TLAMACHTIJLI 25
Matitlaneltokakan itech Jehová ijkuak melak tajmantoskej
“Nejua yej sanoyej ninajmana” (1 SAM. 1:15).
TLAKUIKAJLI 30 NoTajtsin niman akin iuan ninouika
TLEN TIKITASKEJa
1. ¿Tleka noneki tiktlakamatiskej tlen okijto Jesús?
IJKUAK Jesús okijto tlenon panoskia itlamiyan tonaltin, yejua okijto: “Xmotakan sano nemejuamej. Maka [...] xkomatstiakan on tlen ika nemotekipanoskej” (Luc. 21:34). ¿Tleka noneki tiktlakamatiskej yejuin tlen okijto Jesús? Pampa aman san noijki tikixnamikij niman tikijyouiyaj tlen oksekimej kixnamiktokej.
2. ¿Tlen tlaueltin kixnamikij tokniuan?
2 Kemantika, tikixnamikij miyek tlaueltin. Xkonnemili yejuin, se tokniuj itoka John,b akin kipiya se kokolistli itoka esclerosis múltiple, melak onoyolkoko ijkuak isiuauj okikauj maski san sekan yonenkaj 19 xiuitl. Sakin, omemej ichpochuan xok okitekichiuilijkej Jehová. Okse tokniuj akin itoka Bob niman isiuatsin Linda, noijki miyek tlen okixnamijkej. Xok kipiayaj tekitl niman sakin okinkuilijkej inkal pampa xok ouel okitlaxtlaujkej. Niman Linda okijlikej ika kipiaya se kokolistli ipan iyojlo tlen ika ueliskia mikis niman noijki okinextilijkej okse kokolistli tlen kichiuaskia nochipa makualoto.
3. ¿Tlenon techmachtia Filipenses 4:6, 7?
3 Uelis kuajli tikmatstoskej ika toTajtsin Jehová, akin techtlasojtla niman akin otexchijchiuj, kasikamati ika tlajyouilistli melak techijtlakoua. Niman yejua kineki techpaleuis matikixnamikikan tlaueltin (xpoua Filipenses 4:6, 7). Ipan iTlajtol, tiknextiaj tlenon okixnamijkej itekipanojkauan niman techijlia kenon Jehová okinpaleui. Matikitakan tlenon inpan onochiuj.
ELÍAS, “SANO IJKI TLAKATL KATKA KEN TEJUAMEJ”
4. ¿Tlenon okixnamik Elías, niman kenon otlaneltokak itech Jehová?
4 Elías okitekichiuili Jehová ijkuak melak ouijtika katka niman miyek okixnamik. Acab, se tekiuaj akin xokitlakamat Jehová, ononamikti iuan Jezabel, se siuatl akin melak xkuajli katka niman kiueyichiuaya Baal. Acab niman Jezabel okichiujkej manoueyichiua Baal ipan nochi país niman okinmiktijkej miyekej iteotlajtokauan Jehová. San ika, Elías ouel ocholoj. Noijki, maski xtlaj onkatka tlakuajli, Elías ouel omakis pampa otlaneltokak itech Jehová (1 Rey. 17:2-4, 14-16). Elías noijki otlaneltokak itech Jehová ijkuak okimixnamik iteotlajtokauan Baal niman akin kiueyichiuayaj Baal, niman okinyolchikauj israelitas makitekichiuilikan toTajtsin akin melauak (1 Rey. 18:21-24, 36-38). Elías miyekpa okitak kenon Jehová kitlajpixtoya niman kipaleuijtoya ijkuak panotoya tlen ouijtika.
Jehová okititlan se iluikaktekitketl makipaleui Elías oksejpa makipiya kojtilistli. (Xkimita párrafos 5 niman 6).c
5, 6. Itech tlen kijtoua 1 Reyes 19:1-4, ¿kenon onomachili Elías, niman kenon Jehová okititi ika kitlasojtlaya?
