Watchtower ONLINE LIBRARY
Watchtower
ONLINE LIBRARY
Ponapean
  • PAIPEL
  • SAWASEPEN PAIPEL KAN
  • MIHTING KAN
  • w16 January pp. 22-27
  • “Se Men Iang Kumwailla”

Sohte kasdo ong met

Kupwurmahk, mehkot sapwung en kihda kasdo

  • “Se Men Iang Kumwailla”
  • Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2016
  • Sawaspen Oaralap kan
  • Ire kan me Duwehte Met
  • KITAIL ANAHNE ESE EDEN ME KEIDI KAN KOAROS RAHNWET?
  • IA PAHN AHN ME KEIDI KAN AR MADAMADAU ONG PEIN IRAIL?
  • IA PAHN MWOMWEN OMW WIEWIA ONG IRAIL?
  • KITAIL ANAHNE PWUNODKI MEH DEPE?
  • Se Pahn Iang Kumwailla
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2020
  • Sapwellimen Koht Manaman Kin Wia Kadehde
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2020
  • Ia Wehwehn Saken Soutik En Kauno Ong Komwi?
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2003
  • Warohng Towehla Sapwellime Wehi
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2008
Kilang Pil Ekei
Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2016
w16 January pp. 22-27
Sihpw kan idawehndihla sounsilepen sihpw men ni ukada

“Se Men Iang Kumwailla”

“Se men iang kumwailla, pwe se rong me Koht kin ketin ieiang kumwail.”​—SEK. 8:23, NW.

KOUL KAN: 32, 31

KE KAK KAWEHWEHDA?

  • Ia duwen Sekaraia 8:23 (NW) eh pweidahr?

  • Ia pahn ahn Kristian keidi kan ar pepehm ong pein irail?​—1 Kor. 4:6-8.

  • Dahme kahrehda kitail en dehr pwunodki nempehn irail kan me kin iang tungoale pilawa oh nim wain ni Katamano?​—Rom 9:11, 16.

1, 2. (a) Dahme Siohwa mahsanih me pahn wiawi ni atail ahnsou? (b) Peidek dah kan me pahn pasapengla nan iren onop wet? (Menlau kilang tepin kilel.)

SIOHWA mahsanih me ni atail ahnsou, “aramas ehk sang ni lokaia koaros en wehi kan pahn koledi, ei, re pahn koledi teng en mehn Suhs men eh likowo, ndinda: ‘Se men iang kumwailla, pwe se rong me Koht kin ketin ieiang kumwail.’” (Sek. 8:23, NW) Mehn Suhso kin karasaraskihong irail kan me Koht ketin keikihdi sapwellime manaman. Re pil adaneki “Israel en Koht.” (Kal. 6:16, NW) Aramas ehk ko kin karasaraskihong irail kan me ahneki koapworopwor en mour nin sampah kohkohlahte. Irail ese me Siohwa ketin kapaiahda pwihn en me keidi pwukat oh re pehm me e wia pai kaselel ehu en iang irail kaudokiong ih.

2 Duwehte soukohp Sekaraia, Sises mahsanih me sapwellimen Koht aramas akan pahn miniminpene. E ketin kawehwehda irail “kisin pwihn sihpw” me kasikasik ren mi nanleng oh irail sihpw teikan me kasikasik mour kohkohlahte nin sampah. Ahpw Sises mahsanih me irail koaros pahn wia “pwihn sihpw teieu” oh re pahn idawehn ih nin duwen “sileparail.” (Luk 12:32; Sohn 10:16) Pwehki mie pwihn riau, ekei ele pahn medewe: (1) Sihpw teikan anahne ese eden me keidi kan koaros rahnwet? (2) Ia pahn ahn me keidi kan ar madamadau ong pein irail? (3) Ma emen nan omw mwomwohdiso tepida tungoale pilawa oh nim wain ni Katamano, ia pahn mwomwen omw wiewia ong ih? (4) Ke anahne pwunodki ma ke kilang nempehn irail kan me kin tungoale pilawa oh nim wain ni Katamano eh wie tohtohla? Iren onop wet pahn sapengala peidek pwukat.

