Kahvi – miljoonien juoma

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN BRASILIAN-KIRJEENVAIHTAJALTA

SE EI ole juoma, jonka voisi kulauttaa kurkkuunsa kuin veden, sanovat ne, jotka suosivat sitä. Sen tarkoitus ei ole vain helpottaa ruoan nielemistä. Ei, vaan heidän mielestään kahvi on juoma, jota tulee nautiskella. Antaakseen nautintoa sen täytyy viipyä makusilmuissa mennessään niiden ohi. Jotkut saavat eniten mielihyvää, kun he juovat sitä ensimmäiseksi aamulla. Toiset taas haluavat juoda kahvia ateriansa jälkeen. Mutta hyvin monet juovat sitä mielellään mihin aikaan tahansa. Se on todella miljoonien juoma.

Kahvi on päässyt pitkälle lyhyessä ajassa. Juomana sen historia, joka ulottuu noin 700 vuotta taaksepäin, on puolta lyhyempi kuin sen kilpailijan, teen, historia. Mutta missä kahvinjuonti sai alkunsa?

Kerrotaan, että jotkut paimenet Etiopiassa havaitsivat, että lampaat ja vuohet pysyivät hereillä yöllä syötyään erään nimenomaisen puun lehtiä. Paimenet maistoivat lehtiä ja hedelmiä ja lopulta valmistivat niistä juomaa, joka osoittautui virkistäväksi.

Arabialaiset kauppiaat ja matkustajat veivät Etiopiasta mukanaan tuota kasvia, ja se menestyi uudessa ympäristössään. Kasvi onkin saanut tieteellisen nimensä Coffea arabica tuon Arabiaan siirron johdosta. Jatkuvasti noin 200 vuoden ajan oli kahvi arabien tarkoin varjelema salaisuus. Lopulta toiset saivat tietää kasvista, ja 17. vuosisadan loppuun mennessä hollantilaiset viljelivät sitä jo Jaavalla – myöhemmin myös Surinamissa Etelä-Amerikan pohjoisrannikolla.

Huolimatta nykyisestä menestyksestään kahvia ei heti otettu vastaan suosittuna juomana. Sen käyttöä alettiin vastustaa moraalisilla ja uskonnollisilla perusteilla. Muslimien mielipiteet jakautuivat sen suhteen, oliko uskonnollisesti sopivaa käyttää tuota piristävää juomaa. Vuonna 1674 joukko englantilaisia naisia pyysi hallitusta kieltämään juoman käytön, jolla heidän mielestään oli taipumus rappeuttaa perheellisiä miehiä. Kaikesta huolimatta kahvin suosio kasvoi jatkuvasti, kunnes sillä oli sellainen maine, että se oli pidetyin kuuma juoma käytännöllisesti katsoen joka maassa lauhkean ja kylmän ilmaston alueella.

Kahvin valloituksia

Saavuttaakseen suurimman voittonsa kahvin oli ensin löydettävä ilmasto, joka parhaiten soveltuisi sen viljelyyn – kuuma ja kostea, ja muina vaatimuksina oli esimerkiksi hedelmällinen, hiekkainen maaperä ylänkömailla ja lämpötila, joka oli jatkuvasti 15–32 lämpöasteen paikkeilla. Olemme todenneet, että hollantilaiset toivat sen Etelä-Amerikkaan, ja he pyrkivät pitämään kahvin kansallisena salaisuutena, kuten arabit olivat tehneet ennen heitä.

Vasta vuonna 1727 vääpeli Francisco de Mello Palheta vei salaa ensimmäiset kahvintaimet Ranskan Guayanasta Brasiliaan. Tuskin hän tai muutkaan tajusivat, mitä kaikkea aiheutuisi tuosta teosta. Nyt Brasilia kasvattaa noin kolmanneksen maailman kahvisadosta ja on maailman tärkein kahvin viejä, koska se tuottaa sitä kolme kertaa niin paljon kuin sen lähin kilpailija, Kolumbia.

