Watchtower ONLINE LIBRARY
Watchtower
ONLINE LIBRARY
Ponapean
  • PAIPEL
  • SAWASEPEN PAIPEL KAN
  • MIHTING KAN
  • w01 3/1 pp. 16-21
  • Kahlemengih Lamalam En Krais

Sohte kasdo ong met

Kupwurmahk, mehkot sapwung en kihda kasdo

  • Kahlemengih Lamalam En Krais
  • Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2001
  • Sawaspen Oaralap kan
  • Ire kan me Duwehte Met
  • Mehn Kahlemeng Mwahu en Lamalam Pwung
  • Kapwungala Lamalam Sapwung kan
  • Sukuhliki Sang Rehn Meteikan
  • Kahlemengih Sapwellimen Krais Lamalam Pwung
  • Koapworopwor Awiawih!
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2001
  • Sapwellimen Krais Limpoak Kin Kamwakid Kitail en Limpoak
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2009
  • Kahlemengih Lamalam me Sises Kin Ketin Sapwellimanki
    Atail Doadoahk ong Wehio—2004
  • Kolokolte Lamalam en Krais
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2009
Kilang Pil Ekei
Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2001
w01 3/1 pp. 16-21

Kahlemengih Lamalam En Krais

“Eri, Koht me tepin kanengamah oh kakehlepen loalatail, en ketin kaminiminihkinkumwailpene lamalamteieu ni amwail kin kahlemengih Krais Sises.”​—ROM 15:5.

1. Iaduwen madamadau en pein emen pahn kak kamwekidada pein eh mour?

MADAMADAU en emen kin kak kahrehong ih en pweida mwahu nan mour de soh. En ahneki madamadau en sohte nsenohki mehkot de nsenohki mehkot, de ahneki madamadau me e pahn pweida mwahu nan eh mour de ahneki madamadau me e sohte pahn pweida nan eh mour, de ahneki madamadau en kalap kauwe de kaulim, de ahneki madamadau en kalahngan​—ma emen ahneki soangen madamadau me mwahu pali laud en ahnsou de e ahneki soangen madamadau me suwed pali laud en ahnsou—​soahng pwukat pahn kak kamwekid emen ong iaduwen e pahn powehdi kahpwal akan de iaduwen aramas teikan pahn kilangwong ih. Madamadau mwahu pahn kak kahrehong emen en peren mendahki e kin lelohng kahpwal akan. Ahpw, ong aramas men me kin ahneki madamadau suwed pali laud en ahnsou, likamwete sohte mehkot me pahn mwahu nan eh mour​—mendahki pali laud en eh mour kin mwahu.

2. Iaduwen aramas akan kak sukuhliki duwen irair akan de madamadau kan?

2 Kitail kak sukuhliki en ahneki soangen madamadau kan​—mehnda ma madamadau mwahu de madamadau suwed. Pwuhken Collier’s Encyclopedia kin koasoia duwen seri pwelel me ahpwtehn ipwidi: “Madamadau kan me e pahn ahneki mwuhr, e pahn anahne sukuhliki, duwehte e pahn anahne en sukuhliki lokaia ehu de koahiek teikan.” Iaduwen kitail kin sukuhliki duwen madamadau kan? Mie irair tohto me kin kahrehda met, ahpw dahme kin kamwekid kitail keieu laud iei mehpwukat: dahme kin kapilpene kitail oh ihs me kitail kin werekiong. Pwuhkohte me se ahpwtehn koasoia pil kapataiong wasaht: “Kitail kin sukuhliki madamadau kan sang irail me kitail kin werekiong.” Sounpar kid kei samwalahro, kaweidohte me ntingihdi nan Pwuhk Sarawi: “Ma ke pahn padahngki mehkot sang rehn me loalokong kan, ke pahn pil loalokongla. A ma ke pahn kompoakepahnki me pweipwei kan, ke pahn ohkihla.”​—Lepin Padahk 13:20; 1 Korint 15:33.

