Tarkkailemme maailmaa

Papiksi haluavien määrä laskussa

”Papin virka ei houkuttele. Teologisiin opintoihin hakeneiden nuorten joukko on huvennut koko 1980-luvun”, mainitsi Helsingin Sanomat. Vaikka teologiseen tiedekuntaan on helppo päästä, osallistui Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan pääsykokeisiin tänä vuonna vain 326 hakijaa, mikä on lähes puolet vähemmän kuin muutama vuosi sitten. Opintonsa päättäneistä on lisäksi noin kolmannes sellaisia, jotka eivät ota pappisvihkimystä. Yhä useammat hakeutuvat mieluummin muihin kuin kirkon virkoihin.

Akateemiset työttömät

”Akateeminen oppiarvo ei takaa työpaikkaa.” Tällainen päätelmä tehtiin tutkimuksessa, joka koski yli 15 yliopistosta Ontariossa Kanadassa vuoden 1985 keväällä valmistuneita opiskelijoita. Näiden loppututkinnon suorittaneiden keskuudessa työttömyysaste oli 7,3 prosenttia, mikä suurin piirtein vastaa provinssin muun työvoiman työttömyysastetta. He selviytyivät vain hieman paremmin kuin saman 20–24-vuotiaiden ryhmän muut työntekijät, joiden työttömyysaste oli 10,6 prosenttia. Lisäksi tutkimus osoitti, että oppiarvo ei myöskään takaa yhdenvertaista palkkatasoa työssä.

Vuorigorillat vaarassa

”Jollemme tule vuorigorillojen avuksi nyt”, varoittaa Maailman luonnonsäätiö, ”nämä puolustuskyvyttömät luomukset saatetaan todella tuhota sukupuuttoon saman vuosisadan kuluessa, jonka aikana ne löydettiin.” Syynä on säätiön mukaan se, että kaivostyöläiset ja metsätyömiehet hävittävät jatkuvasti Ugandan lounaisosassa sijaitsevaa läpitunkematonta metsää, jossa elää lähes kolmasosa maailman kaikista vuorigorilloista. Lisäksi salametsästäjät tappavat gorilloja toimittaakseen mustan pörssin kauppaan eläviä poikasia ”ja groteskeja esineitä, kuten gorillan kädestä tehtyjä paperipainoja”. 20:n viime vuoden aikana lähes puolet koko vuorigorillakannasta on hävinnyt. Tällä hetkellä näitä ujoja ja säyseitä afrikkalaisia apinoita elää vapaana vain noin 400.

Alkoholinkäyttö tulee kalliiksi

Vaikka jotkut poliitikot uskovat, että alkoholijuomien myynnistä saatavat verotulot tuottavat hallitukselle voittoa, nyt saatavissa olevat tiedot osoittavat toista. Barbara Coultes narkomanian tutkimuslaitoksesta Torontosta Kanadasta sanoo, että yhtenä vuotena Kanadassa ”alkoholi aiheutti 2 miljardia dollaria ylimääräisiä terveydenhoitokustannuksia, – – nosti sosiaalihuoltokustannuksia 1,4 miljardilla dollarilla, [ja] lain täytäntöönpano maksoi ylimääräiset 652 miljoonaa dollaria”. Lisäksi se ”vähensi tuottavuutta työssä arviolta 1,2 miljardin dollarin arvosta”, mitä menoerää ei pidä jättää huomiotta. Kattavatko alkoholista saatavat verotulot kaikki nämä kustannukset? Pelkästään Ontarion provinssissa kustannukset (1,6 miljardia dollaria) ylittivät verotulot (678 miljoonaa dollaria) lähes miljardilla dollarilla eräänä äskeisenä vuonna. Yksi Kanadan dollari vastaa noin 3,3:a Suomen markkaa.

Ratkaisu löytyi

Betlehemissä sijaitseva Syntymäkirkko, jonka sanotaan olevan Jeesuksen syntymäpaikalla, on lopultakin saatu puhdistettua rauhaisasti. Viime vuosina on kilpailevien pappisryhmien välillä puhjennut nyrkkitappeluja ja väkivaltaisia riitoja, koska oikeutta vuosittaisen yleispuhdistuksen tekemiseen pidetään omistuksen merkkinä. Miten kiista ratkaistiin? Kirkkojen maailmanneuvoston uutispalvelu selostaa: ”Israelilaisviranomaiset kävivät tahdikkaita neuvotteluja, jotka kestivät myöhään yöhön, kiistan kahden pääosapuolen – kreikkalaisten (itäisten ortodoksien) ja armenialaisten (itämaisten ortodoksien) – kanssa, ja lopulta kumpikin ryhmä suostui jättämään Syntymäluolan sisäänkäynnin yläpuolella olevan kiistellyn osan puhdistamatta.”

