4 | Tein kijtoua Biblia semi tapaleuia
BIBLIA KIJTOUA: “Nochi tein ijkuiliujtok itech Tajkuilolamatsin […] tapaleuia” (2 TIMOTEO 3:16).
¿Toni kijtosneki?
Maski Biblia amo se amatajkuilol tein ika tajtoua tapajtilis, kemaj kipia tayolmajxitilis tein kinpaleuis akin kipiaj se kokolis itech inintanemilil. Maj tikitakan seki textos.
¿Keniuj techpaleuia?
“Akin paktokej amo moneki maj kiitatij tapajtijkej, sayoj ke akin mokokouaj kemaj” (MATEO 9:12).
Biblia kijtoua ke kemansa moneki tiaskej iuan tapajtijkej. Miakej akin kipiaj se kokolis itech inintanemilil, okachi kuali momachiliaj keman youij iuan tapajtijkej uan ompa kiniluiaj toni yekmelauj kipiaj uan kinmakaj pajti.
“Keman tikchikauaj tonakayo techpaleuia [maj tipaktokan]” (1 TIMOTEO 4:8).
Tikxeloskej tiempo uan tikuiskej tochikaualis para tikchiuaskej seki taman tein techpaleuis, kichiuas maj kuali timomachilikan. Seki taman tein techpaleuis yejua tikchiuaskej ejercicio, kuali titakuaskej uan kuali tikochiskej.
“Yolpakilis kemej yeskia pajti, sayoj ke tayokol mitssioujtis” (PROVERBIOS 17:22).
Tikleroskej itech Biblia textos tein techyolchikauaj uan tikixtaliskej seki taman tein kemaj uelis tikchiuaskej, uelis kichiuas maj okachi tiyolpakikan. Komo tiknemiliaj ke nochi kuali kisas, uelis techpaleuis maj amo semi titayokoyakan maski tikpiaskej se kokolis itech totanemilil.
“Akin amo moueyinekij kinextiaj tamatilis” (PROVERBIOS 11:2).
Para tikonchiuas seki taman xa monekis maj oksekin mitsonpaleuikan, yejua ika xikonseli ininnepaleuil. Xa akin kuali iniuan tionmouika uan mochankauan kinekij mitsonpaleuiskej, sayoj ke amo kimatij keniuj, yejua ika xikinilui keniuj uelis mitsonpaleuiskej. Sayoj ke, xikelnamiki tikintajtanis sayoj tein uelis kichiuaskej uan nochipa xikontasojkamatili.
Keniuj tein kijtoua Biblia kinpaleuia akin kipiaj se kokolis itech inintanemilil
“Nikmachilij ke nimokokouaya yejua ika niajki iuan tapajtijkej. Tapajtijkej nechiluij toni nikpiaya, nejon nechpaleuij maj amo nimoui, uan no nechiluij katiyejua pajti nechpaleuiskia” (Nicole,a kipia trastorno bipolar).
“Mojmostaj nikleros Biblia iuan nosiuatsin semi nechpaleuia. Ijkon desde kualkan peua nitanemilia itech tein kuali uan nejon nechpaleuia nochin tonal. Nikitani ke nochipa yetok se versículo tein nechpaleuia keman amo kuali nimomachilia” (Peter, kipia depresión).
“Achto nipinauaya nikiniluis oksekin toni kokolis nikpiaya. Sayoj ke se siuatsin akin kuali iuan nimouika, kimatia keniuj nimomachiliaya uan kinextij ke nechtasojtaya, nejon kichiuak maj kuali nimomachili uan maj nikita ke amo noselti nietoya” (Ji-yoo, kipia trastorno alimenticio).
“Biblia nechpaleuiani maj nikita ke amo sayoj moneki nitekitis, ta ke no moneki nimoseuis. Tein kijtoua nechpaleuiani maj kuali nimomachili” (Timothy, kipia trastorno obsesivo compulsivo).
a Mopatakej seki tokaymej.