Mehn Kahlemeng Mwahu en Lamalam Pwung

3. Ihs me wia mehn kahlemeng mwahu me pid duwen pein eh lamalam kan, oh iaduwen kitail pil kak kahlemengih ih?

3 Sises Krais kin wia mehn kahlemeng me keieu mwahu en soahng koaros oh e pil wia mehn kahlemeng me keieu mwahu duwen emen me ahneki lamalam pwung. E mahsanih: “I wiahiong kumwail mehn kahlemengih ehu, pwe kumwail en pil wia duwehte me I ahpwtehn kasalehiong kumwail.” (Sohn 13:15) Pwehn kahlemengih Sises, keieu kitail en wia: kitail anahne sukuhliki duwen ih.a Kitail anahne onop duwen mouren Sises pwe kitail men kapwaiada dahme wahnpoaron Piter kaweidkin kitail: “Pwe ong ni met me Koht ketin malipehkinkumwaildo; pwe duwen pein Krais eh lokolongkin kumwail oh ketikihong kumwail karasepe mwahu, ih pil duwen amwail pahn idawehn oh kahlemengih.” (1 Piter 2:21) Atail mehn akadei iei en wia uwen me kitail kak ni atail pahn kahlemengih Sises. Met pil kin pidada kahlemengih sapwellime lamalam kan.

4, 5. Ia ehu irairen kupwuren Sises me kileledi nan pwuhken Rom 15:1-3, oh iaduwen Kristian akan kak kahlemengih ih?

4 Dahme emen anahne wia ma e men kahlemengih Sises Krais nin duwen sapwellime lamalam kan? Sapwellimen Pohl kisinlikou ong mehn Rom nan irelaud 15 kin sewese kitail en sapengla peidek wet. Keieun iretikitik kan nan irelaud wet, Pohl tepida kawehwe duwen sapwellimen Sises irair kaselel ehu: “Eri, kitail kan me kehlail ni atail pwoson, kitail uhdahn pahn sewese me luwet akan ni arail katoutou kan. Kitail dehr kaparanda pein kitail. Ahpw emenemen kitail uhdahn pahn kaparanih riatail Kristian kan ni wiewia mwahu ong irail, pwe kitail en seweseirailda nan ar pwoson. Pwe Krais sohte ketin kupwurohkihte pein ih. Ahpw nin duwen Pwuhk Sarawi eh mahsanih, ‘Ngehi me pwukoakidier en aramas akan ar lahlahwei komwi.’”​—Rom 15:1-3.

5 Kristian akan me kin men kahlemengih Sises pahn ale kangoang me kin kohwong irail en sewese aramas teikan ong arail anahn akan ki lamalam en aktikitik oh ren dehr medemedewe ren kaperenda pein irailte. Ni mehlel, irair wet sewese aramas teikan ki lamalam aktikitik iei kasalepen aramas “kehlail kan.” E sansal me Sises me keieu kehlail ni pali ngehn sang aramas akan me kin momour sangete mahs lel met, oh e mahsanih met duwen pein ih: “Duwehte Nein-Aramas me ketido, kaidehn pwe aramas akan en papah, a pwe en papah aramas akan; oh pwe en tounmeteikihla moure, pwe me ngeder en maiauda.” (Madiu 20:28) Nin duwen Kristian akan, kitail men papah meteikan, iangahki irail me “luwet akan.”

6. Ni ahl dahieu kitail kak kahlemengih Sises ni eh kin mwekidki aramas akan me kin uhwong oh lahlahwe ih?

6 Pil ehu irair kaselel me Sises kin ketin kasalehda iei madamadau oh wiewia kan me kin kasalehda me mehkoaros pahn pweida. E sohte mweidong lamalam suwed en aramas teikan en kerempwa pein eh lamalam mwahu me pid papah Koht; kitail pil anahne kahlemengih ih nin duwen ire wet. Ni ahnsou me aramas akan kin lahlahwe oh kaloke ih pwehki e kin kaudokiong Koht ni lelepek, Sises kin kanengamah oh dadaurete oh sohte kaulim. E ese me sampah wet me sohte kin pwoson oh irail kin mih nan rotorot pahn kak uhwong irail akan me kin song en kaperenda mehn mparail kan “ni wiewia mwahu ong irail, pwehn seweseirailda nan ar pwoson.”

