Tarkkailemme maailmaa

Konventti Mosambikissa

Mosambikin Jehovan todistajat ovat olleet kauan kiellon alaisuudessa, ja niinpä he arvostavat nyt suuresti viranomaisten heille suomaa suurempaa palvontavapautta. Äskettäin Costa do Sol -urheilustadionilla Maputossa Mosambikin pääkaupungissa pidettiin nelipäiväinen ”Puhtaan kielen” piirikonventti. Maputossa ilmestyvä Tempo-aikakauslehti huomauttaa, että konventin ensimmäisessä ohjelmajaksossa oli läsnä noin 6000 henkeä. Puheet esitettiin sekä portugalin että tsongan kielillä. Tempo-lehti lisää, että konventin tarkoitus oli ”vahvistaa kristillistä ykseyttä huolimatta kielieroista, jotka aiheuttavat jakaumia ihmisten kesken”. Kirjoituksessa selitetään, että Jehovan todistajat työskentelevät tämän tavoitteen hyväksi kansainvälisesti riippumatta ”kansallisuudesta, rodusta, koulutustasosta tai yhteiskunnallisesta asemasta”.

Nälänhätää runsaudesta huolimatta

”Maailmanpankin tutkimukset osoittavat, että kuluneina vuosina nälänhätä paheni varsinkin Latinalaisessa Amerikassa”, sanoi ranskalainen taloustieteilijä Jacques Chonchol São Paulossa Brasiliassa pidetyssä seminaarissa. Vaikka seminaarin teemana oli ”Nälänhätä – 90-luvun haaste”, niin 1116000000:lle eri puolilla maailmaa asuvalle ihmiselle, joiden sanotaan olevan aliravittuja, ei annettu paljoakaan toivoa paremmasta. ”Asiantuntijat ovat varmoja siitä, että ongelma ei johdu ruoan puutteesta”, raportoi O Estado de S. Paulo. ”Maailma tuottaa tarpeeksi ravintoa 5,3 miljardille ihmiselle. Ihmisillä vain ei ole rahaa ostaa ruokaa.” Miksi? Väitetään, että nälänhätä on lisääntynyt sosiaalimenojen vähentämisen vuoksi, mikä taas johtuu kansainvälisistä velkaneuvotteluista. Choncholin mukaan on vielä yksi syy: ”Nälänhätä paheni kaupunkilaistumisen myötä.”

Tupakoivat poliitikot

Meksikon hallitus ryhtyi äskettäin toimenpiteisiin tupakoimattomien suojelemiseksi. Latinalaisamerikkalaisen Visión-aikakauslehden mukaan tupakointi on nyt kiellettyä kirjastoissa, terveyskeskuksissa, elokuvateattereissa, yleisissä kulkuneuvoissa sekä virastotaloissa, joissa palvellaan asiakkaita. Ravintoloissa ja kahviloissa on oltava tupakoimattomille tarkoitettu alue. Näitä sääntöjä rikkovat voivat joutua maksamaan jopa 30 dollarin (lähes 120 markan) sakot. Visión-lehti huomauttaa kuitenkin, että ”valtuutettujen huoneissa ja edustajainhuoneessa (lainsäädäntöelimet, jotka hyväksyivät tuon säädöksen) tämä menettely ei tehoa, koska meksikolaiset poliitikot eivät pysty olemaan tupakoimatta työaikana”.

Avosuhdeko paras?

Pariisissa ilmestyvän päivälehden Le Monden mukaan avioliittoja solmitaan Ranskassa yhä vähemmän. Yli 20 vuotta vallalla ollut suuntaus osoittaa yhä useampien parien valitsevan avosuhteen ilman avioliiton hyötyjä. Ranskan väestöntutkimusinstituutti kertoi, että ainakin puolet avioituvista ovat asuneet yhdessä, jotkut jopa useita vuosia. Monet parit saattavat ajatella, että yhdessä asuminen ennen avioliittoa lisää onnistumisen mahdollisuutta, mutta tosiasiat osoittavat asian olevan toisin. Le Monde -päivälehti huomauttaa, että ”yhdessä asuminen ennen avioliittoa ei lujita avioliiton kestävyyttä” ja että sellaiset ”liitot näyttävät hauraammilta, koska ne loppuvat useammin eroon”. Tilastot osoittavat, että parit jotka asuvat yhdessä ennen avioliittoa, päätyvät avioeroon useammin kuin ne, jotka eivät asu yhdessä ennen avioitumistaan.

