼun ya xyijubxan te schʼuunel awoʼtanik
«Te antsetik […] ya skʼan ya stsajtay sbaik ta swenta te bin ya spasik sok te junuk yoʼtanik ya spasik spisil te bin ay ta swentaik spasele» (1 TIM. 3:11).
KʼAYOJIL 133 Kichʼtik ta mukʼ Dios ta kachʼix jkeremiltik
¿BIN YA KILBEYTIK SKʼOPLAL?a
1. ¿Bin ya skʼan ya jpastik yuʼun ya xchʼi te schʼuunel koʼtantik?
CHAMNAX koʼtantik yuʼun te bitʼil oranax ya xchʼi te alaletik, maʼyuk bin ya spasik yuʼun ya xmukʼubik. Pero, te schʼuunel koʼtantik ma jichuk stukel (1 Cor. 13:11; Heb. 6:1).b Yuʼun ya xyijub te schʼuunel koʼtantik ya skʼan ya kamigointik ta lek te Jehová. Jaʼnix jich ya jkʼantik te ya skoltayotik te schʼul espíritu ta schʼitesel lekil taleliletik, ta snopel aʼteliletik sok yuʼun ya jchajpan jbatik ta swenta te pajel chaʼbej (Prov. 1:5).
2. ¿Bin ya yakʼ jnoptik te Génesis 1:27, sok bin ya kilbeytik skʼoplal ta artículo ini?
2 Te Jehová la spas te winik sok te antse (kʼopona Génesis 1:27). Te winik sok te ants maba pajalik. Te Jehová la yakʼtiklanbey yaʼtel ta jujuntul, yuʼun ya skʼotes ta pasel te aʼtelil akʼbot yuʼun te Jehová, te winik ya skʼan te ay taleliletik yuʼun sok te bin-utʼil ya spas maba pajaluk sok te bin-utʼil ya spas te antse (Gén. 2:18). Ta artículo ini, ya kilbeytik skʼoplal bin-utʼil te jchʼiel hermanaetik ya xjuʼ ya yakʼik ta ilel te yijuben te schʼuunel yoʼtanik. Ta yan artículo ya kiltik bin ya xjuʼ ya spas te jchʼiel hermanoetik.
CHʼITESA TALELILETIK TE YA SMULAN TE JEHOVÁ
Teme ya akʼayinbey stalel te antsetik te jun yoʼtan la yakʼ sbaik ta namey kʼinal, jich bitʼil te Rebeca, te Ester sok te Abigaíl yame xyijub te schʼuunel awoʼtan. (Ilawil te párrafo 3 sok 4).
3, 4. ¿Machʼatik ya xjuʼ ya skʼayinbeyik stalel te jchʼiel hermanaetike? (Jaʼnix jich ilawil te fotoetik).
3 Te Biblia ya yalbey skʼoplal bayal antsetik te abatinik ta stojol te Jehová sok te kʼux la yaʼiyike (kʼopona te artículo ta jw.org «¿Qué aprendemos de las mujeres de la Biblia?»). Jich bitʼil ya yal te texto te banti lokʼem tal te artículo ini, «ya stsajtay sbaik ta swenta te bin ya spasik sok te junuk yoʼtanik ya spasik spisil te bin ay ta swentaik spasele». Jaʼnix jich, ta acongregacion bayal bin ya xjuʼ ya anop ta stojol te hermanaetik te yijubenix te schʼuunel yoʼtanike.
4 Teme jchʼiel hermanaate, nopa ta swenta te hermanaetik te jaʼik lekil ejemploetik sok akʼa ta awoʼtan skʼayinbeyel te stalelik. Yuʼun ya xjuʼ ya apas, ilawil te lekil taleliletik yuʼun sok nopa bin-utʼil ya xjuʼ ya achʼites-euk te lekil taleliletik-abi. Ta yantik parrafoetik ya kalbeytik skʼoplal oxeb taleliletik te ya skʼan ay yuʼunik te hermanaetik te yijubenix te schʼuunel yoʼtanik.