7. Ni ahl dah kei Sises kasalehda kanengamah, oh dahme kahrehda kitail en pil kahlemengih ih?

7 Sises kin wia mehn kahlemeng mwahu ni e kin sapwellimaniki lamalam pwung ni ahl teikan. E sohte kin lingeringer pahn Siohwa, ahpw ni kanengamah e kin awiawih sapwellimen Siohwa kupwur kan en pweida nan sapwellimen Siohwa ahnsou. (Melkahka 110:1; Madiu 24:36; Wiewia 2:32-36; Ipru 10:12, 13) Oh pil, Sises sohte kin lingeringer pahn sapwellime tohnpadahk kan. E padahkiong irail: “Kumwail padahngki sang ie” pwe Sises kin kasalehda irair en “opampap,” oh sapwellime kaweid kan kin kakehle oh kansenamwahu. Oh pil, pwehki Sises kin sapwellimaniki “kapehd karakarahk,” e sohte kin doadoahngki lokaia kan me sohte konehng de wia mehkot me sapwung de aklapalap. (Madiu 11:29) Pohl kangoange kitail en kahlemengih sapwellimen Sises madamadau kan ni ahnsou me Pohl mahsanih met: “Eri, kumwail uhdahn pahn ahnekihla soangen lamalamohte me Krais Sises ketin sapwellimanki: E sapwellimanki roson en Koht ahnsou koaros, ahpw sohte ketin kupwukupwure en kapahrekiong Koht pein ih. Eri, pwehki sang ni sapwellime kupwur saledek e ketin tounmeteikihla mehkoaros, oh ketin wiahla ladu men. E ketin wia-aramasala oh ketidohng sampah ni mwomwen aramas.”​—Pilipai 2:5-7.

8, 9. (a) Dahme kahrehda kitail anahne en nantihong ahnekihla lamalam soh-roporop? (b) Dahme kitail en dehr nsensuwed ma kitail sohte kak ni unsek kahlemengih Sises, oh iaduwen Pohl wia mehn kahlemeng mwahu ong met?

8 E mengei ong kitail en ndahte me kitail men papah meteikan oh nda me arail anahn akan me kesempwal sang pein atail anahn akan. Ahpw, ma kitail pahn kasawihada ni mehlel atail lamalam oh mohngiongatail kan, mwein kitail sohte kin ni unsek men wia met. Dahme kahrehda? Keieu, pwehki kitail koaros sohsohki ineng roporop kan sang rehn Adam oh Ihp; keriau, kitail kin mih nan sampah wet me kin roporop. (Episos 4:17, 18) Pwehn ahnekihla lamalam soh-roporop kin wehwehki me emen anahne en kekeirada soangen lamalam me kin weksang irairen soh-unsek me kitail ipwikihdi. Kitail en nantihong ahneki lamalam soh-roporop.

9 Atail wiewia soh-unsek kan kin weksang mehn kahlemeng mwahu me Sises wia ong kitail, ele mwein ekei ahnsou met kin kahrehong kitail en nsensuwed. Kitail mwein kin ahneki madamadau me kitail sohte kak kahlemengih sapwellimen Sises lamalam. Ahpw, tehk dahme Pohl mahsanih me kihda kangoang laud: “I ese me mwahu sohte mi loalei​—met wehwehki nin duwen ahnepen ngehi aramas. Pwe mehnda ma I kin inengieng wia me mwahu, ahpw I kin sohte kakohng. I sohte kin wiahda me mwahu me I kin inengieng wia; ahpw I kin wiahda me suwed me I sohte men wia. Nan kapehdi kin perenkihda kosonned en Koht. Ahpw I kin kilang ehu soangen koasoandi tohrohr me kin wia eh doadoahk ni paliwereiet​—ehu soangen koasoandi me kin uhwong kosonnedo me mohngiongi kin pwungki. Koasoandi tohrohr wet kahrehiong ei selidi pahn kosonned en dihp me kin wia doadoahk ni paliwereiet.” (Rom 7:18, 19, 22, 23) Ni mehlel, pwehki Pohl aramas soh-unsek men, met kin kalap kerempwa ih sang kapwaiada kupwuren Koht nin duwen me e men wia, ahpw eh lamalam​—eh pepehm akan ong iaduwen e kin kilangwong Siohwa oh sapwellime Kosonnedo—​kin wia mehn kahlemeng mwahu ehu. Kitail pil kak alasang ih.

Kapwungala Lamalam Sapwung kan

10. Lamalam dahieu me Pohl kangoange mehn Pilipai kan en ahnekihla?

10 E pwung en nda me ekei aramas anahne kapwungala arail lamalam sapwung kan? Ei. Met kin mehlel rehn ekei Kristian akan nan keieun senturi. Nan sapwellime Pohl kisinlikou ong mehn Pilipai kan, e koasoia duwen kesempwalpen ahneki lamalam pwung. E ntingihdi met: “I sohte kin kose me I pweidahr de unseklahr. I kin nannantihong I en alehdi kisakiso, pwe Krais Sises ketin sapwellimankinielahr. Mehlel, riei ko, I sohte mwahn lemehiong me I alehdier kisakiso; ahpw soahngteieu me I kin wia: I kin manokehla dahme mi mwuri, oh wia uwen ei kak pwe I en lel dahme mi mwohni. Eri, I kin wenowohngete ni imwi pwe I en kak alehdi kasakiso, iei paeker en Koht sang rehn Krais Sises ong ni mouren powe. Eri, kitail koaros me deilahr ni pali ngehn en ahneki soangen lamalam.”​—Pilipai 3:12-15.