KITAIL ANAHNE ESE EDEN ME KEIDI KAN KOAROS RAHNWET?

3. Dahme kahrehda kitail sohte uhdahn kak ese ihs me pahn iang meh 144,000 ko?

3 Ia duwe, sihpw teikan anahne ese eden me keidi kan koaros me mihmihte sampah rahnwet? Soh. Dahme kahrehda? Pwehki sohte me kak uhdahn ese me irail pwukat pahn ale ketingparail.[1] (Menlau kilang ire kan mwuri.) Mendahki Koht ketin luke irail en kohdahla nanleng, re pahn ale ketingparail ihte ma irail kolokol arail lelepek. Sehdan ese duwen met oh e kin doadoahngki “soukohp likamw” akan en song pitih irail. (Mad. 24:24) Kristian keidi kan sohte kak uhdahn ese me re pahn ale ketingparail lao Siohwa ketin kasalehiong irail ni sansal me e ketin kadeikirailda nin duwen aramas lelepek kei. Siohwa pahn ketin wia kaimwiseklahn kileldi en me keidi kan mwohn arail mehla de mwohnte kahn kamakam kowahlap tepida.​—Kaud. 2:10; 7:3, 14.

4. Ma kitail sohte kak ese eden me keidi kan koaros nin sampah rahnwet, ia duwen atail kak “iang” irail?

4 Ma sihpw teikan sohte kak ese eden me keidi kan koaros nin sampah rahnwet, ia duwen arail kak “iang” irail? Paipel mahsanih me aramas ehk ko pahn “koledi teng en mehn Suhs men eh likowo, ndinda: ‘Se men iang kumwailla, pwe se rong me Koht kin ketin ieiang kumwail.’” Mendahki iren Paipelo mahsanih duwen mehn Suhs men, e kin dokedoke aramas tohtohsang emen. Met wehwehki me mehn Suhso kin dokedoke pwihn ehu pwon en me keidi kan ahpw kaidehn aramas tehmen. Sihpw teikan ese duwen met oh re kin iang pwihn wet papah Siohwa. Irail sohte anahne ese eden koaros nan pwihno oh idawehn emenemen irail. Sises iei atail Kaun oh Paipel mahsanihong kitail me kitail en idawehn ih kelehpw.—Mad. 23:10.

IA PAHN AHN ME KEIDI KAN AR MADAMADAU ONG PEIN IRAIL?

5. Kehkehlik dahieu me me keidi kan anahne medemedewe laud, oh dahme kahrehda?

5 Me keidi kan anahne medewe laud duwen kehkehlik me kileldi nan 1 Korint 11:27-29. (Wadek.) Ia duwen me keidi men eh sohte kasalehda wahu ni eh kin tungoale pilawa oh nim wain ni Katamano? Ma e sohte kolokol nanpwungmwahu rehn Siohwa oh sohte lelepek ong ih, eri ni ahnsou me e tungoale pilawao oh nim waino, e sohte kin kasalehda wahu. (Ipru 6:4-6; 10:26-29) Kehkehlik laud wet kin katamankihong me keidi kan me re anahne kolokol arail lelepek ma re men “alehdi kisakiso, iei paeker en Koht sang rehn Krais Sises ong ni mouren powe.”​—Pil. 3:13-16.

6. Ia pahn ahn Kristian keidi kan ar pepehm ong pein irail?

6 Pohl ndaiong Kristian keidi kan: “Ngehi, me mihmi nan selipei kat pwehki Kaun-o, I peki ni ngidingid rehmwail, kumwail en kin weweidki nan amwail mour soangen ahl me Koht ketin kilelehiong kumwail ni eh ketin malipeikumwailo.” Ia duwen arail pahn wia met? Pohl kawehwehda: “Ahnsou koaros kumwail kasalehda amwail mpahi, meleilei oh kanengamah. Kumwail kasalehda nanpwungamwail amwail limpoak ni amwail sohte pahn idingki meteikan en wia soangen mour me kumwail kin pwungki de men wia. Kumwail wia uwen me kumwail kak pwe kumwail en kin dadaurete minimin me [“sapwellimen Koht manaman,” NW] kin ketikihong kumwail sang ni sapwellime kisakis en popohl me kin kolokolkumwailpene.” (Ep. 4:1-3) Sapwellimen Siohwa manaman kin sewese sapwellime ladu kan ren aktikitik, ahpw dehr aklapalap. (Kol. 3:12) Eri me keidi kan sohte kin medewe me re mwahusang meteikan. Irail ese me Siohwa sohte kin ketikihong me keidi kan sapwellime manaman laudsang sapwellime ladu teikan. Oh re sohte kin pehm me irail kak wehwehki padahk mehlel kan en Paipel laudsang meteikan. Re sohte pahn pil luke emen en tepida tungoale pilawa oh nim wain ni Katamano pwehki re medewe me e keidi. Ahpw, re aktikitik oh ese me Siohwa kelehpw me kak ketin luke aramas en kohdahla nanleng.

