Watchtower ONLINE LIBRARY
Watchtower
ONLINE LIBRARY
Ponapean
  • PAIPEL
  • SAWASEPEN PAIPEL KAN
  • MIHTING KAN
  • w12 12/1 pp. 12-16
  • Diar Pweida Mehlel nan Mour

Sohte kasdo ong met

Kupwurmahk, mehkot sapwung en kihda kasdo

  • Diar Pweida Mehlel nan Mour
  • Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2012
  • Sawaspen Oaralap kan
  • Ire kan me Duwehte Met
  • SOLOMON KIN PWEIDA NAN EH MOUR?
  • MOUR EHU ME PWEIDA MEHLEL
  • IA WASA OMW PAI MI IE?
  • KEN PWEIDA MEHLEL
  • E Wia Mehn Kahlemeng Mwahu de Mehn Kataman Ehu ong Uhk?
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2011
  • “Ih Kahrepe Aramas Kapikipikihda”
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—1997
  • Kesempwalki Sises me Lapalapasang Depit oh Solomon
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2009
  • Kaweid Erpit me Pahn Sewese Kitail Rahn Koaros
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2022
Kilang Pil Ekei
Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2012
w12 12/1 pp. 12-16

Diar Pweida Mehlel nan Mour

“Ke ahpw pahn . . . pweida.”​—SOS 1:8.

IA DUWEN OMW PAHN SAPENG?

Ni ahl dah kan me Solomon pweida?

NI ahl dah kan me Pohl pweida mehlel?

Ia duwen omw kak pweida mehlel?

1, 2. (a) Dahme aramas tohto kin medewehiong wehwehn emen eh kin pweida? (b) Ia ehu ahl en diarada omw madamadau duwen wehwehn emen eh pweida?

IA WEHWEHN emen eh kin pweida nan mour? Ma ke pahn idek rehn aramas peidek wet, ke pahn diarada me pasapeng tohto wekpeseng. Karasepe, me tohto kin medewe me aramas pweida men kin naineki mwohni tohto, ahneki doadoahk pweimwahu de iang sukuhl laud. Ekei pil kin nda me en pweida, emen pil anahne ahneki nanpwungmwahu rehn eh peneinei, kompoakepah kan de ienge tohndoadoahk kan. Ekei me kin papah Koht ele medewe me emen kin pweida ma e ahneki ekei pwukoa nan mwomwohdiso de ma e kin pweida nan doadoahk en kalohk.

2 Ia omw madamadau duwen wehwehn emen eh kin pweida? Ehu ahl en diarada iei en ntingihedi eden aramas akan me ke kin medewe me pweida oh ihs me ke keieu pwungki oh wauneki. Soangen aramas dah kei irail? Irail kepwehpwe de ndand? Re ahneki manaman? Pasapeng ko kakete kasalehda dahme mi nan omw mohngiong. Dahme ke kin kesempwalki kak kamwakid laud pilipil kan de mehn akadei kan me ke wiahda.​—Luk 6:45.

3. (a) Dahme Sosua anahne wia pwehn pweida? (b) Dahme kitail pahn koasoiapene?

3 Dahme kitail keieu kesempwalki iei ia sapwellimen Siohwa madamadau ong emen eh kin pweida. Kitail kak ahneki mour kohkohlahte ihte ma Siohwa ketin kilangwohng kitail nin duwen emen me pweida. Ni ahnsou me e ketikihong Sosua pwukoahn kahluwahlahng mehn Israel ko nan Sapwen Inowo, Siohwa ketin mahsanihong ih en wadek Kosonnedo “nin rahn oh nipwong” oh en kapwaiada dahme ntingdi loale. Koht ketin inoukihong: “Ke ahpw pahn . . . pweida.” (Sos. 1:7, 8) Oh ke ese me Sosua uhdahn pweida. A ia duwen kitail? Ia duwen atail ese me kitail kin kilangwohng pweida nin duwen Koht kin ketin wia? Pwehn sewese kitail sapengala peidek pwukat, kitail koasoiapene mouren ohl riemen nan Paipel.

SOLOMON KIN PWEIDA NAN EH MOUR?