5. ¿Bin yuʼun mukʼ skʼoplal te pekʼeluk yoʼtanik te hermanaetik te yijubenix te schʼuunel yoʼtanik?
5 Pekʼel oʼtanil. Te ants te pekʼel yoʼtan leknax ya yil sba sok te Jehová sok lek ya yil sba sok te yantike (Sant. 4:6). Te bitʼil pekʼel yoʼtan sok te kʼux ta yoʼtan te sTat te ay ta chʼulchan ya skoltaybey skʼoplal te machʼa yichʼoj yaʼtel ta congregación sok te jolal ta familia (1 Cor. 11:3).c
6. ¿Bin-utʼil ya xjuʼ ya skʼayinbey te spekʼelil yoʼtan te Rebeca te jchʼiel hermanaetik?
6 Kalbeytik skʼoplal te Rebeca. Te Rebeca jaʼ jtul ants te mero pʼij sok ya snaʼ te bin-ora ay bin ya skʼan ya yichʼ pasel sok te bin-utʼil ta pasel (Gén. 24:58; 27:5-17). Jaʼnix jich ya x-ichʼawan ta mukʼ sok ya schʼuun kʼop (Gén. 24:17, 18, 65). Teme jichat bitʼil te Rebeca, te pekʼel awoʼtan sok ya awichʼ ta mukʼ te machʼatik yakʼojbey yaʼtel te Jehová, lekil ejemplo ya xkʼoat ta stojol te afamilia sok te congregación.
7. ¿Bin-utʼil ya xjuʼ ya skʼayinbeyik stalel te Ester te jchʼiel hermanaetike?
7 Maba ya stoy sba. Te Biblia ya yal «te machʼatic peqʼuel ayic yichʼojic pʼijil-oʼtanil» (Prov. 11:2). Te Ester jaʼ jtul j-abat yuʼun Dios te la yakʼ ta ilel te talelil ini. Kʼalal la yichʼ yaʼtel ta ajwalil-ants, maba la stoy sba yuʼun. Jaʼnix jich la schʼam yaʼiy sok la schʼuun te consejo te akʼbot yuʼun te sprimo Mardoqueo (Est. 2:10, 20, 22). Ya xjuʼ ya akʼayin te lekil talelil yuʼun te Ester kʼalal ya akʼan consejo sok ya achʼuun spasel ta akuxlejal (Tito 2:3-5).
8. Ta swenta te bin-utʼil ya schajpan sbaik, ¿bin-utʼil ya schʼuunik te hermanaetik te bin ya yal te 1 Timoteo 2:9, 10?
8 Kiltikxan yan bin-utʼil la yakʼ ta ilel te pekʼel la yakʼ sba te Ester. Manchukme «buen tʼujbil achʼix soc buen lec ta ilel», ma jaʼuk la stoy sba yuʼun (Est. 2:7, 15). ¿Bin-utʼil ya xjuʼ ya akʼayinbey te ejemplo yuʼun? Jun te bin-utʼil ya jtatik liʼ ta 1 Timoteo 2:9, 10 (kʼopona). Ta texto ini, te jpuk-kʼop Pablo la yalbey skʼoplal te ya skʼan te lekuk ta ilel te skʼuʼ spakʼ ya slapik te hermanaetik sok te ayuk spʼijil yoʼtanik ta swenta-abi. Te kʼopil griego te la stuuntes ya yakʼ ta naʼel te ya skʼan te lekuknax te skʼuʼ spakʼ ya slapik te hermanaetik sok te yakuk yichʼik ta wenta te bin ya snopik te yantike. ¡Tseʼel koʼtantik ta stojol te hermanaetik te ya yakʼik ta ilel te yijubenix te schʼuunel yoʼtanik ta swenta te bitʼil ya slap te skʼuʼ spakʼike!
9. ¿Bin ya jnoptik ta swenta te Abigaíl?