Brasiliassa tuotto pensasta kohden on hämmästyttävä. Siellä kahvipensaan keskimääräinen vuosittainen sato on 1–3 kiloa hedelmiä, kun taas muissa maissa sato todennäköisesti vaihtelee 200 ja 700 gramman välillä. Mistä johtuu noin suuri ero? Siitä, että Brasiliassa pensaat voivat tuottaa kaksi tai kolme satoa vuodessa.

Kahvipensas ja sen hedelmät

Kahvipensaat alkavat yleensä kantaa hedelmää kolme vuotta vanhoina ja antavat satonsa jatkuvasti vuodesta toiseen 25–50 vuoden ajan.

Hedelmät ovat ensiksi kuin pieniä vihreitä oliiveja. Myöhemmin ne muuttuvat punaisiksi, ja kun ne ovat kypsiä, ne tulevat tummanpunaisiksi ja niissä on sileä, kiiltävä pinta. Hedelmän ollessa punainen, pavun ja sitä ympäröivän kalvon välissä on makeaa mehua, joka todella kiehtoo makuaistia. Hedelmät on poimittava oikeaan aikaan. Jos ne eivät ole täysin kypsiä, niistä puuttuu aromi; jos ne ovat ylikypsiä, ne putoavat maahan ja pilaantuvat.

Kun kahvin poimiminen alkaa, työntekijät ahkeroivat varhaisesta aamusta myöhään iltaan. Tähän on hyvä syy, koska äkillinen sade voisi pilata sadon.

Sitten hedelmät pannaan säkkeihin ja viedään kuivauskoneisiin tai levitetään käsin tasaisille paikoille, jotta ne kuivuisivat auringossa. Riittävä aika perinpohjaiselle kuivatukselle on 3–10 päivää, jos sää on suotuisa. Kun hedelmät voidaan halkaista käsin, silloin on oikea aika panna ne koneeseen, joka poistaa niistä kuoret.

Kahvin luokitteleminen

Ihmiset ovat usein ymmällä, kun heidän täytyy valita monista eri kahvimerkeistä – heidän täytyy ottaa huomioon laatu, sekoitus ja hintaluokat. Se johtuu kahvin huolellisesta luokittelusta, joka perustuu laatuun, puhtauteen, pavun kokoon ja makuun.

Laatuluokittelu esimerkiksi suoritetaan ottamalla näytteitä eri säkeistä. Asiantuntija arvioi lähetyksen parempi- tai heikompilaatuiseksi laskemalla vikojen määrän kustakin neljänneskilon näytteestä.

Kullekin vialle määrätään erityinen määrä pisteitä tai erityinen arvo. Vikoja voi olla kahdenlaisia, nimittäin epäpuhtauksia, kuten kiviä tai oksia, joita koneella tai käsin suoritettu lajittelu ei ole poistanut, ja vikoja itse pavuissa kehnojen viljelymenetelmien vuoksi.

Sitten seuraa maistamiskoe. Asiantuntijat, jotka on valmennettu päättelemään maistamalla, onko kahvi pehmeän makuista vai kitkerää, ottavat tilkkasen näytteestä toisensa jälkeen, niin etteivät nielaise sitä, vaan antavat kahvin olla vähän aikaa kurkussaan ja sitten sylkäisevät sen pois.

Tunnetut kahvimerkit on enimmäkseen sekoitettu samoista kahvilaaduista; kuitenkin kussakin on selvästi havaittava makuvivahde, joka miellyttää joitakin ihmisiä. Kahvin sekoittaja käyttää aineitaan kuin taiteilija saadakseen aikaan tasapainoisen ja miellyttävän tuloksen. Sekoituksessa voi esimerkiksi olla ”Brasilia”-laatua antamassa sille voimakkuutta ja ”mietoja” laatuja, jotta siinä olisi hieno maku. Makuja, aromeja ja värejä yhdistämällä sekoittaja pyrkii aikaansaamaan tuotteen, joka miellyttää silmää, kiihottaa makusilmuja ja vie voiton arominsa puolesta.

