Tarkkailemme maailmaa

Vaikeuksia rauhanturvaamisessa

”Kymmenen vuotta sitten YK:n rauhanturvatehtäviä pidettiin niin suuressa arvossa, että ne saivat yhteisen Nobelin rauhanpalkinnon”, kirjoittaa torontolainen sanomalehti The Globe and Mail. ”Nyt rauhanturvatehtävissä olevat henkilöt – siviilit, poliisit ja sotilaat – saavat osakseen halveksuntaa siinä missä tunnustustakin.” Mistä muutos johtuu? ”Olennainen ongelma on nykyisten konfliktien luonne. Nykyajan sodissa ei monissakaan ole hyvin organisoituja armeijoita, joilla olisi selvä päämäärä ja ideologia, vaan osapuolina on ryhmäkuntia ja sotaherroja, jotka värväävät teini-ikäisiä sotilaita rahalliset voitot tähtäimessään. Sotia käydään jonkin valtion hallinnasta; ne eivät ole enää valtioiden välisiä”, sanotaan Globe-lehdessä. Tämän vuoksi Yhdistyneiden kansakuntien rauhanturvajoukot eivät lehden mukaan ”valvo kansakuntien välisiä virallisia aselepoja”, vaan ”löytävät itsensä sellaisten keskenään sotivien ryhmäkuntien välistä, joiden päämäärät – ja joskus jopa johto – ovat epäselviä ja joiden rauhantahto on kyseenalainen”.

Uusi ajattelutapa tuo urheiluun väkivaltaa

Ranskalaisen L’Express-aikakauslehden mukaan Ranskan jalkapallotuomarit antoivat ennätysmäiset 20825 rangaistusta kaudella 1997–98, ja väkivaltaiset tilanteet yleistyivät huomattavasti muissakin urheilulajeissa. Mistä kaikki tämä väkivalta? Tutkija Richard Pfisterin mukaan yksi syy on ”halu voittaa. Kun rahaa pidetään mainetta tärkeämpänä ja tulos painaa vaa’assa enemmän kuin pelaamisen ilo, oletetaan saman tien, että kaikki keinot ovat sallittuja.” Pfister sanoo, että tällainen näennäisesti rangaistuksetta jäävä käytös ihmisiltä, joita usein pidetään roolimalleina, tuntuu nuorten silmissä antavan oikeuden väkivallalle ja rohkaisee heitä jäljittelemään sitä.

Kyyhkynen yhä kelpo viestinviejä

Intian osavaltiossa Orissassa on poliisilaitoksella käytössään moderni viestintäverkko, mutta se ei vieläkään aio lakkauttaa ”kyyhkyssiipeään”, 800 yksilön vahvuista kyyhkysjoukkoaan, kerrotaan The Indian Express -lehdessä. Orissan poliisitarkastajan B. B. Pandan mukaan kyyhkyset ovat olleet tärkeä yhteyslinja tulvien ja pyörremyrskyjen aikana kuluneet 50 vuotta ja ovat yhä käytännöllisiä, kun radioyhteydet pettävät. Esimerkiksi kun Bankin kaupunki joutui tulvan valtaan vuonna 1982, ainoa linkki kaupungin ja Cuttackissa sijaitsevan piirikeskuksen välillä olivat kyyhkyset. Orissan ensimmäinen kyyhkysyksikkö aloitti toimintansa vuonna 1946, ja sen kyyhkyset olivat belgialaista rotua, jonka edustajat pystyvät lentämään pysähtymättä jopa 800 kilometriä 80–90 kilometrin tuntinopeudella. Linnut elävät 15–20 vuotta, ja niitä pidetään nykyään kolmessa eri keskuksessa 34 konstaapelin huostassa. Panda huomautti: ”Kyyhkyset saattavat näyttää vanhanaikaisilta nykyisinä matkapuhelimien päivinä, mutta ne tekevät edelleen uskollista palvelusta valtiolle.”

Kaikki lapset eivät koulussa

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, jonka Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous hyväksyi vuonna 1948, määritteli perusoikeuden opetukseen. Vaikka paljon tunnustuksen arvoista työtä on tehty, tavoite on vielä kaikkea muuta kuin saavutettu. ”Viisikymmentä vuotta ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen hyväksymisen jälkeen oli vielä yli 130 miljoonaa peruskouluikäistä lasta, jotka eivät käyneet koulua”, raportoi saksalainen päivälehti Allgemeine Zeitung Mainz. ”Se merkitsee sitä, että 20 prosenttia kaikista maailman lapsista ei saanut peruskoulutusta.” Unicefin Saksan-toimikunnan johtajan Reinhard Schlagintweitin mukaan maailman kaikkien lasten lähettäminen peruskouluun maksaisi noin 7 miljardia dollaria (35 miljardia Suomen markkaa). Se on paljon vähemmän kuin Euroopassa käytetään vuosittain jäätelöön tai kuin Yhdysvalloissa käytetään vuosittain kosmetiikkaan ja ainoastaan murto-osa maailman asemenoista.

Katastrofiherkkä Aasia

”Maailman kymmenestä viime vuoden suurimmasta katastrofista kuusi sattui Aasiassa. Kuolonuhreja niissä oli 27000 ja aineelliset vahingot olivat 38 miljardia dollaria”, kerrotaan South China Morning Post -lehdessä. Niihin sisältyvät Bangladeshin ja Kiinan tuhoisat tulvat sekä Indonesian metsäpalot, joiden savu levisi naapurimaihinkin. ”Aasiassa sattuu enemmän luonnononnettomuuksia kuin missään muualla maailmassa”, sanotaan YK:n Aasian ja Tyynenmeren alueen talous- ja sosiaalikomissiosta. ”Varsinkin Aasiassa riskienhallinta on 2000-luvun tärkeimpiä haasteita.”