Hapan laskeuma leviää

Toronto Star -lehdessä julkaistussa raportissa, jossa lainattiin Yhdysvaltojen ympäristönsuojeluvirastosta saatua ”uutta tietoa”, väitetään vahingollisen happaman laskeuman leviävän kauemmaksi Yhdysvaltojen eteläosiin. Sen vaikutukset tuntuvat nyt Mississippin, Pohjois- ja Etelä-Carolinan, Virginian, Georgian ja Floridan osavaltioiden joillakin alueilla. ”Pahin sadekuuro Etelä-Carolinassa oli happamampaa kuin tomaattimehu – 275 kertaa normaalia pahempaa”, kerrotaan raportissa. Star-lehti kertoi aiemmin tänä vuonna, että ”happamat sateet olivat niin pahoja – – Floridassa, että ne syövyttivät maalia pois Jacksonvillen satamassa laivoista puretuista BMW-autoista”.

”Hölkkää sisäelimille”

”Iloisuus ja nauru vaikuttavat useimpiin elimistön tärkeistä järjestelmistä”, väittää tri William Fry, naurun fysiologian asiantuntija. Hän kertoi New Yorkissa ilmestyvälle Daily News -lehdelle, että nauramiseen liittyvä lihastoiminta on samanlaista kuin ruumiinliikunnassa yleensä. Fry nimitti nauramista sellaiseksi ”hölkäksi sisäelimille”, joka on hyödyllistä, vaikka se olisi teeskenneltyäkin. Hän selitti, että se kaksinkertaistaa sydämen lyöntitiheyden 3–5 minuutin ajaksi sekä harjoittaa rinnan, kaulan, kasvojen, olkapäiden, vatsan ja päänahan lihaksia. Fry väittää, että sydämen pohjasta nauraminen vähentää lihasjännitystä ja auttaa elimistöä pääsemään eroon melkoisesta määrästä kerääntynyttä hiilidioksidia. Muihin hyödyllisiin sivuvaikutuksiin sanotaan kuuluvan se, että nauru stimuloi hermostoa, vaimentaa kipua endorfiinien (elimistön luonnollisten kipua lievittävien aineiden) erittymisen takia sekä terästää henkistä toimintaa. ”Se voi olla todella hyvää ruumiinharjoitusta”, sanoo Fry.

Kahviko syyllinen?

Honolulun sydäntutkimusohjelman parissa työskentelevä tri Katsuhiko Yano asettaa kyseenalaiseksi sen väitteen, että kahvin juominen lisää sydänsairauden saamisen mahdollisuuksia. 15 vuoden aikana tutkittiin 7194:ää japanilaismiestä, joista 6055 oli kahvinjuojia. Yanon mukaan kahvin lisääntyneen kulutuksen olisi pitänyt kasvattaa sydänvaivojen riskiä. Ohjelman parissa työskentelevät tutkijat havaitsivat kuitenkin, että kun muut riskitekijät, esimerkiksi tupakointi, otettiin huomioon, sydänsairauksien ja kahvinkulutuksen välinen yhteys hävisi. Tutkijat päättelivät, että joidenkuiden kahvinystävien sydänsairaus voisi aivan hyvin olla heidän tupakointinsa seurausta, ei heidän kahvinjuontinsa.

Ikivanha valmistusohje uudelleen käyttöön

Ranskalainen kemisti Joseph Davidovits väittää saaneensa selville muinaisten egyptiläisten käyttämän, tuhansia vuosia kestäneen sementtikoostumuksen aineosat, kerrotaan Wall Street Journal -lehdessä. Tämän ikivanhan sementin sidosominaisuudet ovat pitäneet Egyptin pyramidit koossa, huomauttaa arkeologi Margie Morris. Vertailun vuoksi sanottakoon, että nykyaikainen portlandsementti ei kestä ehkä kauempaa kuin 200 vuotta. Margie Morris selitti, että käyttämällä soodan (natriumkarbonaatin) ja kalkin seosta egyptiläiset valmistivat emäksistä soodaa, jota he sekoittivat Siinain erämaasta kaivettuihin silikaatteihin ja Niilivirrasta saatuun runsaasti alumiinia sisältävään hiesuun. Muita aineita, esimerkiksi arseenimineraaleja, lisäämällä he valmistivat sementtiä, joka kovettui nopeasti ja lujittui molekyylien välisin sidoksin, samalla tavalla kuin luonnonkivet muodostuvat. Tämän ikivanhan sementin nykyversiota parhaillaan kehittelevä yritys uskoo, että sen nopea kovettuvuus ja kestävyys osoittautuvat hyödyllisiksi nykyajan sovelluksissa.