9 Pʼijil oʼtanil. Te talelil ini ya skoltayotik ta snaʼel te bin lek sok te bin maba lek sok te yakuk jpastik te bin leke. Kiltik te ejemplo yuʼun te Abigaíl. Te smamalal ay bin ma lek la sta ta nopel spasel, te Abigaíl la snaʼ stojol te ya sta swokol spisil te machʼatik ayik ta sna ta swenta te bin la sta ta nopel spasel te smamalal. Jaʼ yuʼun ay bin la spas ta oranax, ta swenta te spʼijil yoʼtan maba lajik yuʼun (1 Sam. 25:14-23, 32-35). Te pʼijil oʼtanil ya skoltayotik ta snaʼel bin-ora ya skʼan ya xkʼopojotik sok bin-ora ma skʼan ya xkʼopojotik, sok ya skoltayotik yuʼun ayuk skʼoplal ta koʼtantik te yantik swenta lek ya yaʼiy sbaik (1 Tes. 4:11).
NOPA SPASEL TE BIN YA XTUUN AWUʼUN
¿Bin-utʼil skoltayojat te snaʼel skʼoponel jun ta lek sok te tsʼibajel? (Ilawil te párrafo 11).
10, 11. ¿Bintik lek ya ata teme ya anop skʼoponel ta lek te jun sok te tsʼibajel? (Jaʼnix jich ilawil te foto).
10 Kʼax lek te ay bin ya snopik spasel te hermanaetik. Te bintik ya anop spasel te kʼalal chʼinat-to-ae yame xtuun awuʼun ta akuxlejal. Kiltik cheʼoxebuk ejemplo.
11 Nopa ta lek skʼoponel jun sok tsʼibajel. Ay tsʼumbaliletik te ma mukʼuk skʼoplal ya yilik te ya snopik skʼoponel jun sok tsʼibajel te antsetike. Pero te j-abatetik yuʼun Dios mukʼ skʼoplal te ya snopik skʼoponel te jun sok tsʼibajel (1 Tim. 4:13).d Mame ayuk bin ya smakat yuʼun ya anop skʼoponel jun sok te ya anop tsʼibajel. ¿Bin lekilal ya ata yuʼun? Ya xjuʼ skoltayat yuʼun oranax ya ata awaʼtel sok yuʼun ya ata atakʼin. Pero jaʼnix jich ya xjuʼ ya skoltayat yuʼun ya anop ta lek te Biblia sok yuʼun lekil jnojpteswanejat ya xkʼoat. Pero te bin lekxan ya ata te kʼalal ya akʼopon te Biblia sok te ya anopilane, jaʼ te ya yichʼ yip te bitʼil awamigoinoj aba sok te Jehová (Jos. 1:8; 1 Tim. 4:15).
12. ¿Bin ya yakʼbat anop te Proverbios 31:26?
12 Nopa bin-utʼil ya xkʼopojat sok te yantike. Jaʼ ini mukʼ skʼoplal te jichuk ya spasik te j-abatetik yuʼun Dios. Te jnopojel Santiago la yakʼbotik jun consejo te bayal ya xtuun kuʼuntik ta swenta ini: «Chapalukexme apisilik ta yaʼiyel ta ora te bin ya yichʼ alele, pero mame orauknax ya xkʼopojex» (Sant. 1:19). Kʼalal ya achʼam awaʼiy te kʼalal ay machʼa ya skʼoponat, jich ya awakʼ ta ilel te ya xkʼot ta awoʼtan te bin yaʼiyel ya yaʼiy sbae (1 Ped. 3:8). Teme ma xa awichʼbey swentail te bin ya yal o te bin yaʼiyel ya yaʼiy sbae, pasbeya jojkʼoyeletik sok slekil awoʼtan. Ta patil nopa te bin ya awalbeye (Prov. 15:28). Jojkʼoybeya aba: «¿Smelelilbal te bin ya kale? ¿Yabal yakʼ mukʼul oʼtanil? ¿Yabal x-ichʼawan ta wenta? ¿Yabal yakʼ ta ilel yutsil oʼtanil?». Kʼayinbeya stalel te hermanaetik te ya snaʼ schʼamel yaʼiyik te kʼop sok te leknax te bitʼil ya xkʼopojik (kʼopona Proverbios 31:26). Ilawil te bin ya yalik sok te bin-utʼil ya yalik. Nopilana spasel, jichme ya awil te kʼunkʼun lek ya xjajch awil aba sok te yantike.
