SIFUNDVO 27
Kukhuluma Ungafundzi Phansi
KUNGENTEKA kutsi inkhulumo yakho uyilungiselele kahle. Emaphuzu ayo kungenteka kutsi alusito, futsi anengcondvo. Ungase ukhone kuyetfula ngekushelela. Kodvwa nangabe labo lokhuluma nabo bangakakunaki nawukhuluma, ngeke bakuve konkhe loko lokushoko ngobe tingcondvo tabo tibohle tizula ticabange letinye tintfo. Ngako itawuzuzisa kangakanani lenkhulumo yakho? Nangabe bangakhoni kulalelisisa nawuchubeka nayo, utawukhona yini kutsintsa tinhlitiyo tabo?
Yini lengaba yimbangela yalenkinga? Tinyenti tintfo letingabanga loku. Etikhatsini letinyenti, loku kubangelwa kutsi ufundza phansi nawetfula inkhulumo. Ngalamanye emagama, sikhulumi sisuke silubuka kanyenti luhlaka lwaso, nobe sikhuluma ngendlela lehlonipheke kakhulu. Loku kuhlobene kakhulu nendlela inkhulumo lelungiselelwe ngayo.
Nangabe inkhulumo yakho ucale uyibhale phansi bese wetama kuyishintja ibe luhlaka, kutawuba matima kuyetfula ungayifundzi phansi. Kungani? Kungobe usuke sewuwakhetsile emagama lofuna kuwasebentisa. Ngisho nobe usebentisa luhlaka nasewetfula lenkhulumo, utawube wetama kukhumbula lamagama lebewuwabhalile ekucaleni. Nangabe intfo ibhalwe phansi, lulwimi lolusetjentiswako kuba nguloluhlonipheke kakhulu kantsi nemisho iba midze kakhulu kunaleyo lesiyisebentisa nasikhuluma malanga onkhe. Loku kutawubonakala nawetfula lenkhulumo.
Kunekutsi uyibhale phansi yonkhe inkhulumo yakho, yetama naku lokulandzelako: (1) Khetsa sihloko kanye nemaphuzu layinhloko lotawasebentisa nawuchaza leso sihloko. Nangabe inkhulumo iyimfisha, emaphuzu lamabili layinhloko atawenela. Inkhulumo lendze ingaba nemaphuzu lamane nobe lasihlanu. (2) Ephuzwini ngalinye leliyinhloko, bhala imibhalo lofuna kuyisebentisa nawuchaza lelo phuzu; uphindze ubhale nemifanekiso kanye nemaphuzu labalulekile. (3) Cabanga ngesetfulo lotawusisebentisa. Ungabhala ngisho nemusho lowodvwa nobe lemibili yalesetfulo. Cabanga nangesiphetfo lotawusisebentisa.
Kulungiselela indlela yekwetfula inkhulumo kubaluleke kakhulu. Kodvwa nawulungiselela lenkhulumo unganaki ligama ngalinye ngenjongo yekutsi uyibambe ngenhloko. Nawufuna kukhuluma ungafundzi phansi, kudzingeka kutsi nawulungiselela kwetfula inkhulumo yakho unganaki kakhulu emagama kodvwa unake imicondvo. Lemicondvo kufanele uyibukete kuze kube ngulapho sewukhona kuyihlanganisa kahle. Loku kutawuba melula kukwenta nangabe inkhulumo yakho ihlelwe kahle nangendlela lenengcondvo, futsi lemicondvo itawutifikela melula nasewuyetfula.
Cabanga Ngetinzuzo. Inzuzo lenkhulu yekukhuluma ungafundzi phansi kutsi utawukhuluma ngendlela lemelula leyenta bantfu batsintseke. Inkhulumo yakho itawuba nemphilo futsi bantfu labakulalele batayijabulela.
Lendlela yekukhuluma itakusita kutsi ukhone kubuka labo labakulalele, futsi loku kutayitfutfukisa indlela lokhuluma ngayo nabo. Njengobe ungafundzi phansi nawusho umusho ngamunye, labo labakulalele batawubona kutsi ukwati kahle loko lokhuluma ngako futsi uyakukholelwa. Ngako lendlela yenta kutsi ukhulume ngemusa, ukhulume shengatsi uyacoca futsi utsintse tinhlitiyo talabo lokhuluma nabo.
