Watchtower ONLINE LIBRARY
Watchtower
ONLINE LIBRARY
Ponapean
  • PAIPEL
  • SAWASEPEN PAIPEL KAN
  • MIHTING KAN
  • w08 8/1 pp. 11-15
  • Dadaur Ni Loalopwoat Ki Mohngiong Unsek

Sohte kasdo ong met

Kupwurmahk, mehkot sapwung en kihda kasdo

  • Dadaur Ni Loalopwoat Ki Mohngiong Unsek
  • Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2008
  • Sawaspen Oaralap kan
  • Ire kan me Duwehte Met
  • “I Pahn Katingih ong Komwi”
  • “Nsenamwahukihte Dahme Kumwail Ahneki”
  • Soukohp Mah men “Sohte Lokaia Mehlel”
  • E “Iangala Ohl Maho”
  • En Mpahi
  • En Tengeteng ni Loalopwoat
  • Siohwa Sohte Kin Ketin Likidmeliehla Sapwellime Aramas Loalopwoat Akan
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2008
  • Wehio Nenepesang
    Nai Pwuhk en Poadoapoad Kan en Paipel
  • Iang Sapwellimen Siohwa Pwihn Papah Ni Lelepek
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—1998
Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2008
w08 8/1 pp. 11-15

Dadaur Ni Loalopwoat Ki Mohngiong Unsek

“I ahpw pahn kin loalopwoat peikiong komwi; komw ketin padahkihong ie pwe I en kin papah komwi ni kapehdi unsek.”—MEL. 86:11.

1, 2. (a) Nin duwen Melkahka 86:2, 11, dahme pahn sewese kitail en kolokol atail loalopwoat ong Siohwa ni atail pahn kin lelohng apwal de kasongosong kan? (b) Iahd me kitail anahne kakairada loalopwoat unsek sang nan loalatail?

DAHME kahrehda Kristian tohto me kin lelepek erein sounpar tohto mendahki re mihla nan kalokolok kin mwuhr pwupwudi nan kasongosong en men kepwehpwehla? Pasapeng ong met kin pid atail mohngiong ni karasaras—dahme kin mih nan loalatail. Melkahka 86 kin kawehwe loalopwoat duwehte kapehd unsek, me kin wehwehki mohngiong unsek. Soun melkahka Depit kin kapakapki: “Komw ketin doareiehla sang mehla, pwe I kin loalopwoat ong komwi; komw ketin doareiehla, pwe ngehi sapwellimomwi ladu men oh I kin likih komwi. Maing KAUN, komw ketin padahkihong ie audepen kupwuromwien, I ahpw pahn kin loalopwoat peikiong komwi; komw ketin padahkihong ie pwe I en kin papah komwi ni kapehdi unsek.”—Mel. 86:2, 11.

2 Ma kitail pahn koapworopworki Siohwa ki atail mohngiong unsek, soahng teikan me kitail kin poakohng oh nsenohki sohte pahn kaluwetehla atail kin loalopwoat ong Koht mehlel. Ineng roporop kan kin duwehte kisin pakudang me seridi pahn ahl me kitail kin keid ie. Mendahki ma kitail lelepek ong Siohwa ni ahnsou kitail mihla nan apwal, kitail pil kakete pwupwudiong nan lidip kan en Sehdan. Ihme e kin kesempwal ahnsouwet kitail en kakairada soangen loalopwoat wet ong Siohwa sang nan atail mohngiong mwohn apwal de kasongosong pahn lelohng kitail! Paipel mahsanih: “Me laudsang soahng teikan koaros me ke pahn pere, pere mohngiongomw, pwe ih me kin kahrehda mwomwen omw mour.” (Lep. Pad. 4:23, NW) Kitail kak sukuhlikihdi mehn kasukuhl kesempwal kan sang soukohp en Suda me Siohwa poaroanehla rehn Nanmwarki Seropoham en Israel.