Jotkut markkinoilla olevista pikakahveista on tehty heikompilaatuisista pavuista, koska kaikki pavut jauhetaan pulveriksi, ja kukapa saisi selville, olivatko pavut hienompaa laatua vai eivät.

Joitakin arvokkaita vihjeitä

Koska kahvi kiihdyttää verenkiertoa, kielletään sen juominen usein sellaisilta, joilla on sydänvika tai jotka ovat hyvin hermostuneita. Mutta normaalikuntoistenkin on hyvä tietää, että kahvin juonti tulee helposti tavaksi. Jotkut pitävät terveellisempänä juoda kahvia, josta on poistettu kofeiini.

Jos juot kahvia, saatat havaita edulliseksi ostaa jauhamatonta paahdettua kahvia jauhetun ja pakatun laadun sijasta. Milloin mahdollista, on parasta jauhattaa kahvinpavut ollessasi itse läsnä. Tällöin voit olla varma, että saat tuoreempaa kahvia ja on pienempi mahdollisuus, että sinua petetään sekoittamalla kahviin muita aineksia, kuten hiekkaa, jyviä, papuja, maapähkinöitä tai verta, vain muutamia mainitaksemme.

Yksinkertainen koe tarkistaa kahvijauheen puhtaus on ripotella sitä hiukan vesikuppiin. Jos kahvi on puhdasta, jauhe jää pinnalle, koska se imee vettä hyvin hitaasti. Jos kahvi sisältää vierasta ainetta, jauhe imee vettä nopeasti ja vajoaa kupin pohjalle.

Hyvin suojattuna paahdettu kahvi säilyttää makunsa 10–20 päivää. Mutta kun se on kosketuksissa ilman kanssa, se menettää arominsa, makunsa ja värinsä, olipa se paahdettua tai paahtamatonta. Kosteus antaa sille väljähtyneen tuoksun. Näistä syistä tulee kahvi säilyttää kuivassa paikassa ja tiiviisti suljetuissa astioissa.

Kahvin monia käyttötapoja

Kahvin kiehtova maku voi ilahduttaa makuaistia monissa eri muodoissa. Esimerkiksi kylmä kahvi, jossa on sokeria ja sitruunanviipale, on erittäin virkistävää. Vuoden kuumina kuukausina jääkahvi ja kahvilla maustettu jäätelö ovat hyvin suosittuja. Jotkut käyttävät myös kahvia aineksena todella herkullisessa kahvikakussa. Kuitenkin suosituin muoto, miljoonien ihmisten lempijuoma kaikkialla maailmassa, on yhä tavallinen kahvi tai maitokahvi.

Tiedemiehet kokeilevat kuitenkin monia muita kahvipavun käyttötapoja. On esimerkiksi havaittu, että kahvinporot ovat hyvää lannoitusainetta. Kahvista on myös valmistettu desinfioivia aineita sekä eristystä seiniin, lattioihin ja kattoihin. Kahviöljystä voidaan valmistaa glyseriiniä ja kahviöljyä voidaan käyttää maaleissa, saippuoissa ynnä muissa tuotteissa.

Kahvipapua käytetään siis yhä useampiin tarkoituksiin. Mutta suosituinta se on tietysti juomana. Ajattelehan vain, että amerikkalaiset juovat yli 500 miljoonaa kupillista kahvia joka päivä. Tavallinen amerikkalainen käyttää noin seitsemän kiloa kahvia vuodessa. Ja joka vuosi kulutetaan Yhdysvalloissa lähes puolitoista miljoonaa tonnia kahvia. Kumma kyllä tuo luku on lähes yhtä paljon kuin Brasilian koko kahvintuotanto. Onko epäilystäkään siitä, että kahvi on miljoonien juoma?