Miksei itseään voi kutittaa?

”Kohdalleen osuva kutitus tekee aikuisestakin hyytelöä. Mutta yliherkinkin ihminen voi lohduttautua sillä, ettei hän ainakaan pysty kutittamaan itseään”, kirjoittaa The Economist -lehti. Miksei? Tuoreen tutkimuksen mukaan vastaus piilee pikkuaivoissa eli sillä aivoalueella, jolla koordinoidaan motorista toimintaa. Tutkijat uskovat, että pikkuaivot eivät ainoastaan koordinoi liikkeitä vaan ovat myös mukana ennustamassa niiden vaikutuksia tuntoaistiin. Kun siis ihmiset yrittävät kutittaa itseään, pikkuaivot ennakoivat kutiamisen tunteen ja tukahduttavat sen. Kun kutittajana on joku muu, ärsyke ja pikkuaivojen laskelmat eivät osu yhteen, jolloin tunnetta ei tukahduteta. The New York Times tiivisti asian seuraavasti samasta aiheesta tekemässään jutussa: ”Aivot tietävät kertoa, mikä kutiaminen johtuu omasta toiminnasta, ja luokittelevat sen vähemmän tärkeäksi, jotta ne voivat reagoida herkemmin ulkopuolisten lähteiden aiheuttamiin tuntemuksiin, jotka saattavat olla kriittisempiä.”

Morsetuksen seuraaja

Vuonna 1832 keksityillä morseaakkosilla ”on ollut mittaamattoman suuri merkitys kaupan ja itse historian kehitykselle”, tunnustaa Roger Cohn maailman laivaliikennettä valvovasta Yhdistyneiden kansakuntien elimestä. Merihädässä olevat laivat käyttivät morsetusta kansainvälisen standardin mukaan aina vuodesta 1912 lähtien, jolloin Titanic lähetti SOS-hätämerkin eli kolme pistettä, kolme viivaa, kolme pistettä, sanotaan The Toronto Star -lehdessä. Mutta helmikuun 1. päivästä 1999 lähtien Kansainvälisen merenkulkujärjestön alkuun panema uusi satelliittijärjestelmä lähettää automaattisesti tietopaketin ”hätäkeskusverkkoon joka puolelle maailmaa”, kun laivassa painetaan satelliitin päätteen ”kuumaa näppäintä”. Aluksen yhdeksännumeroisen tunnusluvun lisäksi tietoa voidaan lähettää ”ajankohdasta, laivan sijainnista ja hätätilanteen tyypistä, joka voi olla määrittelemätön tai jokin 12 eri kategoriasta tulipalosta vuodon ja kallistumisen kautta merirosvouteen”, kertoo Star ja lisää nostalgisesti: ”Morseaakkosilla välitettiin maailmalle joitakin historian parhaita uutisia: niiden avulla sähkötettiin molempien maailmansotien aselevosta.”

Kengistä johtuvia terveysongelmia

”Lääkärien mielestä joka kuudennella ihmisellä on pahoja jalkavaivoja, jotka voidaan usein lukea kenkien syyksi”, kertoo The Toronto Star. Kipeät polvet, jomottavat lonkat, alaselän kivut ja päänsäryt saattavat viestittää sinullekin siitä, että olisi hyvä vilkaista kenkiäsi. ”Kaikkein tärkeintä on muistaa, että kengät eivät mukaudu jalkoihin vaan päinvastoin”, lehti sanoo. ”Älä ajattele kenkiä ostaessasi, että ne kyllä venyvät käytössä. Elleivät ne tunnu mukavilta kaupassa, älä osta niitä.” Käy kenkäostoksilla iltapäivällä, sillä ”tavallisesti jalat turpoavat hiukan päivän mittaan”, ja ”katso, että kenkä sopii päkiän eikä vain kantapään kohdalta”. Tilastojen mukaan naisilla on enemmän jalkavaivoja ja jalkojen epämuodostumia. Tämän arvellaan johtuvan siitä, että heistä 90 prosenttia ”käyttää liian pieniä ja liian ahtaita kenkiä” ja ”korkeat korot aiheuttavat usein monia vakavimmista jalan epämuodostumista”. Lehdessä lisätään: ”On tärkeää muistaa myös se, että kipu tulee vasta sen jälkeen, kun vahinko on jo tapahtunut.”

Raamatunjulkaisutoimintaa Kiinassa

”Kiinassa on julkaistu yli 20 miljoonaa Pyhää Raamattua 20 viime vuoden aikana, ja Raamatusta – – [on tullut] 90-luvun alusta laskien maan suosituimpia kirjoja”, kertoo uutistoimisto Xinhua. Professori Feng Jinyuan, joka toimii maailman uskontojen laitoksella yhteiskuntatieteiden kiinalaisessa akatemiassa, sanoo, että Kiinan kristityillä on oikeus hankkia itselleen kaksi Raamattua. Maassa on julkaistu jo runsaat 20 eri laitosta, joiden ”joukossa on englanninkielisiä laitoksia kiinalaisin käännöksin, kiinalaisia laitoksia perinnäisin ja yksinkertaistetuin kirjoitusmerkein, vähemmistökielillä kirjoitettuja laitoksia sekä vielä kannettavia ja pöytämalleja”. Lisäksi on julkaistu useita kirjoja Raamatun kertomuksista, ja niiden odotetaan ylittävän Raamatun myynnin. ”Raamattu on ollut 32. sijalla maan vaikutusvaltaisimpien kirjojen listalla 90-luvun alkupuolelta lähtien”, kerrotaan artikkelissa, mutta ”yleensä uskonnolla ei ole yhtä suurta vaikutusta kiinalaisiin kuin länsimaalaisiin”.