“I Pahn Katingih ong Komwi”

3. Iaduwen Seropoham eh mwekidki pakair kehlail ehu me sapwellimen Koht soukohpo kairehkin ih?

3 Nna song medewehla dahme wiawi. Sapwellimen Koht Soukohpo wahla pakair kehlail ehu ong Nanmwarki Seropoham me tapihada kaudok en kouwol nan paliepeng en keinek eisek en wehin Israel. Nanmwarkio ahpw lingeringerda kowahlap. E ahpw ruwese nah aramas ko en parokedi soukohpo. Ahpw Siohwa ketin doare sapwellime laduo. Limen nanmwarkio ahpw mwadangete mwoatoredi oh pei sarawi en kaudok likamwo rengkpeseng oh mweredi. Ni ahnsowohte ahn Seropoham mwekid wekila. Seropoham eri uhd peki rehn soukohpo: “Komw menlau kapakapkin ie rehn KAUN-O omwi Koht, oh peki en ketin kupwure ie oh kamwahwihala pehiet!” Soukohpo eri kapakap, limen nanmwarkio eri mwahula.—1 Nan. 13:1-6.

4. (a) Dahme kahrehda en Nanmwarkio kisakis kin uhdahn wia mehn kasongosong ehu ong ahn soukohpo loalopwoat? (b) Dahme soukohpo sapengki?

4 Mwurin mwo, Seropoham ndaiong sapwellimen Koht soukohpo: “Komw iangiehda kolahng ni imweio pwe komwi en tungoal. I pahn katingih ong komwi dahme komwi wiadahr.” (1 Nan. 13:7) Eri dahme soukohpo pahn wia met? Iaduwe, e pahn pwungki en nanmwarkio luhko mwurin eh pakairkihongehr kadeik kehlailo? (Mel. 119:113) De e pahn pwungki en nanmwarkio luhko mendahki nanmwarkio mwomwen koluhla? Seropoham kak kisekisehki kompoakepah kan kisakis pweilaud kan. Ma sapwellimen Koht soukohpo kin ekihla nan loale ineng en ahneki kepwe eri kisakiso pahn wia kasongosong laud ehu ong ih. Ahpw iet me soukohpo koasoia duwen dahme Siohwa mahsanih ong ih: “KAUN-O mahsanihong ie I en dehr tungoale de nim mehkot, oh I en dehr pwurala ni imweio keid ni ahl me I keidido ieo.” Eri soukohpo sapeng nanmwarkio koasoia: “Mehnda ma komw pahn ketikihdo apali en omwi pai, ahpw I sohte pahn iang komwi konot de sakan mehkot.” Soukohpo eri pwurala ni ehu ahl tohrohr. (1 Nan. 13:8-10) Mehn kasukuhl dahieu kitail sukuhlikihsang en soukohpo pilipil me pid lelepek?—Rom 15:4.

“Nsenamwahukihte Dahme Kumwail Ahneki”

5. Iaduwen men ahneki dipwisou tohto kak kasonge atail loalopwoat?

5 Noahrok mwomwen sohte kin pidada atail loalopwoat, ahpw e kin. Kitail kin koapworopworki sapwellimen Siohwa inou me eh pahn kaitarala atail anahn akan? (Mad. 6:33; Ipru 13:5) Kitail kak mour mendahki kitail sohte ahneki dipwisou “kaselel” kan nan atail mour en ehuehu rahn. (Wadek Pilipai 4:11-13.) Kitail kin tounmeteikihla ahnsou mwahu kan en kalaudehla atail doadoahk en papah Koht nan atail mwomwohdiso pwe kitail en kak ale dahme kitail kin men ahneki ahnsou wet? Kitail kin mwohneki en papah Siohwa ni loalopwoat sang mehkan koaros me kitail kin wia? Atail pasapeng kan pahn pidada laud ma atail papah Koht kin sang ni mohngiong unsek de soh. Wahnpoaron Pohl ntingihdi: “Eri, pelien lamalam [“poadidi ong Koht,” NW] kin uhdahn kakepwehpwehla aramas, ma re itarki soahng kan me re ahnekier. Dahme kitail wadohng nin sampah wet? Sohte! A dahme kitail pahn wahsang nin sampah wet? Pil sohte! Eri, ma kitail tungoalenki kisin tungoal akan oh likou, met e itarohng kitail.”—1 Tim. 6:6-8.

6. Soangen “kisakis” dahkei kitail kak alehdi? Dahme kak sewese kitail en wiahda pilipil mwahu?

6 Karasepe, atail kaun en doadoahk kak kalaudehla pweinetail patehng kamwahu teikan. De mwein kitail diarada me kitail kak alehdi mwohni laud ma kitail pahn keseula ehu sahpw tohrohr oh doadoahk. Nin tepio, soahng pwukat mwomwen me kapai ehu sang rehn Siohwa. Ahpw mwohn atail pahn wiahda pilipil, kitail anahne kasawih dahme kamwakid kitail en men wia mepwukat. Peidek keieu kesempwal en medemedewe iei: “Dahme ei pilipil pahn wiahiong ei nanpwung mwahu rehn Siohwa?”

