Oliko Kaarle Suuri uskonnollinen? Kyllä – Kristitty? Ei!
USKONNOLLISET historiankirjoittajat puhuvat ylevästi Kaarle Suuresta, germaanien hallitsijasta, joka hallitsi vuodesta 768 vuoteen 814 jKr. He tulevat kaunopuheisiksi kuvaillessaan, kuinka paavi kruunasi hänet v. 800. He kertovat myös, miten Kaarle Suuri oli yhteistoiminnassa kirkon kanssa ”suosien ja suojellen lähetystyötä, edistäen kristillistä sivistystä, järjestäen hiippakuntia, pannen voimaan ja suojellen kristillistä elämänkuria, parantaen papistoa” jne.
Ei ole epäilemistäkään, että Kaarle Suuri oli hyvä katolilainen. ”Kaarlen henkilökohtainen kiintymys paavinistuimeen on hyvin tunnettu.” Mutta kun katsomme eräitä hänen tekojaan ja vertaamme niitä Kristuksen opetuksiin, niin voimmeko me sanoa vilkkaintakaan mielikuvitusta käyttäen hänen olleen kristitty hallitsija, vaikka paavi olikin kruunannut hänet.
Vuoden 1954 jälkipuoliskolla julkaistiin uusi ja arvovaltainen Kaarlen elämäkerta nimellä ”Charlemagne: From the Hammer to the Cross”, ja New Yorkin Times sanoi lokakuun 22. pnä 1954 tätä ”erinomaista elämäkertaa” käsitellessään:
”Nuori Kaarle oli tyydyttämättömän kunnianhimoinen, ja hänellä oli kyky ja onni saavuttaa suurin osa kiihkeistä pyrkimyksistään.” ”Kaarle Suuri kävi sotansa kahdessa tarkoituksessa: laajentaakseen valtaansa ja käännyttääkseen pakanoita, erityisesti saksilaisia. Kun saksilaiset vastustivat katkerasti tultuaan voitetuiksi ja käännytetyiksi, niin Kaarle Suuri ryhtyi ankariin toimenpiteisiin. Hän teloitutti eräänä päivänä 4 500 saksilaista opetukseksi toisille. Hän pakoitti monet tulemaan kristityiksi uhaten kuolemalla, ja hän hajoitti paljon muita ympäri valtakuntaansa joukkosiirroilla.” Hallittuaan 46 vuotta hän oli kuollessaan ”enimmän juhlittu hallitsija maailmassa – Kaarle Suuri, keisari ja augustus, frankkien ja lombardien kuningas, koko Euroopan hallitsija Pyreneitten vuorista Unkarin tasangoille, Tanskasta Kalabriaan (Etelä-Italiaan)”.
Elämäkerran kirjoittaja kuvaa Kaarle Suuren uskonnolliseksi ja innokkaaksi uskonnon sekä sivistyksen ja terveyden puolesta. Kaarle Suuri halusi Augustinuksen kirjaa ”Jumalan kaupunki” luettavan itselleen aterioilla ja hän oli monien uskonnollisten neuvottelujen puheenjohtaja. Ja meille sanotaan hänen yksityiselämästään, että ”hänen kiintymyksensä hänen viiteen vaimoonsa, neljääntoista lapseensa ja lukuisiin jalkavaimoihinsa oli suuri”.
Kun otamme huomioon Kristuksen esimerkin ja opetukset, niin voidaanko ketään sellaista sanoa kristityksi, joka himoitsee maallista valtaa? Ketään, joka määrää tuhannet teloitettaviksi pakoittaakseen toiset omaksumaan hänen uskontonsa? Ketään, jolla on viisi vaimoa ja lukuisia jalkavaimoja?