Kukhuluma ungafundzi phansi kwenta kutsi ukhone nekushintjashintja. Inkhulumo yakho akubi matima kuyishintjashintja. Ake sitsi ekuseni ngelilanga lotawetfula ngalo inkhulumo yakho uva lokutsite etindzabeni lokuhlobene nesihloko salenkhulumo. Ngeke yini kube kuhle kutsi ukusebentise? Mhlawumbe njengobe usakhuluma, ubona kutsi kulabo labakulalele kunebantfwana labanyenti labasafundza sikolwa. Kutawuba kuhle kakhulu kutsi uyishintje imifanekiso yakho futsi ubente babone kutsi emaphuzu lokhuluma ngawo akutsintsa njani kuphila kwabo.
Lenye inzuzo yekukhuluma ungafundzi phansi kutsi kwenta ingcondvo yakho isebente. Nangabe labo lokhuluma nabo balalelisisa, futsi ubona kutsi bayatsintseka, nawe uba nemdlandla futsi uchubeke uchaza nobe uphindze emaphuzu latsite kuze ugcizelele. Nangabe ubona kutsi labo lokhuluma nabo abakakulaleli, kufanele wetame kusilungisa lesimo kunekutsi uchubeke ukhuluma nebantfu tingcondvo tabo letingekho kuloko lokushoko.
Naka Tingoti. Kufanele wati kutsi kukhuluma ungafundzi phansi nako kunetingoti tako. Lenye yato kungaba kudla sikhatsi. Nangabe iminyenti imicondvo loyengetako nawusachubeka nenkhulumo, kungaba matima kubamba sikhatsi. Loku ungakuncoba ngekutsi eluhlakeni lwakho ubhale sikhatsi lotawusitsatsa encenyeni ngayinye, bese unamatsela kuso.
Lenye ingoti leba khona ikakhulukati etikhulumini letinalokuhlangenwe nako, kutetsemba kakhulu. Ngenca yekutsi labanye sebetayele kukhuluma embikwebantfu, kuba melula kutsi bavele bacabange ngemaphuzu labangawafaka kuze bagcwalise sikhatsi. Kodvwa kutfobeka kanye nekwati kutsi sihlanganyela eluhlelweni lwekufundzisa lapho kunguJehova longuMfundzisi Lomkhulu, kufanele kusikhutsate kutsi sithantaze ngembikwekufeza sabelo ngasinye futsi sisilungiselele kahle.—Isa. 30:20; Rom. 12:6-8.
Mhlawumbe intfo lebakhatsata kakhulu bantfu labangaketayeli kukhuluma bangafundzi phansi kutsi bangahle bakhohlwe loko labafuna kukusho. Loku akukafaneli ukuvumele kukuvimbe kutsi wetame kukhuluma ungafundzi phansi. Lungiselela kusenesikhatsi futsi ucele Jehova akusite ngemoya wakhe longcwele.—Joh. 14:26.
Lokunye lokwenta letinye tikhulumi kutsi tehluleke kukhuluma tingafundzi phansi kutsi tikhatsateka kakhulu ngemagama. Kuliciniso kutsi inkhulumo leyetfulwa ingafundvwa phansi ngeke ifane nenkhulumo lefundvwako ngendlela emagama lasetjentiswe ngayo kanye nangekulandzela imitsetfo yelulwimi, kodvwa nawukhuluma shengatsi uyacoca ngeke kubonakale loko. Bantfu basheshe batsintseke nabeva emaphuzu lachazwe ngemagama lokumelula kuwacondza kanye nangemisho lengasilukhuni. Nawulungiselele kahle, imisho lefanele itawuvele itifikele, hhayi ngobe uyibambe ngenhloko, kodvwa ngobe utinikete sikhatsi lesenele sekubuketa emaphuzu. Nangabe ukhuluma kahle malanga onkhe, utawukhona kukhuluma kahle nalapho sewetfula inkhulumo.