Passiiviset lapset

Japanin hallituksen teettämän tutkimuksen mukaan 10–15-vuotiaista japanilaislapsista on yli puolella omat televisiovastaanottimensa ja tietokonepelinsä, ja kolmanneksella heistä on henkilökohtainen puhelimensa. Useimmat nuoret käyttävät vapaa-aikansa sisällä katsellen televisiota, lukien sarjakuvia tai pelaten videopelejä sen sijaan, että he menisivät ulos. Tutkimuksessa yhdistetään lasten passiiviset sisällä tapahtuvat toiminnot heidän rajalliseen kykyynsä olla toisten kanssa, mukaan lukien heidän omat perheenjäsenensä, sekä heidän kyvyttömyytensä osallistua yhteisiin hankkeisiin. Tutkimuksen mukaan noin 90 prosenttia japanilaisista lapsista sanoi, etteivät he osanneet ilmaista syvimpiä tunteitaan ja ajatuksiaan.

Pähkinöitten kaivertamista

Erästä pähkinää käytetään nyt raaka-aineena valmistettaessa nappeja, koruja ja pieniä veistokuvia kaupalliseen käyttöön. Joitakin tuotteita valmistetaan jo massatuotannolla vaatetusyritysten kysynnän tyydyttämiseksi. Kyseessä oleva siemen on golfpallon kokoinen norsunluupalmun pähkinä, joka kasvaa Ecuadorin metsissä. National Geographic -lehti huomauttaa, että tämä ”merkitsee norsunluupalmun pähkinän paluuta nappimateriaaliksi jollaisena sitä käytettiin ennen kuin muoviset napit suurelta osin korvasivat sen 1930-luvulla”. Konservaattoreiden kansainvälinen tutkijaryhmä on löytänyt todisteita siitä, että norsunluupalmun pähkinöitä veisteltiin Etelä-Amerikassa jo 250 vuotta sitten. National Geographic -lehden mukaan pähkinät ”korvaavat myös norsunluuta, jonka myyminen on nykyään kiellettyä kautta maailman”.

Lintujen salakuljetusta

Maailman Luonnon Säätiö kertoo, että ”joka vuosi ainakin 250000 lintua, joiden arvo vähittäiskaupassa on noin 50 miljoonaa dollaria [200 miljoonaa mk] joko salakuljetetaan tai viedään toisiin maihin väärin paperein”. Esimerkiksi paikalliset asukkaat pyydystävät papukaijoja Afrikan, Etelä-Amerikan, Indonesian ja Meksikon viidakoista ja myyvät ne muutamalla dollarilla. ”Siihen mennessä kun linnut saapuvat Yhdysvaltain tai Euroopan markkinoille, jotkin niistä, kuten esimerkiksi suurikokoinen Dominican keisarillinen amazoni Karibianmeren saarilta, maksaa 100000 dollaria kappale”, mainitsee The Wall Street Journal. Monien papukaijalajien sanotaan olevan luonnossa vaarassa kuolla sukupuuttoon. Ajatellaan, että noin 90 prosenttia salakuljetetuista linnuista ”kuolee matkalla huonon ruokinnan ja epäinhimillisten olosuhteiden vuoksi”.