5 (Xpoua 1 Reyes 19:1-4). Ijkuak Jezabel okijto ika kimiktis Elías, Elías melak onomojti. Kuakon ocholoj niman oyaj Beer-seba. Melak yonajmanka, hasta okitlajtlanili Jehová makikixtili inemilis. ¿Tleka ijkon onomachili? Pampa yejua “sano ijki tlakatl katka ken tejuamej” niman noijki tlajtlakole katka (Sant. 5:17). Kanaj tlen kixnamiktoya melak yokisiauitijka niman yokimojkamiktijka. Niman kanaj kinemiliaya ika nochi tlen okichiujka niman ijkon manoueyichiua Jehová san nenka katka, kinemiliaya ika nion se israelita xnoyolkuepaya niman ika san yejua kitekichiuilijtoya Jehová (1 Rey. 18:3, 4, 13; 19:10, 14). Kanaj techmojkatlachialtia kenon onomachili yejuin teotlajtoketl yolmelajki, san ika, Jehová kasikamatiya.
6 ToTajtsin xokajuak Elías ijkuak okijli kenon nomachiliaya, toTajtsin okipaleui oksejpa makipiya kojtilistli (1 Rey. 19:5-7). Sakin, okititi ikojtilis niman ika yejon okimelajkatlali ika tlasojtlalistli. Noijki okijli ika ok nemiyaj 7,000 israelitas akin xkiueyichiuayaj Baal (1 Rey. 19:11-18). Jehová ijkon okititi Elías ika melak kitlasojtlaya.
¿KENON TECHPALEUIS JEHOVÁ?
7. ¿Tleka techyolseuiya ijkuak titlanemiliaj itech kenon Jehová okipaleui Elías?
7 ¿Topan nochiujtok itlaj tlen kichiua matajmanakan? Ijkuak tikitaj ika Jehová kasikamatiya tlen kimachiliaya Elías, yejon techyolchikaua. Niman noijki techyolseuiya tikmatiskej ika Jehová kasikamati tlen tikixnamiktokej. Kimati tlenon xueli tikchiuaj niman hasta kimati tlenon tiknemiliaj niman tlenon tikmachiliaj (Sal. 103:14; 139:3, 4). Tla tiknotsaj Jehová ijkon ken okichiuj Elías, yejua techpaleuis matikixnamikikan tlen techajmana (Sal. 55:22).
8. ¿Kenijki techpaleuis Jehová matikixnamikikan tlaueltin?
8 Ijkuak tajmanaj, uelis kichiuas matiknemilikan tlen xtepaleui niman techkuilis toyolchikaualis. Tla ijkon topan nochiua, matikilnamikikan ika Jehová techpaleuis. ¿Kenijki techpaleuis? Yejua techijlia matikijlikan tlen techajmana niman techijlia ika kinankilis toteoyouan (Sal. 5:3; 1 Ped. 5:7). Kuakon, miyekpa matikijlikan tlenon techajmana. Maski xtechnotsas ijkon ken okichiuj iuan Elías, kema technotsas itechkopa iTlajtol niman ikalpan. Tlen ijkuiliujtika ipan Biblia techyolseuis niman techmakas se tlamachialistli. Niman tokniuan noijki techyolchikauaskej (Rom. 15:4; Heb. 10:24, 25).
9. ¿Kenon uelis techpaleuis se amigo akin itech titlaneltokaj?
9 Jehová okijli Elías makimaka Eliseo seki itekiyo. Ijkon, okimakak se amigo akin ueliskia kipaleuis ijkuak melak najmantoskia. Noijki ijkon, tla tejuamej tikpiyaj se amigo akin itech titlaneltokaj, yejua techpaleuis ijkuak titlajyouijtoskej (2 Rey. 2:2; Prov. 17:17). ¿Niman tla tiknemiliaj ika xakaj nemi akin uelis tikijliskej tlen techajmana? Kuakon, matiktlajtlanilikan Jehová matechpaleui matiknextikan se tokniuj akin chikauak itlaneltok niman ijkon matechyolchikaua ijkuak nonekis.
10. a) ¿Tlen tlamachialistli tikpiyaj ijkuak tikitaj kenon Jehová okipaleui Elías? b) ¿Kenon techpaleuiya tlen Jehová yokijto kichiuas ipan Isaías 40:28, 29?