4. Dahme kahrehda Solomon pweida?

4 Ni ahl tohto, Solomon uhdahn pweida. Dahme kahrehda? Pwehki sounpar tohto e kin lemmwiki oh peikiong Siohwa, oh Siohwa ketin kapaiada laud. Tamataman me ahnsou me Siohwa ketin mahsanihong Solomon me e kak peki sohte lipilipil dahme e mwahuki, Solomon peki erpit pwehn kaweid aramas ako. Siohwa ketin sapeng eh kapakapo sang eh ketikihong erpit oh kepwehpwe. (Wadek 1 Nanmwarki 3:10-14.) Solomon ahneki erpit laudsang ahn “ohl loalokong ko en palimese de ohl loalokong ko en Isip.” Aramas akan wasa koaros nan “wehi kan me mi limwah” ese duwen Solomon. (1 Nan. 4:30, 31) Solomon pil uhdahn kepwehpwe. Sounpar koaros Solomon kin alehdi ten en kohl 25. (2 Kron. 9:13) E wiahda soahng kaselel tohto. Eh wiewia ong wehi teikan oh pil eh kin wia pesines rehrail kin uhdahn pweida. Erein Solomon eh lelepek ong Koht, e pweida.​—2 Kron. 9:22-24.

5. Dahme Solomon ndahki duwen irail kan me pweida mehlel?

5 Dahme Solomon ntingihdi nan pwuhken Eklesiasdes kasalehda me e ahneki madamadau pwung duwen pweida. E sohte medewe me ihte irail kan me kepwehpwe oh ahneki manaman me kak pweida oh peren. Uhdahn soh. E ntingihedi: “Eri, I eseier me ihte me aramas emen kak wia: en peren oh wia uwen eh kak ni ahnsou me e momour. Kitail koaros eri en kin mwenge oh nim, oh nsenamwahuki wahn atail doadoahk, pwe met sang ni kalahngan en Koht.” (Ekl. 3:12, 13) Solomon pil pohnese me soahng mwahu pwukat nan mour kin kihong aramas peren ihte ma e ahneki nanpwungmwahu rehn Koht. Solomon nda: “Mwurin mepwukat koaros, meteieu me I pahn nda: lemmwiki Koht, oh kapwaiada sapwellime mahsen, pwehki ih kahrepe wet me aramas kepikipikihda.”​—Ekl. 12:13.

6. Ia duwen ahn Solomon mehn kahlemeng eh sewese kitail en wehwehki dahkot pweida mehlel?

6 Sounpar tohto, Solomon kin lemmwiki oh peikiong Koht. Paipel mahsanih me e “poakohng KAUN-O, oh pil kin ketin kapwaiada kehkehlik kan en seme Depit.” (1 Nan. 3:3) Ni eh kin wia met, e pweida mehlel. Solomon wiahda tehnpas sarawi kaselel ehu ong kaudok mehlel oh ntingihada pwuhken Paipel siluh. Ei, kitail sohte pahn kak wia soahng kan me duwehte dahme Solomon wiahdahr. Ahpw ahn Solomon mehn kahlemeng ni eh kin lelepek ong Koht kak sewese kitail en wehwehki dahkot pweida mehlel oh dahme kitail anahne wia pwehn pweida. Karasepe, Koht ketin kamwakid Solomon en ntingihedi duwen kepwehpwe, loalokong, ndand oh ahneki manaman. Aramas tohto kin medewe me re anahne soahng pwukat pwe ren pweida. Ahpw Solomon nda me aramas me kin doadoahk laud pwehn alehdi soahng pwukat kin “pwakipwakih kisinieng” de songosong en alehdi mehkot me sohte kak wiahda ren nsenamwahu mehlel. Aramas me kin poakohng mwohni kin ahnsou koaros men naineki mwohni tohtohsang dahme miehier. Oh re kin pwunodki re de luhs sang dahme re ahnekiher. Pil ehu, arail kepwehpwe pahn ehu rahn kohieng meteikan.​—Wadek Eklesiasdes 2:9-11, 17; 5:10-12.

7, 8. Ia duwen Solomon eh sohla lelepek? Ia imwilah?

7 Ni Solomon eh mahla, e uhdihsang peikiong Siohwa. Paipel mahsanih: “Solomon pwoudikihda serepein isipwiki oh pekehiki serepein silipwiki . . . oh ni ahnsou me e likeilapalahr re kahrehiong en pwongih koht en liki kan. E sohte loalopwoatohng KAUN-O eh Koht, duwehte seme Depit.” Solomon “dipada ong KAUN-O.”​—1 Nan. 11:3-6.