11, 12. Ni ahl dah kei Siohwa kin kasalehong kitail lamalam pwung ehu?

11 Mahsen en Pohl wasaht kin kasansalehda me mehmen me wiahla Kristian ahpw kin ahneki soangen lamalam me e sohte anahne kekeirada ni pali ngehn kin ahneki lamalam sapwung ehu. (Ipru 4:11; 2 Piter 1:10; 3:14) Sohte koapworopwor ong soangen aramas pwukat? Soh, mie koapworopwor. Pwe Koht pahn kak sewese kitail en kawikihla atail lamalam ma pein kitail uhdahn men wia met. Pohl pousehla oh mahsanih met: “Ahpw ma mie ekei kumwail me ahneki ehu soangen lamalam me tohrohrasang met, Koht pahn ketin kasalehiong kumwail.”​—Pilipai 3:15.

12 Ahpw, ma kitail men Siohwa en kasalehong kitail lamalam pwung me kitail en ahneki, kitail anahne nantihong ahneki lamalam pwung. Ma kitail pahn kapakap ni ahnsou me kitail onop Mahsen en Koht oh ale sawas sang sawaspen Paipel kan en Kristian me pwihn en “ladu lelepek oh loalokong” wiahda: mehpwukat pahn sewese irail akan me kin “ahneki ehu soangen lamalam me tohrohrasang met” en ahneki lamalam pwung. (Madiu 24:45) Kristian elder kan, me ngehn sarawi idihada irail en “wia silepen mwomwohdisohn Koht,” pahn perenki sewese kitail. (Wiewia 20:28) Ia uwen laud atail kalahngan me Siohwa kin mwahngih duwen atail luwet akan oh e kin, ni limpoak, ketikihong kitail sawas me kitail kin anahne! Eri, kitail en kalahnganki sawas wet.

Sukuhliki Sang Rehn Meteikan

13. Dahme kitail sukuhliki sang poadopoad en Paipel duwen lamalam pwung me Sohp kin kasalehda?

13 Nan pwuhken Rom irelaud 15, Pohl kin kasalehda ma kitail pahn doudouloale duwen mehn kahlemeng mwahu kan en mahs, eri met pahn kak sewese kitail en kawikila atail lamalam sapwung kan. E ntingihdi met: “Pwe mehkoaros me ntingdier nan Pwuhk Sarawi e ntingdier pwe en padahkih kitail, pwe kitail en ahneki koapworopwor sang ni kanengamah oh kakehlepen loalatail me Pwuhk Sarawi kin ketikihong kitail.” (Rom 15:4) Ekei sapwellimen Siohwa ladu lelepek kan en mahs pil kin anahne kapwungala ahr lamalam kan. Karasepe ehu, Sohp kin ahneki lamalam mwahu ehu. E sohte kapwukoahkin Siohwa suwed akan me e kin lelohng, oh e sohte mweidong kalokolok kan me e lelohng en kaluwetala eh pwoson Koht. (Sohp 1:8, 21, 22) Ahpw, e kin men kasalehda duwen eh pwung. Siohwa doadoahngki Elihu en sewese Sohp kapwungala sapwung wet. Sohp sohte nsensuwedkihla kaweid wet, ahpw ni lamalam aktikitik e ale kaweid wet ong kapwungala eh lamalam oh mwadangete en kapwaiada.​—Sohp 42:1-6.

14. Iaduwen kitail kak kahlemengih Sohp ma emen pahn kihong kitail kaweid duwen atail lamalam?

14 Iaduwen kitail, kitail pil pahn kahlemengih Sohp ma iengetail Kristian men pahn ni kadek padahkiong kitail duwen atail lamalam sapwung ehu? Kitail en duwehte Sohp, “ni mehkoaros me wiawiher, Sohp sohte dipikihda eh lahlahwehki Koht.” (Sohp 1:22) Ma kitail pahn lelohng kahpwal akan, kitail en tamanda en dehr lahlahwe Siohwa oh kapwukoahkin Ih atail kahpwal akan. Kitail en dehr nantihong kasalehda atail pwung kan, oh sohte lipilipil atail pwukoa kan ni atail kin papah Siohwa, kitail en tamanda me kitail “lidu soh katepe kei.”​—Luk 17:10.