7. Dahme kahrehda e kesempwal en kihsang nan loalatail ineng en men kepwehpwehla?

7 En Sehdan koasoandi wet kin kainangiong aramas noahrok en dipwisou. (Wadek 1 Sohn 2:15, 16.) En Tepil mehn akadei iei en kauwehla loalatail. Ihme kahrehda kitail anahne en kanaiehng atail kasawih pein kitail pwe kitail en kak kihsang nan loalatail ineng koaros en men kepwehpwehla. (Kaud. 3:15-17) Sises sohte ketin apwaliki pelianda en Sehdan kisekisehki ih wehi kan en sampah. (Mad. 4:8-10) E ketin kaweidih kitail: “Kumwail kalekeikumwailsang noahrok suwed koaros, pwe mour mehlel en aramas sohte kin mi ni kepwe kan me e ahneki, mehnda ma e kepwehpwe mehlel.” (Luk 12:15) Loalopwoat pahn sewese kitail en koapworopworki Siohwa ahpw kaidehn pein kitail.

Soukohp Mah men “Sohte Lokaia Mehlel”

8. Iaduwen loalopwoat en sapwellimen Koht soukohpo lelohng kasongosong?

8 Soahng koaros kakete imwila mwahu ma sapwellimen Koht soukohpo doulahte oh pwurala imweo. Ahpw e mwadangete pil lelohng nan ehu kasongosong. Paipel mahsanih: “Mie soukohp mah men me kin koukousoan nan Pedel. Nah pwutak ko ahpw patohdo oh patohwanohng” dahme wiawi rahno. Ni eh karonge met, soukohp maho peki rehra en kaunopada nah ahso pwe en pwakihala sapwellimen Koht soukohpo. E mwesel oh pil mwadangete lel rehn soukohpo oh diarada eh mwomwohd pahn tuhke pwoat. Ih eri patohwan ong ih: “Komw iangiehda kolahng ni imweio pwe komwi en iang ie tungoal.” Ni sapwellimen Koht soukohpo sohte alehda luhko, ohl maho ahpw sapeng nda: “Pil ngehi soukohp men duwehte komwi, oh Koht ketin poaronehdo tohnleng men me mahsanihong ie I en waikomwihla ni imweio oh patohwanohng komwi kisin tungoal.” Ahpw Pwuhk Sarawi mahsanih me: “Soukohp maho sohte lokaia mehlel.”—1 Nan. 13:11-18.

9. Dahme Pwuhk Sarawi kin mahsanih duwen aramas likamw? Ihs me irail kin kamedekihala?

9 Kitail sohte wehwehki kahrepen soukohp maho wiahki met, ahpw e sohte lokaia mehlel. Mwein ohl maho nin tepio kin wia soukohp lelepek men en Siohwa. Ahpw ni ahnsou wet e sohte lokaia mehlel. Pwuhk Sarawi kin sapwungki soangen wiewia wet. (Wadek Lepin Padahk 3:32.) Aramas me kin likamw kin kauwehla arail nanpwung mwahu rehn Siohwa oh pil en meteikan.

E “Iangala Ohl Maho”

10. Iaduwen sapwellimen Koht soukohpo mwekidki en ohl maho eh luhko? Ia imwilahn met?

10 Soukohp en Sudao kakete esehda en ohl maho pahn widingehdi. E kak pein idek reh, ‘Dahme kahrehda Siohwa kadarala emen tohnleng rehn emen tohrohr pwehn kihong ie kaweid kapw?’ Soukohpo kakete idek rehn Siohwa en kawehwehda kaweido, ahpw Pwuhk Sarawi sohte kasalehda me e wia met. Ahpw e “iangala soukohp maho ni imweo oh iang tungoal.” Siohwa sohte kupwurperenki met. Ni en soukohpo me dukula pahn widingo ahpw mwesel kohkohlahng Suda, e ahpw tuhwong laion emen me kemehla ih. Eh pwukoahn wia soukohp men imwila suwed!—1 Nan. 13:19-25.a

11. Mehn kahlemeng mwahu dahieu me Ahisa wiahda?

11 Ni pali teio, soukohp Ahisa me ale pahngok en keiehdi Seropoham en wiahla nanmwarki, kin lelepek lao e mehla. Ni ahnsou me Ahisa likeilapala oh maskunla, Seropoham poaronehla eh pwoud rehn Ahisa pwehn diarada ia pahn iren neira pwutak me soumwahuo. Ahisa ni eimah kohpada me nein Seropoham pwutako pahn mehla. (1 Nan. 14:1-18) Nanpwungen kapai tohto kan me Ahisa alehda iei pwais tohrohr en iang sewese ntingdahn sapwellimen Koht Mahsen. Iaduwen e wia met? Ire kan me e ntingihada iei me pil iangahki ire kan me samworo Esra kin doadoahngki.—2 Kron. 9:29.