8 Siohwa sohte ketin kupwurki Solomon oh ketin mahsanihong duwen imwila suwed en eh sapeik. Koht ketin mahsanih: “I inoukihda me I pahn kihsang uhk wehio oh kihong emen noumw lapalap akan.” (1 Nan. 11:11) Mendahki Solomon pweida ni ahl tohto, ni imwilah, e kansensuwedihala Siohwa. Solomon sohla pweida pwehki e sohte pousehlahte wia dahme keieu kesempwal nan mour. E sohte pousehlahte lelepek ong Siohwa. Emenemen kitail kak idek: ‘I pahn doadoahngki kasukuhl wet duwen mouren Solomon pwehn sewese ie ien pweida?’

MOUR EHU ME PWEIDA MEHLEL

9. Pali laud en aramas kin medewe me Pohl pweida? Menlau kawehwehda.

9 Mouren wahnpoaron Pohl uhdahn weksang mouren Nanmwarki Solomon. Pohl sohte kin ahneki mour nsenamwahu nan imwen nanmwarki de mwenge rehn nanmwarki kan. Mie ekei ahnsou me e sohte itar kene mwenge, nime pihl de dahme e pahn likawih. (2 Kor. 11:24-27) Mwurin eh pwosonla me Sises iei Mesaia, me tohto nan pelien lamalam en mehn Suhs sohla wauneki ih. Kaunen pelien lamalam kan en mehn Suhs kin kailongki ih. E selidi nan imweteng, wowoki, re kemehki ih tuhke oh katehki takai. Pohl nda me ih oh ienge Kristian kan kin sarohdi, aramas akan kin kailongki oh kaloke irail. E pil nda: “Lao lel rahnwet se kin rasehng kihd en sampah me keieu samin.”​—1 Kor. 4:11-13.

10. Dahme kahrehda aramas kakete medewe me Pohl kauwehla mwahl eh ahnsou mwahu en pweida?

10 Ni ahnsou me wahnpoaron Pohl pwulopwul, ahnsou me aramas akan kin ekerki ih Sohl, ele e ahneki ahnsou mwahu en pweida. E mwomwen me e kohsang peneinei ehu me ndand. E ale kasukuhl rehn Kamaliel, sounpadahk men me aramas tohto kin wauneki. Mwuhr, Pohl ntingihedi: “Ngehi me keieu rehn iengei mehn Suhs akan me se wia dihteieu nan tiahk en pelien lamalam en mehn Suhs.” (Kal. 1:14) E kak lokaiahki lokaiahn Ipru oh Krihk. E pil wia towe mehlel en wehin Rom oh pwehki met, e ahneki soangen pwuhng kan me meteikan sohte ahneki. Ma Pohl nantihlahte song en pweida nan soahng pwukat, ele e pahn kepwehpwehla oh waunla. Ahpw e pilada mour ehu me meteikan, ele pein eh peneinei, kin medewe me pweipwei. Dahme kahrehda?

11. Dahme Pohl kin kesempwalki oh ia eh mehn akadei? Dahme kahrehda?

11 Pohl poakohng Siohwa oh men Siohwa en ketin kupwurki ih. E sohte men kepwehpwe oh ndand. Ni ahnsou me Pohl esehda padahk mehlel, e tepida kesempwalki soahng kan me pali laud en aramas nan sampah wet sohte ese de nsenohki, me duwehte sapwellimen Krais meirong, doadoahk en kalohk oh koapworopwor en mour nanleng. Pohl ese dahme Sehdan ndahki duwen aramas akan. Sehdan nda me e kak kahrehda aramas sohte lipilipil ren uhdihsang papah Koht. Pohl pohnese me e kak iang kadehdehda me Sehdan sapwung. (Sohp 1:9-11; 2:3-5) Eri, ahn Pohl mehn akadei iei en pousehlahte kaudokiong Koht mehlelo ni lelepek sohte lipilipil soangen kahpwal dah me e lelohng. Ih mehn akadei wet me pali laud en aramas akan nan sampah me men pweida sohte ahneki.