Te antsetik te ya snaʼik aʼtel ta snaik jaʼik jun bendición ta stojol te sfamiliaik sok te congregación. (Ilawil te párrafo 13).
13. ¿Bin-utʼil ya xjuʼ ya anop spasel awaʼtel ta yutil na? (Jaʼnix jich ilawil te foto).
13 Nopa spasel aʼtel ta yutil na. Ta bayal lugaretik, te antsetik jteb ma spisiluk jaʼ ya spasik te aʼtelil ta yutil na. Yaniwan xjuʼ ya snojptesat te amama o yan hermana. Jtul hermana te Cindy sbiil jich ya yal: «Jun te bin kʼax mukʼ skʼoplal la yakʼbon jnop te jmama, jaʼ teme tulan ya x-aʼtejon tseʼel koʼtan ya kaʼiy jba. Snopel spasel weʼelil, skusel na, tsʼisomajel sok te manbajel bayal tuun kuʼun sok la skoltayon yuʼun bayalxan bin ya jpas ta stojol te Jehová. Jaʼnix jich te jmama la snojpteson te yakuk x-otseswanon ta jna, ta swenta-abi la jnaʼbeyxan sba bayal hermanoetik sok hermanaetik te bayal bin la jnop ta stojolik» (Prov. 31:15, 21, 22). Te j-aʼtel antsetik te ya x-otseswanik ta snaik sok te ya snaʼik skanantayel te snaik jaʼik jun bendición ta stojol te sfamiliaik sok te congregación (Prov. 31:13, 17, 27; Hech. 16:15).
14. ¿Bin ya yakʼ jnoptik te bin la yal te Crystal, sok bin ya skʼan ya xbajt ta awoʼtan spasel?
14 Nopa sleel atakʼin. Spisil te j-abatetik yuʼun Dios te yijubenix te schʼuunel yoʼtanik ya skʼan ya snaʼik sleel te bin ya xtuun yuʼunik sok te tseʼel yoʼtan ya yaʼiy sbaik yuʼun te bin ay yuʼunike (Filip. 4:11). Jtul hermana te Crystal sbiil jich ya yal: «Te kʼalal yakonto ta nop jun-ae, bayal bin ya xjuʼ ya jnop ta clase, pero te jmeʼ jtat la yalbonik te yakuk jtsa junuk yuʼun ya jnop jun aʼtelil. Te jpapa la yalbon te yakuk jnop ta swenta te contabilidad, jaʼ ini bayal tuun kuʼun ta patil». Ma jaʼuknax ya skʼan ya anop sleel atakʼin, jaʼnix jich ya skʼan ya anop stuuntesel te atakʼin (Prov. 31:16, 18). Teme ma x-achikʼ aba ta betil sok tseʼel awoʼtan yuʼun te bin ay awuʼune, yame xjuʼ x-abatinatxan ta stojol te Jehová (1 Tim. 6:8).
CHAJPANA ABA YUʼUN TE PAJEL CHAʼBEJ
15, 16. ¿Bin yuʼun jaʼik mukʼul majtaniletik te hermanaetik te maba nujpunemike? (Marcos 10:29, 30).
15 Teme ya achʼites taleliletik te ya smulan te Jehová sok ya anop spasel ta lek te awaʼtel, yame skoltayat yuʼun ya achajpan aba ta swenta te bin ya apas ta pajel chaʼbej. Kiltik cheʼoxeb te bin ya xjuʼ ya apas.