Aids Aasiassa

Vuoden 1990 helmikuussa Aasiassa raportoitiin olevan noin 2000 aidsin uhria. Tuore Yhdistyneiden kansakuntien raportti osoittaa kuitenkin, että WHO (Maailman terveysjärjestö) arvioi yhteensä 500000 aasialaisen saaneen HI-viruksen. Asiaweek-aikakauslehden mukaan ”YK on vasta raportoinut, että aids-tapausten lukumäärä Aasiassa tulee kasvamaan dramaattisesti”. Ongelman voittamiseksi WHO suosittaa parempaa koulutusta ja tiedotuskampanjoita.

Rottia pyydystävä heimo

Tamil Nadussa Intiassa elävät maanviljelijät ovat yrittäneet hillitä jyrsijöiden määrää kemikaaleilla, hyönteismyrkyillä ja rotanloukuilla. Koska he eivät onnistuneet niiden hävittämisessä, maanviljelijät palkkasivat irulaheimoon kuuluvia miehiä hävittämään jyrsijät, raportoi India Today -lehti. Ensimmäisenä vuonna irulat saivat kiinni 140000 rottaa 16200 hehtaarin alueella. Irulat ”eivät käytä hyönteismyrkkyjä, vaan heidän menetelmänsä perustuvat jyrsijöiden elintapojen tuntemukseen”. He telkeävät rotat koloihinsa täyttämällä niiden poistumisaukot. Koska irulat saavat näin kiinni monia rottia, he tutkivat nyt mahdollisuutta käyttää rotanlihaa kanan ja kalan sijasta ja tehdä rotannahasta käyttökelpoista nahkaa. India Today -lehti sanoo, että ”kaiken kaikkiaan koe osoitti sen, että irulaheimon tapa oli varmin” ja on siksi huokein keino rajoittaa rottien määrää.

Koralleja kuolee kuumuuteen

”Ensimmäinen todiste maailmanlaajuisesta lämpötilan kohoamisesta saattaa olla korallien laikkuuntuminen”, sanoi Puerto Ricon yliopistossa toimiva Ernest Williams. Korkeampi meren lämpötila saa korallit päästämään pinnaltaan mikroskooppisen pienet levät, joista korallit saavat ravintonsa. Tämän johdosta koralliriutoilla voi nähdä valkoisia läikkiä, ja siksi ne ”laikkuuntuvat”. ”Ilman leväpartneriaan koralli tulee heikoksi ja lakkaa lisääntymästä.” Laikukkaita ja sairaita koralliriuttoja on nähty monissa paikoissa muun muassa Bahamasaarilla, Bermudassa, Floridassa, Havaijissa, Jamaikassa, Okinawalla ja Puerto Ricossa. The Toronto Star -lehti huomauttaa, että 1980-luku oli lämpimin kuluneisiin sataan vuoteen ja että ”monet ilmaston asiantuntijat ennustavat lämpötilojen edelleen nousevan useita asteita seuraavan vuosikymmenen aikana”, mikä aiheuttaa jatkuvan uhan koralliriutoille.

Espanjalaisten katolilaisten ero

Hispanic-aikakauslehti kertoo, että Yhdysvalloissa melkein miljoona espanjalaista on eronnut katolisesta kirkosta 15:nä viime vuotena. ”Heitä on joka vuosi 60000–100000 enemmän.” Äskeisen tutkimuksen mukaan, jonka eräs hiippakunta-apulainen toimitti San Franciscon arkkihiippakunnassa, entiset espanjalaiset katolilaiset haluavat ”omistautua syvemmin uskoonsa ja Raamattuun”. Kommentoidessaan ongelmaa muuan katolinen piispa huomautti, että ”meidän täytyy katsoa katolista kirkkoa sellaisena kuin se on: suuri laitos, jolla on perinteinen tapa toimia. On hyvin vaikea muuttaa suurta laitosta toimimaan uudella tavalla.” Artikkelissa jatkettiin: ”On helppoa jättää ongelmat huomaamatta kun tyypillisessä katolisessa seurakunnassa on 4000 perhettä.” Toisaalta ”on aivan yhtä helppoa tuntea olevansa huomattu ja haluttu noin 200:n kokoisessa kodikkaassa [ei-katolisessa] seurakunnassa”.