12. Dahme kahrehda ke anahne koapworopworki Koht?

12 Ke kin ahneki soangen mehn akadeiohte me Pohl ahneki? E sohte kin mengei en lelepek ahnsou koaros. Ahpw ma kitail kolokolte atail lelepek ong Siohwa, e pahn ketin kupwurkin kitail oh kapaikitailda. Ih met me kin kahrehiong kitail en pweida mehlel. (Lep. Pad. 10:22) Kitail kak ahneki kapai ni ahnsou wet oh pil kapai laud ni ahnsou kohkohdo. (Wadek Mark 10:29, 30.) Eri kitail en dehr koapworopworki “soahng kan me sohte kin tengeteng, duwehte atail kepwehpwehn sampah,” ahpw kitail en “koapworopworki Koht, me kin ketin kalahngan oh me kin ketin sapankihong kitail soahng koaros pwe kitail en peren.” Ma kitail wia met, kitail kak kamehlele me kitail kak ahneki “mouro me uhdahn mour mehlel” me Koht ketin inoukihong kitail. (1 Tim. 6:17-19) Ei, kitail kak uhdahn kamehlele me sounpar epwiki kei sang met, de sounpar kid kei de tohtohsang met, kitail pahn kak medewehla oh nda: “Ei mour uhdahn pweida mehlel!”

IA WASA OMW PAI MI IE?

13. Dahme Sises mahsaniheki duwen nekidala pai kan?

13 Sises mahsaniheki duwen pai kan: “Kumwail dehr kin ngoangki kepwehpwehkihla kepwehn sampah, me mer oh loangenmwet kin kauwehla, oh wasa me aramas lipirap akan kin dapengpeseng ihmw kan oh pirap ie. A kumwail ngoangki kepwehpwehkihla paien nanleng, me mer oh loangenmwet sohte kin kauwehla, oh wasa me aramas lipirap akan sohte kak dapengpeseng ihmw akan oh pirap ie. Pwe ahnsou koaros kapehdamwail kin uhlahng wasa me amwail dipwisou kesempwal kan kin mi ie.”​—Mad. 6:19-21.

14. Dahme kahrehda e soaloalokong en nekidala kepwe kan nin sampah?

14 Ahn aramas men eh “kepwehn sampah” sohte pidadahte mwohni. Re kakete pidada soahng sohte lipilipil me Solomon ntingihedi oh me aramas kin inenen kesempwalki, duwehte ndand oh ahneki manaman. Dahme Sises mahsanih duwehte dahme Solomon nda nan pwuhken Eklesiasdes. Kepwe kan en sampah sohte kak mihmi kohkohlahte. Ke esehier me soahng pwukat kak ohla de mengei en salongala. Emen sounpadahk ndand F. Dale Bruner ndahki sapwellimen Sises mahsen duwen soahng pwukat. E ntingihedi me en emen ndand sohte kin mihmi werei. Emen me ndand rahnwet pahn mwadang manokonokla. Emen me kin wiahda mwohni tohto sounpar wet kakete luhs sang koaros sounpar mwurio. Pwehki Sises ketin poakohng aramas, e ketin kaweidkin irail duwen ndand eh kak mwadang salongala oh sohte kihong irail koapworopwor. Ohl menet pil nda me rahn koaros, aramas me kin koapworopworki mwohni oh ndand kin nsensuwedla oh Sises sohte kupwurki sapwellime tohnpadahk kan ren nsensuwedla. Pali laud en aramas ele pahn pwungki dahme ohl menet nda. Ahpw meh depe me kin mweidohng sapwellimen Sises mahsen en kamwakid arail mour? Ke pahn mweidohng sapwellimen Sises kaweid en kamwakid omw mour?

15. Soangen pweida dah me kitail en doadoahk laud pwehn alehdi?

15 Ekei kaunen pelien lamalam akan kin padahngki me e sapwung en nantihong en pweida. Ahpw Sises sohte ketin mahsanih me kitail en dehr song en pweida. E mahmahsanih me sapwellime tohnpadahk ko anahne nantihong en pweida ni ahl me pwung. E ketin kangoange irail ren nekidala “paien nanleng” me pahn mihmi kohkohlahte. Dahme kitail keieu mwahuki iei Siohwa en ketin medewe me kitail pweida. Sapwellimen Sises mahsen katamankin kitail me emenemen aramas kin pilada dahme e pahn doadoahk laud ong nan eh mour. Ire mehlelo iei dahme mi nan mohngiongitail, de dahme kitail keieu kesempwalki, iei me kitail pahn keieu nantihong pwehn alehdi nan mour.