10 Jehová okipaleui Elías makixnamiki tlen kajmanaya niman makitekichiuili miyek xiuitl. Tlen ipan onochiuj yejuin teotlajtoketl techmaka se tlamachialistli. Kanaj tikixnamikiskej tlen kichiuas melak matisiauikan niman melak matajmanakan. San ika, tla titlaneltokaj itech Jehová, yejua techkojtilis niman ijkon ok uelis tiktekichiuiliskej (xpoua Isaías 40:28, 29).
ANA, DAVID NIMAN SE SALMISTA OTLANELTOKAKEJ ITECH JEHOVÁ
11-13. ¿Tlenon inpan onochiuj yeyimej itekipanojkauan toTajtsin akin yeuejkaui onenkej?
11 Biblia tlajtoua intech oksekimej akin noijki melak otlajyouijkej. Matitlanemilikan itech Ana, yejua najmanaya pampa xueliya kinpiaya ikoneuan, niman okse isiuauj iueuentsin melak kipijpinaujtiaya niman kipajsolouaya (1 Sam. 1:2, 6). Pampa melak najmanaya, hasta chokaya niman xok apismikiya (1 Sam. 1:7, 10).
12 Tekiuaj David noijki okixnamik tlen ouijtika. Matikitakan seki tlen okixnamik. Yejua melak onajman pampa miyekpa onopopolo (Sal. 40:12). Ikoneuj akin itoka katka Absalón okixnamik, niman sakin okimiktijkej Absalón (2 Sam. 15:13, 14; 18:33). Noijki, se iamigo akin melak iuan nouikaya okikajkayauj (2 Sam. 16:23-17:2; Sal. 55:12-14). Ipan salmos tlen okimijkuilo nesi kenon melak najmanaya, san ika, noijki nesi kenon melak tlaneltokaya itech Jehová (Sal. 38:5-10; 94:17-19).
¿Tlenon okipaleui salmista oksejpa makitekichiuili Jehová ika pakilistli? (Xkimita párrafos 13-15).d
13 Sakin, se salmista noijki melak onajman, yejua tekitiya ipan “iyektiopan Dios” niman kanaj katka iuejkachanejkauj levita Asaf. Yejua opeuj kinexikolita kenon kuajli nemiyaj akin xkuajkualtin, niman yejon okichiuj maka mapaki niman melak manajmana. Hasta opeuj kinemilia ika xueyi kijtosnekiya ken Jehová kinteochiuaya itekipanojkauan (Sal. 73:2-5, 7, 12-14, 16, 17, 21).
14, 15. ¿Tlenon tiuelij itech Ana, David niman salmista?
14 Yejuin yeyimej itekipanojkauan Jehová okinotskej toTajtsin niman ijkon makinpaleui. Ipan teoyotl okijlikej kenon nomachiliayaj niman tleka melak najmanayaj. Niman nochipa yayaj kampa kiueyichiuayaj Jehová (1 Sam. 1:9, 10; Sal. 55:22; 73:17; 122:1).
15 ToTajtsin melak teiknelia, kuakon okinnankili nochimej yejon itekipanojkauan. Ana ouel oyolseuj (1 Sam. 1:18). David okijkuilo: “Sen yolmelajki tlakatl uelis tlajyouis ikan miyek pajsolouilistli, pero toTEKO de nochi kimanauiya” (Sal. 34:19). Niman salmista okimachili ika Jehová okajsik ika iyekma niman okiyekan ika itlajtol. Onokuikati: “Pero nejua niknisiuis Dios. Tej, para nejua Dios yejua sanoyej kuajli. Tejua, noTEKO niman noDios, tejua tinechmanauiya” (Sal. 73:23, 24, 28). ¿Tlenon tiuelij intech yejuamej? Ika kemantika melak tajmanaskej ipampa tlen tikixnamiktoskej. San ika, uelis tikixnamikiskej maski san tlenon tla tiknemiliaj kenon Jehová yokinpaleui oksekimej, tla tikchiuiliaj teoyotl niman tla nochipa tiktlakamatij (Sal. 143:1, 4-8).
