Kannattaako rikos?
”Kukaan ei enää tänä päivänä tee rikosta siksi, että hän olisi nälissään”, sanoi New Yorkin pormestari Koch. ”Miksi sitten rikoksia tehdään niin valtavan paljon?” Hän jatkoi: ”Siksi että on paremmat mahdollisuudet olla jäämättä kiinni rikoksesta kuin voittaa kilparadalla. Vähintään 500000:sta törkeästä rikoksesta vain 100000 päättyy pidätykseen ja näistäkin vain 2 prosenttia vankeuteen. Näin ollen voiton mahdollisuudet – – ovat hyvät.”
PORMESTARI Kochin näkemys on tietysti vain yksi puoli erittäin monimutkaisesta ongelmasta – rikokseen johtavista syistä. Hänen näkemyksensä on kuitenkin varsin perusteltu. Mikäli rikollispiirit missä maassa tahansa ajattelevat, että kiinnijäämisen riski on pieni, ne todennäköisesti jatkavat kannattavalla urallaan.
Usein rikoksen perusmotiivi on rahan halu. Varastettu omaisuus vaihdetaan nopeasti rahaksi. Ja millaisessa toiminnassa nykymaailmassa liikkuukaan suurimpia summia käteistä rahaa? Seuraavassa eräs johtolanka: ”Jos Yhdysvaltojen kokaiinimarkkinat olisivat nykyään yhden yrityksen käsissä 30 miljardin dollarin [180 miljardin markan] vuotuisine tuottoineen, se pääsisi seitsemännelle tilalle 500 rikkaimman yrityksen joukossa.” (New York Times) Silti kysymyksessä on vain yhden huumeen, kokaiinin, osuus! Jos voisimme laskea yhteen koko maailman kaikessa huumekaupassa liikkuvan rahan, päätyisimme hätkähdyttäviin summiin! Rikollisuus ja huumeet tuottavat joka puolella maailmaa runsaan osingon niihin sijoittaneille. Huumausainemiljonäärit rakentavat itselleen hienoja huviloita ja ylellisiä koteja. Heille rikos todella kannattaa. Mutta miten he voivat välttyä joutumasta kiinni?
Miksi rikollisuus kukoistaa?
Rikollisuuden kukoistamiseen on olemassa monia eri syitä ja yksi perussyy on se, että monien maiden oikeusjärjestelmä on puutteellinen. Millä tavoin? Raamattu mainitsee: ”Milloin pahan teon tuomio ei tule pian, saavat ihmislapset rohkeutta tehdä pahaa.” (Saarnaaja 8:11) Tämä muinainen periaate pitää ehkä nykyään vieläkin paremmin paikkansa, koska monissa maailman osissa oikeudenkäytön hitaus suosii rikollisia. Eräs kalifornialainen lakimies sanoikin: ”Yksi parhaita puolustuskeinoja on viivytys.” Muistot himmenevät ja toisinaan oikeuden hakemisen motivaatio heikkenee kaiken sen vaivan johdosta, mitä uhreille aiheutuu. – Ks. s. 6, ”Epäoikeudenmukainen ’oikeusturvajärjestelmä”’.
Monille rikos kannattaa – jopa hyvin. Entä kuka sen maksaa? Sen tekevät tavalliset kansalaiset, erityisesti vähätuloiset, joilla on heikoin suoja. Yhdysvaltalainen senaattori D’Amato mainitsi kirjeessään muille New Yorkin asukkaille, että ”rikollisuusasteessa oli pientä laskua”. Mutta hän lisäsi: ”Me panemme yhä ovemme takalukkoon. Pelkäämme yhä mennä ulos iltaisin, jopa sekatavarakauppaan, kirkkoon tai pyhäkköön. Kun menemme ulos, pysyttelemme visusti siellä, missä on paljon ihmisiä, ja yhä useammin varmistamme, että meillä on mukana ’ryöstettävää rahaa’. Meillä on nykyään paljon huolia, asioita, joita emme ole ennen pelänneet. Toisinaan pelkomme tekee meistä vankeja samalla kun ne, joiden pitäisi olla lukkojen takana, kulkevat vapaina.”
Miksi sitten toiset valitsevat rikollisuuden elämäntavakseen? Ovatko köyhyys, nälkä ja työttömyys perussyitä?
[Tekstiruutu s. 6]
Epäoikeudenmukainen ”oikeusturvajärjestelmä”
Seuraava vertailu rikoksen vaikutuksista rikolliseen ja hänen uhriinsa perustuu kaavioon, joka on julkaistu Daily Oklahoman -lehdessä ja jonka on laatinut Oklahoman yleinen syyttäjä Mike Turpin.