16. Dahme kitail kak kamehlele?

16 Ma kitail kin pilada en doadoahk laud pwehn kaperenda Siohwa, kitail kak kamehlele me e pahn ketikihong kitail soahng kan me kitail anahne. Duwehte wahnpoaron Pohl, ekei pak ele e kin sohte kanatail mwenge de dahme kitail en nim. (1 Kor. 4:11) Ahpw kitail en idawehn sapwellimen Sises kaweid: “Eri, kumwail dehr kin pwunodki ndinda, ‘Se pahn kihsang ia at tungoal kisin mwenge, de nimat pihl? Se pahn diar ia at likou?’ (Pwe me rotorot akan kin ngoangki rapahki mepwukat koaros.) A Samamwail me ketiket nanleng ketin mwahngih duwen amwail kin anahne mepwukat koaros. Eri, kumwail rapahki mahs Wehin Koht oh dahme e kin ketin kupwurki, a soahng teikan koaros e ahpw pahn ketikihong kumwail.”​—Mad. 6:31-33.

KEN PWEIDA MEHLEL

17, 18. (a) Dahme pweida mehlel kin poahsoankihda? (b) Dahme pweida mehlel sohte kin poahsoankihda?

17 Dahme kitail men tamataman iei atail pweida mehlel sohte kin poahsoankihda uwen tohtohn soahng kaselel kan me kitail wiahda de ia uwen atail ndand nan sampah wet. Pweida mehlel sohte pil poahsoankihda uwen laud en pwukoa me kitail ahneki nan mwomwohdiso. Soangen kapai wet kin kohsangete atail peik oh lelepek ong Koht. E mahsanihong kitail: “Dahme konehng en kin mie rehn sounkohwa kan? Re en kin likilik pahn ar kaun akan.” (1 Kor. 4:2) Oh kitail anahne pousehlahte lelepek. Sises mahsanih: “Me pahn dadaurete lel ni imwi, ih me pahn mourla.” (Mad. 10:22) Ni me lelepek kan ar pahn mourla, e pahn sansalda me irail kin uhdahn pweida mehlel.

18 Pweida mehlel kin poahsoankihda lelepek ong Koht, oh emenemen kitail kak lelepek ong ih sohte lipilipil soangen irair dah kitail mi loale. Atail lelepek sohte kin poahsoankihda uwen atail ndand, uwen sukuhl me kitail alehdi de uwen mwohni me kitail naineki. Oh e sohte pil kin poahsoankihda atail loalokong de koahiek kan. Ni mwehin wahnpoaron ko, ekei sapwellimen Koht aramas ako kepwehpwe oh ekei semwehmwe. Pohl ndaiong Kristian kepwehpwe ko me re pil anahne “kin wia me mwahu” oh “kepwehpwehki doadoahk mwahu.” Me kepwehpwe oh semwehmwe koaros kak alehdi “mouro me uhdahn mour mehlel.” (1 Tim. 6:17-19) Met pil mehlel rahnwet. Kitail koaros ahneki soangen ahnsou mwahu tehieu oh pwukoa tehieu, me iei en kolokol atail lelepek oh “kepwehpwehki doadoahk mwahu” kan. Ma kitail kin wia met, Sounkapikpatailo pahn ketin medewe me kitail pweida oh kitail pahn ahneki peren en ese me kitail kin kaperenda ih.​—Lep. Pad. 27:11.

19. Dahme ke pahn wia pwe ken pweida?

19 Ele kitail sohte kak wekidala dahme aramas kin medewehki kitail, ahpw kitail kak wekidala mwomwen atail kilangwohng atail irairo. Sohte lipilipil soangen irair dah me ke ahneki, ke kin pweida ma ke kin doadoahk laud pwehn lelepek. Ke pahn peren pwe ke kin nannanti. Siohwa pahn ketin kapaiaiukada laud met oh pil kohkohlahte. Dehr manokehla dahme Sises mahsanihong Kristian keidi ko: “Ke en loalopwoatohng ie mehnda ma ke mehla, I ahpw pahn kihong uhk nihnen mour soutuk.” (Kaud. 2:10) Ih met wehwehn uhdahn pweida mehlel!

[Kilel nan pali 14]

Me tohto medewe me Sohl pahn pweida nan sampah

[Kilel nan pali 15]

Pohl pweida mehlel

    Pwuhk kan en lokaiahn Pohnpei (1987-2025)
    Log Out
    Log In
    • Ponapean
    • Share
    • Me Ke Mwahuki
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Terms of Use
    • Privacy Policy
    • Privacy Settings
    • JW.ORG
    • Log In
    Share