7, 8. Dahme Kristian keidi kan sohte kin kasik, oh dahme kahrehda?

7 Mendahki me keidi kan kin pehm me e wia pai kaselel ehu en ale luhk en kohdahla nanleng, re sohte kin kasik meteikan en wiahki me irail tohrohr sang koaros. (Ep. 1:18, 19; wadek Pilipai 2:2, 3.) Re pil ese me ni ahnsou me Siohwa ketin keiehdi irail, e sohte ketin mweidohng meteikan en ese duwen met. Eri me keidi men sohte pahn pwuriamwei ma ekei sohte mwadangete kamehlele me ih keidi men. E pohnese me Paipel mahsanihong kitail en dehr mwadangete kamehlele emen me nda me Koht ketikihong ih pwukoa tohrohr ehu. (Kaud. 2:2) Pwehki me keidi men sohte kin kasik meteikan en nohn tehk ih, e sohte pahn ndaiong me e ahpwtehn tuhwong kan me ih keidi men. Ni mehlel, ele e sohte pahn ndaiong koaros. E sohte pahn pil suweiki duwen soahng kaselel kan me e pahn wia nanleng.​—1 Kor. 1:28, 29; wadek 1 Korint 4:6-8.

8 Kristian keidi kan sohte kin pehm me re anahne werekiong me keidi kan kelehpw, mwomwen me re iang pwihn tohrohr ehu. Re sohte kin song en rapahki me keidi teikan pwe ren kak koasoiapene duwen arail keikihdi sapwellimen Koht manaman de tuhpene nin duwen pwihn kan pwehn onopki Paipel. (Kal. 1:15-17) Mwomwohdiso sohte pahn miniminpene ma irail wia met. Re pahn uhwongada sapwellimen Koht manaman, me kin sewese sapwellimen Koht aramas akan en ahneki popohl oh minimin.​—Wadek Rom 16:17, 18.

IA PAHN MWOMWEN OMW WIEWIA ONG IRAIL?

9. Dahme kahrehda ke anahne kanahieng mwomwen omw wiewia ong irail kan me kin tungoale pilawa oh nim wain ni Katamano? (Menlau kilang koakon me oaralape “Limpoak ‘Sohte Kin Aklemei.’”)

9 Ia pahn mwomwen omw wiewia ong riatail Kristian keidi kan? Sises mahsanihong sapwellime tohnpadahk kan: “Kumwail koaros kin wia pirien ehu.” E pil mahsanih: “Pwe me kin aklapalap pahn tikitikla; oh me kin aktikitik pahn lapalapala.” (Mad. 23:8-12) Eri e pahn sapwung en nohn kapinga emen, mehnda ma ih rien Krais me keidi men. Ni Paipel eh mahsanih duwen elder kan, e kin kangoange kitail en alasang arail pwoson, ahpw e mahsanihong kitail me kitail en dehr wiahki aramas atail kaun. (Ipru 13:7) E mehlel me Paipel mahsanih me ekei warohng “ale pweipwei laud.” Ahpw met pwehki re kin “wiewia doadoahk mwahu” oh “doadoahk laudki arail padahk oh peneu,” kaidehn pwehki re wia me keidi kei. (1 Tim. 5:17) Ma kitail nohn kapinga me keidi kan, kitail pahn kanamenekihada irail. De pil suwedsang met, kitail kak kahrehiong irail en aklapalapala. (Rom 12:3) Sohte emen rehtail men wia mehkot me pahn kahrehda emen rien Krais me keidi en wiahda soangen sapwung laud wet!​—Luk 17:2.