MATITLANELTOKAKAN ITECH JEHOVÁ NIMAN KUAJLI TINEMISKEJ
Kachtopa, se tokniuj kinekiya noxelos intech oksekimej, san ika, nochi onopatlak ijkuak okitejtemo kenon tepaleuis. (Xkimita párrafos 16 niman 17).
16, 17. a) ¿Tleka xkipiya ika toxeloskej? b) ¿Kenon uelis oksejpa tikpiyaskej kojtilistli?
16 Itech Ana, David niman salmista noijki tiuelij ika xkipiya ika toxeloskej itech Jehová nion itech itekipanojkauan (Prov. 18:1). Nancy melak otlajyoui ijkuak iueuentsin okikaujteuj. Yejua kijtoua: “Miyek tonaltin xakaj niknekiya nikitas nion xniknekiya yakaj iuan nitlajtos. San ika, ijkuak más ninoxelouaya, más ninajmanaya”. Nochi onopatlak ijkuak Nancy opeuj kita kenon kinpaleuis oksekimej akin kipiayaj tlauejli. Kijtoua: “Nejua nikinkakiya ijkuak nechijliayaj kenon nomachiliayaj. Onikitak ika ijkuak ninokojtiliaya nikimasikamatis, xok sa notech nitlanemiliaya”.
17 Uelis oksejpa tikpiyaskej kojtilistli tla nochipa tiauej tlanechikoltin. Ijkuak ijkon tikchiuaj, tijkauiliaj ika Jehová matechpaleui niman matechyolseui (Sal. 86:17). Ipan tlanechikoltin Jehová techyolchikaua ika iespíritu santo, iTlajtol niman itekipanojkauan. Noijki ipan tlanechikoltin uelis titeyolchikauaskej niman noijki uelis techyolchikauaskej (Rom. 1:11, 12). Se tokniuj akin itoka Sofía okijto: “Jehová niman tokniuan onechpaleuijkej maka melak maninajmana. Melak nikinpatiojkaitaya tlanechikoltin. Yonikitak ika, ijkuak melak nitenojnotsa niman melak nitlapaleuiya ipan tlanechikojli, más kuajli nikixnamiki tlen ouijtika niman notlaueluan”.
18. ¿Kenon techpaleuiya Jehová ijkuak tajmantokej?
18 Ijkuak tajmantoskej, matikilnamikikan ika Jehová xsan kijtoua ika kipopolos tlen techtlajyouiltia, noijki techijlia ika techpaleuis ipan yejuin tonajli. Yejua techpaleuiya ijkuak kichiua matikpiyakan kojtilistli niman ijkon maka sa matoyolkokojtokan nion matajmantokan (Filip. 2:13).
19. ¿Tlenon techmelajkaijlia Romanos 8:37-39?
19 (Xpoua Romanos 8:37-39). Apóstol Pablo techmelajkaijlia ika xitlaj uelis techxelos itech itlasojtlalis toTajtsin. ¿Kenon uelis tikinpaleuiskej tokniuan akin melak najmanaj? Ipan okse tlamachtijli, tikitaskej kenon uelis tikimikneliskej niman tikinpaleuiskej, ijkon ken Jehová kichiua.
TLAKUIKAJLI 44 Iteoyouj akin noyolajmana
a Tla melak titlajyouiyaj noso tiuejkauij titlajyouijtokej, uelis kichiuas matikualokan niman melak matajmanakan. ¿Kenon Jehová uelis techpaleuis? Ipan yejuin tlamachtijli, tikitaskej kenon okipaleui Elías. Noijki, intech yeyimej itekipanojkauan toTajtsin tiueliskej tlenon noneki tikchiuaskej niman ijkon Jehová matechpaleui.
b Ipan yejuin tlamachtijli, tokayomej yonopatlakej.
c TLEN NESI IPAN TLAIXKOPINALJLI: Iiluikaktekitkauj Jehová san kualtsin kitlatlachialtia Elías niman kimaka atl niman pan.
d TLEN NESI IPAN TLAIXKOPINALJLI: Se akin kanaj katka iuejkachanejkauj Asaf nokuikatia niman kimijkuiloua salmos imiuan oksekimej levitas.