15. (a) Lamalam sapwung dahieu me ekei sapwellimen Sises tohnpadahk kan kasalehda? (b) Iaduwen Piter kasalehda lamalam pwung ehu?

15 Nan keieun senturi, ekei aramas me kin rong sapwellimen Sises padahk kan kin kasalehda lamalam sapwung kan. Ehu ahnsou, Sises kasalehda duwen mehkot me apwal en wehwehki. Ihme, “me tohto sang nanpwungen sapwellime tohnpadahk ko lao rongada mepwukat, re ahpw nda, ‘Padahk pwoatet meid nohn apwal! Ihs me kak rong?’” Irail akan me doadoahngki soangen lokaia wet kin kasalehda ni sansal me re kin ahneki lamalam sapwung. Arail lamalam sapwung kin kahrehong irail en dehr men karonge Sises. Paipel mahsanih: “Pwehki padahk wet, me tohto sang nanpwungen irail kan me ideidawehn Sises mweikihsangehr oh solahr men idawehn.” Irail koaros ahneki lamalam sapwung? Soh. Paipel uhd pousehlahte mahsanih met: “Sises eri mahsanihong me ehk riemeno, ‘Ia duwe, kumwail pil men keseiehla?’ Saimon Piter ahpw patohwanohng, ‘Maing, ihs me se pahn patohla reh?’” Piter sapengla pein eh peidek: “Eri, met se pwosonlahr oh eseier me Sapwellimen Koht me Sarawio komwi.” (Sohn 6:60, 66-68) Lamalam kaselel ehu! Ni ahnsou me kitail pahn apwalki kamehlele de wehwehki duwen kawehwe kan en iren Paipel kan, e soh pahn konehng kitail en kasalehda lamalam pwung me Piter kin kasalehda? Kaidehn elen loalokong ehu en uhdi sang atail kin papah Siohwa de wia soangen koasoi ehu me pahn uhwong “mahsen mehlel kan” ihte pwehki kitail kin apwalki en wehwehki ekei kawehwe kan en Paipel! ​—2 Timoty 1:13.

16. Lamalam kapwuriamwei dahieu me irail kaun en pelien lamalam en mehn Suhs akan ni mwehin Sises kasansalehda?

16 Kaunen pelien lamalam en mehn Suhs akan nan keieun senturi sohte kin kahlemengih lamalam pwung me Sises kin sapwellimaniki. Irail kin kasalehda me irail kin uhdahn sohte men rong Sises ni ahnsou me Sises kaiasada Lasarus. Ma emen pahn ahneki lamalam pwung, ni ahnsou me e pahn kilang manaman wet, e pahn wehwehki me Sises pekederodo sang rehn Koht. Kitail wadek nan Pwuhk Sarawi: “Eri, samworo lapalap ako oh Parisi ko ahpw kapokonepene Tohn Mwoalen Kopwung Lapalapo, oh nda: ‘Dahme kitail pahn wia? Pwehki soangen kilel kan me ohl menet kin wiewia! Ma kitail mweidohng en wiewia soahng pwukat, aramas koaros pahn pwosonla, oh lapalap akan en Rom pahn kohdo oh kauwehla atail Tehnpas Sarawio oh atail wehiet pwon.’” Dahme irail pilahn en wia? “Eri, sang ni rahno kohla, kaunen mehn Suhs ako ahpw wiewie lamalamki duwen arail pahn kemehla.” Likin arail pilahn en kemehla Sises, re pil song en kemehla ohlo me Sises kaiasada, pwehki ih me wia mehn kadehde duwen manaman en Sises. “Samworo lapalap ako eri wie lamalamki duwen arail pahn pil kemehla Lasarus.” (Sohn 11:47, 48, 53; 12:9-11) Ia uwen suwed ma kitail pahn ahneki soangen lamalamohte oh nsensuwedkihda mehkan me kitail anahne en perenkihda! Ei, inenen keper ahneki soangen lamalam!

Kahlemengih Sapwellimen Krais Lamalam Pwung

17. (a)Daniel kin eimah pahn soangen irair dah kei? (b) Iaduwen Sises kin eimah?