Emen Sounkadehdehn Siohwa tungoale pilawa ni Katamano

Ia pahn mwomwen omw wiewia ong emen me iang tungoale pilawa oh nim wain ni Katamano? (Menlau kilang parakrap 9-11)

10. Ia duwen omw kak kasalehda omw wauneki Kristian keidi kan?

10 Ia duwen atail kak kasalehda atail wauneki irail kan me Siohwa ketin keiehdi? Kitail sohte pahn idek rehrail ia duwen arail keikihdi sapwellimen Koht manaman. Pein irail me ese met oh sohte atail pwuhng en ese. (1 Des. 4:11; 2 Des. 3:11) Kitail sohte pil kin idek rehn arail pwoud, arail pahpa nohno, de tohn peneinei teikan ma re pil iang wia me keidi kei. Aramas emen sohte kin sohsohki sang eh peneinei eh koapworopworo. (1 Des. 2:12) Kitail en pil soikala idek peidek kan me kak kamedekihala meteikan. Karasepe, kitail sohte pahn idek rehn me keidi men eh pwoud ia eh pepehm duwen eh pahn kelehpwla nin sampah kohkohlahte. Kitail uhdahn kak kamehlele me nan sampah kapwo, Siohwa pahn “ketin kaitarala ar anahn akan koaros.”​—Mel. 145:16.

11. Ia duwen atail kin doare pein kitail ma kitail soikala “natih” aramas?

11 Ma kitail sohte wiahki me keidi kan kesempwalsang meteikan, kitail pil kin doare pein kitail. Ia duwen? Paipel mahsanihong kitail me mie irail kan me mwomwehdahte wia riatail kei nan mwomwohdiso me ele nda me re wia keidi kei. (Kal. 2:4, 5; 1 Sohn 2:19) Pil ehu, ekei me keidi kan ele sohla pahn lelepek. (Mad. 25:10-12; 2 Pit. 2:20, 21) Ahpw ma kitail soikala “natih” aramas, kitail sohte pahn idawehn meteikan, pil irail me keidi kan de irail me me tohto ese, de irail ko me kin papahki Siohwa sounpar tohto. Eri, ma re sohla lelepek de kohkohsang mwomwohdiso, kitail pahn kolokolte atail pwoson Siohwa de pousehlahte papah ih.​—Sud 16.

KITAIL ANAHNE PWUNODKI MEH DEPE?

12, 13. Dahme kahrehda kitail en dehr pwunodki nempehn irail kan me kin iang tungoale pilawa oh nim wain ni Katamano?

12 Erein sounpar tohto, nempehn irail ko me iang tungoale pilawa oh nim wain ni Katamano kin malaulaula. Ahpw me keren, nempe wet wie tohtohla sounpar koaros. Kitail anahne pwunodki met? Soh. Kitail kilang dahme kahrehda.

13 “[“Siohwa,” NW] ketin mwahngih irail kan me sapwellime.” (2 Tim. 2:19) Weksang Siohwa, brother kan me kin wadek nempehn irail ko me kin iang tungoale pilawa oh nim wain ni Katamano sohte ese ihs me uhdahn keikihdi sapwellimen Koht manaman. Eri irail me leme me irail keidi kei ahpw soh pil iang nempe wet. Karasepe, ekei kin iang tungoale pilawa oh nim wain ahpw mwuhr re uhdi. Meteikan ele ahneki soumwahu laud en madamadau de pepehm oh kamehlele me re pahn iang Krais kaunda nanleng. E sansal me kitail sohte uhdahn ese me keidi depe me luhluhwe nan sampah.

14. Dahme Paipel mahsanihki duwen nempehn irail me keidi kan me pahn mihmi nin sampah ni ahnsou me kahn kamakam kowahlapo tepida?