12-14. (a) Mehn kasukuhl dahieu kitail sukuhlikihsang dahme wiawihong soukohp pwulopwulo? (b) Karasahda kesempwalpen en kin kapakapki oh medemedewe mwahu kaweid en elder kan me poahsoanda sang Paipel.

12 Paipel sohte koasoia dahme kahrehda soukohp pwulopwulo sohte idek rehn Siohwa mwohn e iangala pwehn tungoal oh nim rehn ohl maho. Ohl maho sou kin koasoia soahng kan me soukohp pwulopwulo kin perenki rong? Mehn kasukuhl dahieu me kitail sukuhlikihsang met? Kitail anahne uhdahn kamehlele pwungen sapwellimen Siohwa koasoandi kan. Oh kitail anahne en tengediong kapwaiada mendahki dahme pahn pwarada.

13 Ekei kin men rongete dahme re mwahuki rong ni ahnsou me re ale kaweid. Karasepe, sounkalohk men ele pahn kak alehdi doadoahk ehu me kak kihsang eh ahnsou ong eh peneinei oh eh pwukoahn mwomwohdiso kan. Mwein e kak ale kaweid sang rehn elder men. Mwein eldero pahn tepikihda soangen koasoi me pahn kasalehda me kaidehn ih me pahn wiahiong eh pilipil me pid iaduwen e pahn apwalih eh peneinei. Mwurin mwo ele eldero koasoiaiong brothero irair keper kan me kakete wiawihong eh nanpwungmwahu rehn Siohwa ma e pahn pilada soangen doadoahko. Iaduwe, brothero pahn tamante en eldero kaweid en tepio de e pahn medemedewe mwahu kaweid en mwurio? E sansal me brothero anahne en koasoanehdi dahme pahn mwahu ong eh nanpwungmwahu rehn Siohwa.

14 Medewehla pil ehu irair. Sister men ele pahn idek rehn elder men ma e konehng en tohrohr sang eh pwoud me sohte iang padahk mehlel. Uhdahn eldero pahn kawehwehiong sistero me ih me pahn pein pilada ma e pahn tohrohrasang eh pwoud. Eldero ele pahn uhd kousapahlih kaweid en Paipel kan me pid ire wet. (1 Kor. 7:10-16) Iaduwen, sistero pahn kihong ahnsou mwahu en medemedewe dahme eldero koasoia? De e piladahier en tohrohrasang eh pwoudo? Ni eh pahn wiahda pilipil, e pahn wia elen erpit ma e pahn kapakap oh doudouloale kaweid en Paipel kan.

En Mpahi

15. Dahme kitail sukuhlikihsang sapwung me sapwellimen Koht Soukohpo wiahda?

15 Dahme kitail pil kak sukuhlikihsang sapwung me soukohp en Sudao wiahda? Lepin Padahk mahsanih: “Likih [“Siohwa,” NW] ni mohngiongomw unsek. Dehr koapworopworki mehkan me ke pein lemeleme me ke ese.” Soukohp en Sudao sohte usehlahte likih Siohwa duwehte me e kin wia mahs, ahpw e uhd tepiada koapworopworki pein eh madamadau duwen ireo. Sapwung wet kahrehda e mehla oh sohla adamwahu rehn Koht. Dahme lelohng ih kin kasalehiong kitail kesempwalpen en kin mpahi oh loalopwoat ong atail doadoahk en papah Siohwa.

16, 17. Dahme pahn sewese kitail en kin loalopwoat ong Siohwa?