16 Ya xjuʼ ya anop te mato xnujpunate. Jich bitʼil la yal te Jesús, ay machʼatik te ya staik ta nopel te ma xnujpunik manchukme ma jich kʼayemik ta spasel te stsʼumbalik (Mat. 19:10-12). Sok ay yan swentail te bin yuʼun te ay machʼatik ma xnujpunike. Teme maba nujpunemate, mame xa akuy te maʼyuk akʼoplal ta yoʼtan te Jehová sok te Jesús. Ta swolol balumilal, te hermanaetik te ma nujpunemike jaʼik mukʼul majtanil ta congregación. Ta swenta te skʼuxul yoʼtanik sok te ya smel yoʼtanik ta stojol te yantik jich ya x-ilotik bitʼil naniletik, wixiletik sok ijtsʼinaletik ta congregación (kʼopona Marcos 10:29, 30; 1 Tim. 5:2).
17. ¿Bin ya xkoltayot yuʼun te jchʼiel hermanaetik ta stael te metaetik yuʼunike?
17 Ya xjuʼ ya x-abatinat ta stojol te Jehová ta tiempo completo. Jteb ma spisil te aʼtelil ta scholel skʼop Dios ta swolol balumilal jaʼ ya spasik te hermanaetik (Sal. 68:11). ¿Yabal xjuʼ ya achajpan aba yuʼun ya x-abatinat ta tiempo completo? Ya xjuʼ ya x-ochat ta precursora, voluntaria yuʼun construcción o betelita. ¿Bin ya skoltayat ta stael te ametae? Kʼopona te Jehová sok kʼopojan sok te machʼatik yakikix ta abatinel ta tiempo completo sok ilawil te bin ya skʼan pasele. Ta patil tsʼibaya te bin ya skʼan ya apas yuʼun ya ata te ameta. Teme ya x-aʼtejat ta tiempo completo, bayalxan bin ya xjuʼ ya apas ta stojol te Jehová.
Teme ya akʼan ya xnujpunate, ya skʼan ya atsa ta lek te machʼa ya xnujpunat soke. (Ilawil te párrafo 18).
18. ¿Bin yuʼun ya skʼan stsa ta lek te hermana te machʼa ya xnujpun soke? (Jaʼnix jich ilawil te foto).
18 Ya xjuʼ ya ata ta nopel te ya xnujpunate. Te taleliletik sok te bintik ya skʼan ya apas te la kilbeytikix skʼoplal ta ora ini ya xbajt skoltayat yuʼun lekil inamilat ya xkʼoat. Teme ya akʼan ya xnujpunate, ya skʼan ya atsa ta lek te machʼa ya xnujpunat soke. Melel jaʼ jun te bin kʼax mukʼ skʼoplal ya ata ta nopel spasel ta akuxlejale. Julukme ta awoʼtan te jaʼ jolal ya xkʼot awuʼun te machʼa ya xnujpunat soke (Rom. 7:2; Efes. 5:23, 33). Jaʼ yuʼun jojkʼoybeya aba: «¿Yijubenbalix te schʼuunel yoʼtan? ¿Jaʼbal nail ya yakʼ ta skuxlejal te spasbeyel yaʼtel te Diose? ¿Lekbal te bintik ya sta ta nopel spasel? ¿Yabal sta ta ilel te banti ya xchʼaye? ¿Yabal yichʼ ta mukʼ te antsetike? ¿Yabal skoltayon yuʼun ya kamigoinxan te Jehová? ¿Yabal yakʼbon te bin ya xtuun kuʼun? ¿Yabal skoltayon ta swenta te bin yaʼiyel ya kaʼiy jbae? ¿Yabal spas ta lek te yaʼtel? Jich bitʼil, ¿bintik yaʼtel yichʼoj ta congregación, sok bin-utʼil ya spas?» (Luc. 16:10; 1 Tim. 5:8). Jaʼ yuʼun, teme ya akʼan ya ata jtul lekil mamalalil ya skʼan ya achajpan aba yuʼun lekil inamil ya xkʼoat.
19. ¿Bin yuʼun ya kaltik te jaʼ jun mukʼul majtanil te jaʼ jkoltaywanej te antse?