RIKOLLINEN
Voi valita – joko tekee rikoksen tai ei.
Jos syyllistyy rikokseen, voi 1) jäädä kiinni ja joutua pidätetyksi (mahdollisuus on Yhdysvalloissa yksi viidestä) tai 2) päästä livahtamaan ja mahdollisesti jatkaa rikollista uraansa.
Pidätys
1) Oikeus saada tietoja oikeuksistaan.
2) Mikäli loukkaantuu rikosta tehdessään tai pidätyksen yhteydessä, saa viipymättä lääkintäapua.
3) Asianajaja hankitaan, jos ei ole varaa itse palkata.
4) Voidaan vapauttaa takuita vastaan tai voi itse antaa takuusumman.
Tutkintovankeusaika
1) Annetaan asunto ja ruoka.
2) Mahdollisuus lukea kirjoja, katsella TV:tä ja rentoutua muilla tavoin.
3) Saatavilla terveydenhoitopalveluja, myös huume- ja alkoholineuvontaa.
Oikeudenkäynti
1) Saa valtion nimittämän asianajajan.
2) Mahdollisuus neuvotella tuomion lieventämisestä.
3) Voi viivyttää oikeudenkäyntiä ja vaihtaa tuomiopiiriä.
4) Käytettävissä erilaisia keinoja mitätöidä todisteita tai saada vapauttava tuomio.
5) Jos tuomitaan syylliseksi (vain kolme prosenttia rikoksista johtaa tuomioon), voi valittaa tuomiostaan.
Tuomio
1) Ei välttämättä joudu vankilaan, vaihtoehtoja on useita.
Tuomion kärsiminen
1) Jos joutuu vankilaan, saa jälleen ilmaisen ruoan ja asunnon.
2) Saatavilla mitä tahansa sairaan- tai mielenterveyshoitoa valtion kustannuksella.
3) Mahdollisuus kohentaa koulutusta ja kehittää ammattitaitoja.
4) Mahdollisuus osallistua erilaisiin sopeuttamisohjelmiin.
5) Mikäli käyttäytyy hyvin ja on ahkera, voidaan vapauttaa ennen määräaikaa.
Vapautumisen jälkeen
1) Avustusohjelmia ja lainaa saatavilla.
Lopputulos
Suuri osa palaa rikollisuuden pariin.
RIKOKSEN UHRI
Hänellä ei ole valinnanvaraa – rikoksen uhri tahtomattaan.
Pidätys
1) Jos loukkaantuu, joutuu maksamaan omat lääkäri- ja ambulanssikulunsa. Voi saada psyykkisiä vammoja loppuiäkseen.
2) Korvaa itse omaisuusvahinkonsa.
3) Vastaa rikoksen aiheuttamista taloudellisista ongelmista.
4) Menettää aikaa avustaessaan lainvalvontaelimiä.
5) Hänelle ei yleensä tiedoteta oikeuskäsittelyn edistymisestä.
Tutkintovankeusaika
1) Joutuu itse järjestämään ja kustantamaan matkansa oikeudenkäynteihin ja poliisilaitokselle. Menettää työaikaa ja mahdollisesti ansioita.
2) Vieläkään ei saa tietoja käsittelyn edistymisestä.
Oikeudenkäynti
1) Joutuu jälleen järjestämään ja kustantamaan matkansa ja paikoituksen.
2) Joutuu maksamaan lastenhoitokulut yms.
3) Joutuu selostamaan rikosta ja alistumaan ankaraan ristikuulusteluun. Hän on vain todistuskappale.
4) Syyttäjänä toimiva juristi edustaa vain valtiota, ei uhria. Yleensä uhrille ei vaadita mitään hyvitystä.
5) Ei oikeutta valittaa tuomiosta, vaikka rikollinen vapautettaisiin.
Tuomio
1) Ei mitään sananvaltaa päätösten, valitusten tai tuomion suhteen.
2) Ei useinkaan edes kutsuta tuomionjulistustilaisuuteen.
Vapautumisen jälkeen
1) Usein tyytymätön ”oikeusturvajärjestelmään”.
2) Pelkää vapautettua rikollista tai rikollisia ja kostoa.
3) Saattaa kärsiä psyykkisistä vammoista loppuikänsä.
Lopputulos
Ei enää kunnioita järjestelmää, joka tekee kaikkensa kunnioittaakseen rikollisen oikeuksia mutta jättää uhrin tarpeet huomioon ottamatta.
[Kuva s. 5]
Huumausainekaupassa liikkuu nykyään maailman suurimpia summia käteistä rahaa