17 Sapwellimen Siohwa ladu kan kin nantihong en kasalehda lamalam pwung. Ni ahnsou me imwintihti kan en Daniel pilahnehda en wiahda kosonned ehu me pahn keinepwihsang aramas koaros en peki mehkot sang rehn arail koht de aramas emen sohte lipilipil erein rahn 30, ahpw ihte sang rehn nanmwarki, eri, Daniel wehwehki me kosonned wet pahn wia kahpwal ehu nanpwungen ih oh Siohwa Koht. Eri, iaduwen​—e pahn uhdi sang eh kapakap ong Koht ni erein rahn 30? Soh, ahpw ni eimah e kin pousehla wie eh kapakap ong Siohwa pahn pak siluh ni rahn koaros, nin duwen e kin kalap wia. (Daniel 6:6-17) Duwehte Sises, e sohte kin mweidong eh imwintihti kan en kamasepwehki ih. Ehu ahnsou, ni rahnen Sapad, e tuhwong ohl emen me peh mwoator. Sises mwahngih me mehn Suhs tohto kin mih wasao ni ahnsowo oh irail pahn lingeringerda ma e pahn kamwahuwihala aramas men ni rahn Sapad. E ahpw pil keinemwe rehrail, a irail ahpw nennenlahte sohte sapeng, Sises uhd kamwahuwihala ohlo. (Mark 3:1-6) Sises sohte pweiek en kapwaiada sapwellime pwukoa nin duwen e lemeleme me pwung.

18. Dahme kahrehda ekei aramas kin uhwong kitail, ahpw iaduwen kitail pahn mwekidkihda ahr lamalam sapwung kan?

18 Sounkadehdehn Siohwa kan nan rahnpwukat pil kin wehwehki me re pil anahne en dehr mweidong aramas akan me kin uhwong irail en kamasepwehki irail. Ma re kin mwasepwehkada, irail sohte kin kak kasalehda lamalam pwung me Sises kasalehda. Aramas tohto kin uhwong Sounkadehdehn Siohwa kan, ekei kin wia met pwehki re sohte kin wehwehki duwen loalokong pwung, oh meteikan kin kailongki Sounkadehde kan de Rongamwahu me re kin lohkiseli. Ahpw kitail en dehr mweidong ahr lamalam lemei en kauwehla atail lamalam pwung. Kitail en dehr mweidong meteikan en kauwehla atail lamalam pwung nin duwen kitail kin kaudokiong Koht.

19. Iaduwen kitail kak kasalehda lamalam pwung duwehte me Sises Krais sapwellimaniki?

19 Ahnsou koaros Sises kin sapwellimaniki lamalam pwung ong sapwellime tohnpadahk kan oh sapwellimen Koht koasoandi kan mendahki met kin apwal en wia. (Madiu 23:2, 3) Kitail anahne kahlemengih ih. Ni mehlel, riatail brother kan me soh-unsek, ahpw tamanda, kitail pil aramas soh-unsek. Iawasa kitail pahn kak diarada aramas lelepek kan likin pirien en riatail brother kan ni pali ngehn? Siohwa saikinte ketikihong kitail en wehwehki unsek sapwellime Mahsen, ahpw mehnia pelien lamalam me kin wehwehki laud sang pelien lamalam teikan? Ahnsou koaros kitail pahn kolokolete lamalam pwung, lamalam me Sises Krais sapwellimaniki. Met kin pidada iaduwen kitail pahn awiawih Siohwa, oh met kitail pahn koasoiapene nan artikel en mwuhr.

[Nting tikitik me mi pah]

a Pwuhk wet me oaralap koasoia The Greatest Man Who Ever Lived, me ntingda sang Watchtower Bible and Tract Society of New York, Inc., kin koasoia duwen mour en Sises oh doadoahk en kalohk me e wia.

Ke Kak Kawehwe?

• Iaduwen atail madamadau kin dokedoke atail mour?

• Kawehwehda duwen lamalam en Sises Krais.

• Dahme kitail kak sukuhliki sang lamalam en Sohp?

• Ia lamalam pwung en ahneki ni ahnsou me aramas akan kin uhwong kitail?

[Kilel nan pali 17]

Kristian men me kin ahneki lamalam pwung pahn nantihong en sewese aramas teikan

[Kilel nan pali 19]

Wie kapakap ni ahnsoun onop Mahsen en Koht pahn kak sewese kitail en ahnekihla lamalam en Krais

    Pwuhk kan en lokaiahn Pohnpei (1987-2025)
    Log Out
    Log In
    • Ponapean
    • Share
    • Me Ke Mwahuki
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Terms of Use
    • Privacy Policy
    • Privacy Settings
    • JW.ORG
    • Log In
    Share