16 Pepehm en roporop me kin mih loalatail kin kamengeihala atail en pitihedi pein kitail. “Ihs me kak wehwehki audepen mohngiong en aramas? Sohte mehkot me duwehte me diren piht; sohte kamwahupe ieu kak dierekda.” (Ser. 17:9) Pwe kitail en kolokol atail loalopwoat ongete Siohwa, kitail anahne en nantihong pwehn kesehla atail mour en mahs me kin kahrehiong kitail en kin aklapalap oh men koapworopworkihte pein kitail. Oh kitail anahne en onehda sapahl pein kitail ong aramas kapw “me wiawihda rasehng Koht, oh me kin kasalehda pein ih ni mour mehlel en pwung oh sarawi.”—Wadek Episos 4:22-24.

17 Lepin Padahk 11:2 mahsanih: “Me mpahi me loalokong.” En kin mpahi oh koapworopworki Siohwa, met pahn sewese kitail en dehr wiahda soangen sapwung me kakete imwila suwed. Karasepe, pepehm en mworusala, kak kaluwetala atail kehl en madamadau. (Lep. Pad. 24:10) Ele kitail kak pwangahkihda iang wia ekei pwukoa kesempwal kan en papah Koht oh kin tepida lemeleme me mwein e itarehr dahme kitail wiahier ki sounpar tohto, oh kin medemedewe me met meteikan pahn uhd pwukoahki wa wisik wet. De mwein kitail men mourki soangen mour me aramas tohto ahneki me dene ih duwen atail pahn momour. Ahpw en “nantihong” oh “kehlail oh dadaur oh loalenohng [atail] doadoahk ong Kaun-o ahnsou koaros” met pahn pere atail mohngiong.—Luk 13:24; 1 Kor. 15:58.

18. Dahme kitail kak wia ma kitail sehse wiahda pilipil apwal ehu?

18 Mwein mie ahnsou kan me kitail anahne wiahda pilipil apwal kan. Ahpw mwein e sohte mwadang sansal ong kitail dahme konehng kitail en wia. Kitail kin lelohng kasongosong en men wia dahme kitail pein lemeleme me pwung pwehn kamwahwihala apwalo? Ahnsou sohte lipilipil kan me kitail lelohng soangen irair wet, e pahn wia elen erpit ehu en peki rehn Siohwa en ketin sewese kitail. Seims 1:5 kin mahsanih: “Ma emen rehmwail anahne erpit, a en kapakap oh peki rehn Koht, oh Koht ahpw pahn ketikihong, pwe Koht me kupwursapan oh kalahngan ong aramas koaruhsie.” Samatail nanleng pahn ketikihong kitail sapwellime manaman ni uwe ehu me kitail anahne pwe kitail en kak wiahda pilipil mwahu kan.—Wadek Luk 11:9, 13.

En Tengeteng ni Loalopwoat

19, 20. Dahme kitail en koasoanehdi teng en wia?

19 Loalopwoat en sapwellimen Koht ladu kan kin lelohng kasongosong laud nan sounpar apwal akan mwurin Solomon sohpeisang kaudok mehlel. Mehlel me ekei irail anahne rapahkihda ahl akan pwehn kak mengei ong irail. Ahpw mendahki met, ekei kin kolokolete arail loalopwoat ong Siohwa.

20 Ehuehu rahn, kitail kin lelohng irair en wiahda pilipil kan me kakete kasonge atail loalopwoat. Kitail kak pil kadehdehda me kitail kin lelepek. Eri kitail en kolokol atail loalopwoat ong Siohwa ni atail en ehupene nan loalatail, oh uhdahn koapworopworki me e pahn ketin kapaiada sapwellime kan me kin loalopwoat ong ih.—2 Sam. 22:26.

[Nting tikitik me mi pah]

a Paipel sohte mahsanih ma Siohwa me kahrehiong soukohp maho en mehla.

Iaduwen Ke Pahn Sapeng?

• Dahme kahrehda kitail anahne nantihong kihsang nan loalatail ineng en noahroke kepwe?

• Dahme pahn sewese kitail en loalopwoat ong Siohwa?

• Iaduwen mpahi kak sewese kitail en kolokol atail loalopwoat ong Koht?

[Kawehwehpen kilel kan nan ehu ehu pali 13]

Ke ahneki kahpwal en pelianda kasongosong kan?

[Kawehwehpen kilel kan nan ehu ehu pali 14]

Ke pahn kin kapakap ni ahmw pahn medemedewe kaweid en Paipel?

    Pwuhk kan en lokaiahn Pohnpei (1987-2025)
    Log Out
    Log In
    • Ponapean
    • Share
    • Me Ke Mwahuki
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Terms of Use
    • Privacy Policy
    • Privacy Settings
    • JW.ORG
    • Log In
    Share