14 E pahn mie me keidi kan wasa tohto nin sampah ni Sises eh pahn ketido oh ketikihiraildahla nanleng. Paipel mahsanih me Sises “pahn ketin poaronehla sapwellime tohnleng kan wasa koaros en sampah sang ni palimese lel ni palikapi, pwe re en kapokonepene sapwellime me pilipil kan.” (Mad. 24:31) Paipel pil kasalehda me erein imwin rahn akan, e pahn mie me keidi malaulau kei me mihmihte nin sampah. (Kaud. 12:17) Ahpw e sohte mahsanih meh depe me pahn luhwehdi ni ahnsou me kahn kamakam kowahlapo tepida.

15, 16. Dahme kitail anahne wehwehki duwen meh 144,000 ko me Siohwa ketin idihada?

15 Siohwa ketin pilada iahd me e pahn idihada me keidi kan. (Rom 8:28-30) Siohwa ketin tepida pilada me keidi kan mwurin Sises iasada. E mwomwen me Kristian mehlel koaros keikihdi sapwellimen Koht manaman ni mwehin wahnpoaron ko. Sounpar epwiki kei mwuri, pali laud en irail kan me dene re Kristian sohte uhdahn idawehn Krais. Ahpw mendahki met, erein ahnsou ko, Siohwa ketin keiehdi me malaulau ko me wia Kristian mehlel kei. Re duwehte tuhke mwahu ko me Sises mahsanih me pahn kekeirda nanpwungen dihpw suwed ko. (Mad. 13:24-30) Siohwa kin ketin pousehlahte pilada irail kan me pahn iang kisehn meh 144,000 ko erein imwin rahn akan.[2] (Menlau kilang ire kan mwuri.) Eri ma Koht ketin pilada en idihada ekei irail pwukat mwohnte imwio, kitail uhdahn sohte pahn peikasalki me e ketin wiewia dahme pwung. (Ais. 45:9; Dan. 4:35; wadek Rom 9:11, 16.)[3] (Menlau kilang ire kan mwuri.) Kitail anahne kanahieng pwe kitail en dehr duwehte tohndoadoahk ko me kaulimki duwen mwomwen arail soumaso eh wiewia ong tohndoadoahk ko me tepida doadoahk ni kaimwiseklahn awao.​—Wadek Madiu 20:8-15.

16 Kaidehn koaros me ahneki koapworopwor en mour nanleng iang kisehn “ladu lelepek oh loalokongo.” (Mad. 24:45-47, NW) Duwehte ni mwehin wahnpoaron ko, Siohwa oh Sises kin ketin doadoahngki aramas malaulau keite pwehn kamwenge, de padahki, me tohto rahnwet. Koht ketin doadoahngki Kristian keidi malaulau keite ni mwehin wahnpoaron ko pwehn ntingihedi Palien Paipel ni Lokaiahn Krihk. Oh rahnwet, Kristian keidi malaulau keite me ahneki pwukoa en kihong sapwellimen Koht aramas akan kanarail “mwenge ahnsou me konehng.”

17. Dahme ke sukuhlkihsang iren onop wet?

17 Dahme kitail sukuhlkihsang iren onop wet? Siohwa ketin piladahr en ketikihong pali laud en aramas akan mour soutuk nin sampah, oh mour nanleng ong irail kan me pahn iang Sises kaunda. Siohwa ketin katingih koaros sapwellime ladu kan, mehn ‘Suhso’ oh “aramas ehk” ko, oh e kupwurki irail en peikiong kosonned kan ni ahl tehieu oh kolokol arail lelepek. Koaros anahne aktikitik. Koaros anahne ehupene papah ih oh miniminpene. Oh koaros anahne doadoahk laud pwehn kolokol popohl nan mwomwohdiso. Kitail koaros en doulahte papah Siohwa oh idawehn Krais nin duwen pwihnen sihpw teieu ni atail kerekerenlahng ni imwio.

^ [1] (parakrap 3) Melkahka 87:5, 6 mahsanih me ni ahnsou kohkohdo, Koht ele pahn ketin kasalehda eden irail ko koaros me pahn iang Sises kaunda nanleng.​—Rom 8:19.

^ [2] (parakrap 15) Mendahki Wiewia 2:33 kasalehda me Sises kin iang pidada ni emen eh wiahla me keidi men, Siohwa iei me kin ketin luke aramaso.

