La raclette! – vuorilta ruokapöytään
Herätkää!-lehden Sveitsin-kirjeenvaihtajalta
KERROTAAN, että eräänä päivänä vuoden 1875 tienoilla oli sveitsiläisen Sierren kaupungin lähistöllä sijaitsevalla viinitarhalla töissä joitakin miehiä. Oli hyvin kylmä. Puolelta päivin he kokoontuivat tulen ääreen nauttimaan hieman leipää, juustoa ja viiniä. Yksi heistä kaipasi jotakin lämmintä syötävää. Niinpä hän pani juustonpalansa hehkuvien hiilien päälle, kunnes päällyskerros alkoi sulaa. Hän kaapi sen sitten leivälleen ja – la raclette oli syntynyt!
Tästä tarinasta on muitakin versioita. Vaikka la racletten alkuperää ei ehkä olekaan tarkoin vahvistettu, se on kuitenkin hyvin vakiintunut ruokalaji varsinkin Valais’n vuoristoseudulla Sveitsissä. Ranskan sana racler merkitsee ”kaapia”, ja se kuvailee sopivasti tätä erikoista sulatetun juuston tarjoilemistapaa. Vielä erikoisempi on kuitenkin se tapa, jolla raclette-juusto valmistetaan.
Itse paikalla valmistettava juusto
Kun kesä saapuu Valais’hen, lumi sulaa rehevien laidunmaiden tieltä. Lehmät nauttivat tästä kestityksestä, ja laiduntaessaan ne siirtyvät ylöspäin laitumelta toiselle aivan jäätiköiden reunaan saakka. Ennen vanhaan ei tullut kuuloonkaan, että maidon olisi voinut varastoida ja kuljettaa kahdesti päivässä alas laaksoon käsiteltäväksi. Niinpä päätettiin tehdä juusto heti siinä paikassa. Juusto tosiaankin valmistettiin ulkona siellä, missä karja sattui olemaan. Miten?
Paikalle kuljetettiin hevosen tai muulin selässä iso pata, siivilä, puita tulentekoa varten sekä muita tarpeellisia välineitä. Tulisijan tekemiseen tarvittavat kivet kerättiin lähistöltä. Kermaa ei erotettu maidosta, ja niinpä saatiin pehmeää, rasvaista ja voimakasta juustoa.
Nykyään Valais’n alueella asuvien juustontekijöiden ei tarvitse tehdä työtään ulkosalla. He valmistavat edelleen juustoa itse paikalla, mutta juustonvalmistuksensa ajan heillä on nyt käytössään eri korkeuksille rakennettuja majoja. Kussakin majassa on pysyvästi kaikki tarpeelliset välineet sekä kellari, missä tuoreet juustot käsitellään suolaliuoksella, joka muodostaa niitä suojelevan kuoren. Juustosta tehdään kiekon muotoinen, ja kukin kiekko painaa viitisen kiloa. Juustokiekkojen katsotaan olevan kypsiä, kun on kulunut kolmesta viiteen kuukautta.
La racletten tarjoileminen
Perinteisesti la raclette tarjoillaan keitettyjen perunoiden, suolakurkkujen, hillosipuleiden, vastajauhetun pippurin ja muiden mausteiden kera – lisäksi tarjoillaan tietenkin lasillinen Valais’n alueella valmistettua valkoviiniä. Jos tilaat tämän ruoan ravintolassa, tarjoilija tuo pöytääsi puolikkaan juustokiekon, jonka sivusta jo kuplii, koska sitä on kuumennettu. Sitten tarjoilija kaapii herkullisen näköistä sulanutta juustoa ja asettaa sen perunoittesi päälle!
Kotona voit käyttää sähköllä kuumennettavaa raclette-liettä. Jotkut niistä on suunniteltu niin, että juusto sulatetaan niissä pienissä erissä, kun taas toiset ovat niin suuria, että niissä voidaan sulattaa jopa juustokiekon puolikas. Sinulla ei tietenkään tarvitse olla erityistä raclette-liettä. Voit sulattaa juustoviipaleita keittiön uunissa.
Monet tarjoavat tämän aterian vierailleen sen laajan suosion ja helppouden vuoksi. Kun siis seuraavan kerran kutsut ystäviä aterialle, miksi et kokeilisi tätä Sveitsin vuorilta kotoisin olevaa ainutlaatuista ruokalajia: la raclettea!
[Kuvat s. 26]
La raclette: erikoinen sulatetun juuston tarjoilemistapa
Juuston tekemistä
Nämä sopivat ”la racletten” kanssa
”La racletten” tarjoileminen