19 Te Biblia ya yal te lekil inamil ya «scoltay» sok jaʼ «snujpʼ» ya xkʼot te smamalal (Gén. 2:18). ¿Yabal spejkʼanbey skʼoplal te ants-abi? Maʼuk, jaʼ jun mukʼul majtanil. Juluk ta awoʼtan te Biblia ay baeltik ya yal te Jehová jaʼ «jkoltaywanej» (Éx. 18:4; Heb. 13:6). Te inamil kʼax lekil jkoltaywanej ya xkʼot kʼalal ya skoltay te smamalal te kʼalal ay bin ya sta ta nopel spasel ta swenta te sfamilia. Te bitʼil kʼux ta yoʼtan te Jehová ya spas tulan yuʼun lekuk skʼoplal ya x-ilot yuʼun te yantik te smamalale (Prov. 31:11, 12; 1 Tim. 3:11). Teme yakat ta snopel te ya xnujpunate, ya xjuʼ ya achajpan aba, akʼbeyaxan yip te skʼuxul awoʼtan ta stojol te Jehová, pasa tulan yuʼun lekil jkoltaywanej ya xkʼoat ta yutil ana sok ta congregación.
20. ¿Bin-utʼil ya xjuʼ skoltay te sfamilia jtul lekil nanil?
20 Ya xjuʼ ya ata awalatak. Teme ya xnujpunat, ya xjuʼ ya ata awal anichʼnabik (Sal. 127:3). Jaʼ yuʼun ya skʼan ya anop bin ya skʼan ya apas yuʼun lekil nanil ya xkʼoat. Te taleliletik sok te bintik ya skʼan ya apas te la kilbeytik skʼoplal ta artículo ini bayal ya xbajt skoltayat. Ta swenta te skʼuxul awoʼtan, te yutsil awoʼtan sok te slamalil awoʼtan yame xkoltaywanat yuʼun tseʼel yoʼtan te afamilia sok te awal anichʼnab kʼuxme aʼiybil ya yaʼiy sbaik (Prov. 24:3).
Bayal achʼixetik spasoj ta skuxlejalik te bin snopojik ta Biblia sok yijuben te schʼuunel yoʼtanik. (Ilawil te párrafo 21).
21. ¿Mukʼbal skʼoplal ta awoʼtan te hermanaetik? (Ilawil te fotoetik te ay ta yelaw te revista).
21 Hermanaetik te jchʼielextoe, kʼuxex ta koʼtankotik ta swenta te bin ya apasik ta stojol te Jehová sok te lum yuʼune (Heb. 6:10). Ya apasik tulan yuʼun ya achʼitesik lekil taleliletik, bayal bin ya apasik yuʼun ya ata alekilalik sok slekilal te yantike sok ya achajpan abaik ta swenta te pajel chaʼbej. ¡Bayal akʼoplalik ta jujuntul ta organización yuʼun te Jehová!
KʼAYOJIL 137 Antsetik te ya x-abatinik ta stojol Dios
a Jpisiltik ay skʼoplal ta koʼtantik te jchʼiel hermanaetik. Ya xjuʼ ya yakʼik ta ilel te yijubenix te schʼuunel yoʼtanik teme ya schʼitesik lekil taleliletik, ya snopik aʼtel sok ya schajpan sbaik yuʼun te pajel chaʼbej. Jich ya x-akʼbotik bendición yuʼun te Jehová te bitʼil ya x-abatinik ta stojol.
b TE BIN MUKʼ SKʼOPLAL: Te j-abat yuʼun Dios te yijubenix schʼuunel yoʼtan ya yakʼ sba ta tojobtesel yuʼun te chʼul espíritu ma jaʼuk yuʼun te spʼijil te balumilale. Ya skʼayinbey stalel te Jesús, ya spas tulan yuʼun ya yamigoin te Jehová sok ya yakʼbey yil skʼuxul yoʼtan te yantike.
c Ilawil te Te J-ilkʼinal ta toyol febrero 2021, página 14 kʼalal ta 19.
d Kʼopona te artículo te ay ta jw.org «¿Por qué es importante que los niños lean? | Parte 1: ¿Ver o leer?».