^ [3] (paragraph 15) Pwehn kalaudehla omw wehwehki met, menlau kilang Kahn Iroir en January 1, 2008, pali 23, parakrap 15, 16.

Aramas akan kapilpene brother men oh eh pwoudo oh kilele ira

Limpoak “Sohte Kin Aklemei”

Wahnpoaron Pohl ntingihedi: “Limpoak me kanengamah oh kadek; e sohte kin peirin de aklapalap de pohnmwahso; limpoak sohte kin aklemei, e sohte kin mehwo.” (1 Kor. 13:4, 5) Kitail kin “aklemei” ma kitail sohte kasalehda tiahk mwahu oh sohte kasalehiong meteikan me kitail wauneki irail. Ahpw, ma kitail poakohng riatail kan, kitail kin medewe duwen arail pepehm kan mwohn atail nda de wia mehkot.

Kitail kak kasalehda me kitail poakohng me kin tiengla mwowe kan nan sapwellimen Siohwa pwihn sang ni mwomwen atail wiewia ong irail. Ekei pak, riatail Kristian kan me me tohto kin ese ele mwemweitdo nan atail mwomwohdiso de iang mihting tohrohr ehu me kitail towehda. Mwein re wia sounapwalih me kin seiloak kei, tohn Pedel, tohn Pwihn me Kin Apwalih Ohpis en Sounkadehdehn Siohwa kan, tohn Pwihn me Kin Apwalih Mwomwohdiso nan Sampah Pwon, de sounsawas en Pwihn me Kin Apwalih Mwomwohdiso nan Sampah Pwon. Kitail uhdahn pahn men wauneki irail oh arail pwoud kan, oh met mwahu. Kitail sohte men duwehte Diohtrepihs me sohte kasamwo rie Kristian ko me mwemweitdo nan eh mwomwohdisou pwehki e sohte wauneki irail. (3 Sohn 9, 10) Ahpw ma kitail pil kasamwo riatail pwukat, e kak mwomwen me kitail sohte wauneki irail? Ia duwen met eh kak wiawi?

Mehnda ma kitail perenki tuhwong oh koasoiong riatail Kristian kan me mwemweitdo rehtail, kitail sohte pahn kasalehda wahu ma kitail wiahkin irail aramas ndand kei. Karasepe, kitail pahn kasalehda tiahk mwahu ma kitail sohte pekihda ahpw kilele irail ni arail sohte ese, mwein ni ahnsou me re wie mwengemwenge de wiewia soahng ehu tohrohr? Kitail pahn peki irail en sainihala neitail pwuhk de Paipel kan? Kitail pahn sikensang meteikan mwohtail oh ngihtehtehki en iang irail kileldi? Dahme emen me ahpwtehn iang towehda atail mihting tohrohr pahn medewehkihong mwekid wet? Ma kitail uhdahn poakohng riatail Kristian kan, kitail sohte pahn wia soangen mwekid wet. Ahpw, kitail pahn wauneki irail pwehki kitail wehwehki dahme kahrehda re mweimweitkihdo rehtail oh ia uwen arail kin doadoahk laud ong kitail.

Dahme pahn sewese kitail en ese ia pahn mwomwen atail wiewia ong riatail kan? Keieu, taman me kitail anahne kalinganahla Siohwa. (Kaud. 4:11) Keriau, pohnese me mendahte e mwahu en wauneki brother pwukat oh arail pwoud kan, kitail sohte pahn men wiahkin irail aramas ndand kei. Irail men kitail en wiahkin irail riatail. (Mad. 23:8) Kesiluh, taman dahme Sises ketin padahkihong kitail: “Kumwail wiahiong meteikan me kumwail kin anahne aramas akan en kin wiahiong kumwail.” (Mad. 7:12) Ma kitail tamataman mepwukat, kitail pahn kasalehda limpoak oh “sohte kin aklemei.”

    Pwuhk kan en lokaiahn Pohnpei (1987-2025)
    Log Out
    Log In
    • Ponapean
    • Share
    • Me Ke Mwahuki
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Terms of Use
    • Privacy Policy
    • Privacy Settings
    • JW.ORG
    • Log In
    Share