Lunjani Luhlaka Lokufanele Ulusebentise? Njengobe sikhatsi sichubeka futsi uphrakthiza kukwenta loku, utawukhona kwenta luhlaka lwakho kutsi lube nemavi lambalwa kulelo nalelo phuzu lenkhulumo yakho. Emavi lotawasho kanye nemibhalo lohlela kuyisebentisa, ungayibhala epheshaneni nobe ephepheni kuze utikhumbute. Etikhatsini letinyenti nawuya ensimini utawuba neluhlaka lolumelula lolubambe ngenhloko. Nangabe bewucwaninga indzaba letsite lotawube ucoca ngayo nemuntfu lobuyela kuye, ungabhala emaphuzu lambalwa lamafisha epheshaneni futsi ulifaka eBhayibhelini lakho. Ungaphindze usebentise sihloko lesitsi “Tihloko TeliBhayibheli Tekucocisana” nobe lokunye kwatiswa lokusencwadzini letsi “Ukubonisana NgemiBhalo” (letfolakala ngesiZulu).
Kodvwa-ke, nangabe wabelwe tincenye letinyenti emihlanganweni ngemaviki nje lambalwa futsi wabelwe nenkhulumo yelinyenti, kungase kudzingeke kutsi wente luhlaka lolunemininingwane leminyentana. Kungani? Kuze ukhone kutikhumbuta ngembikwekutsi usingatse leto tabelo. Nanobe kunjalo, nangabe nasewetfula leyo nkhulumo ukusebentisa kakhulu loko lokubhale phansi—ufundza phansi nawusho umusho ngamunye—imiphumela ngeke ibe mihle njengalapho ungafundzi phansi. Nangabe utawusebentisa luhlaka lolunemininingwane leminyenti, ludvwebele kuze utewukhona kubuka kuphela lawo magama lambalwa kanye nemibhalo loyidvwebele kuloluhlaka lwakho.
Ngisho nobe sikhulumi lesinalokuhlangenwe nako setfula inkhulumo singafundzi phansi, kungazuzisa kusebentisa naletinye tindlela tekuyetfula. Esetfulweni nasesiphetfweni senkhulumo, lapho kudzingeka khona kutsi ubuke labo lokhuluma nabo futsi usebentise emavi lanemandla nalacace kahle, kungaba nemiphumela lemihle kusebentisa imisho lembalwa lebanjwe ngenhloko. Nangabe kunemaphuzu labalulekile, tinombolo, emavi lacashuniwe nobe lapho kusetjentiswe khona imibhalo, kuba nemiphumela lemihle kufundza phansi.
Nangabe Labanye Bantfu Bafuna Inchazelo. Ngaletinye tikhatsi kudzingeka sichaze tintfo lesitikholelwako singakalitfoli litfuba lekucale silungiselele. Loku kungenteka nangabe umuntfu lotsite lesimtfola ensimini angavumelani naloko lesikushoko. Singaphindze sihlangabetane netimo letinjalo nasikanye netihlobo tetfu, nasisemsebentini nobe sisesikolweni. Tiphatsimandla tahulumende nato tingafuna kutsi sichaze loko lesikukholelwako kanye nendlela yetfu yekuphila. ImiBhalo itsi: “Nihlale nikulungele kutiphendvulela embikwabo bonkhe labafuna kwati sizatfu selitsemba lenu, kodvwa nente njalo ngemoya lomuhle nangenhlonipho lenkhulu.”—1 Phet. 3:15.
Naka kutsi boPhetro naJohane baphendvula njani embikweNkantolo YemaJuda njengobe kubhalwe encwadzini yeMisebenti 4:19, 20. Basichaza ngalokucacile simo sabo ngemisho nje lemibili. Indlela labaphendvula ngayo beyifanelana nebantfu lebebakhuluma nabo—bakhombisa kutsi simo sabo besifanana nesimo inkantolo beyikuso. Ngekuhamba kwesikhatsi, Stefano wabekwa emacala langasilo liciniso, futsi naye wamikiswa kuleyo nkantolo. Fundza indlela lenemandla laphendvula ngayo ngisho angakalungiseleli kuMisebenti 7:2-53. Wayihlela njani indzaba yakhe? Wachaza tintfo letenteka ngekulandzelana kwato. Ngesikhatsi lesifanele, wase ucala kuchaza kuvukela lokwavetwa sive saka-Israyeli. Esiphetfweni, waveta kutsi leNkantolo YemaJuda nayo beyinesimo lesifanako ngobe yenta kutsi kubulawe iNdvodzana yaNkulunkulu.
Nangabe kufanele uchaze loko lokukholelwako ungakalungiseleli, yini lengakusita kutsi uphendvule kahle? Lingisa Nehemiya lowathantaza ngenhlitiyo ngembikwekutsi aphendvule umbuto weNkhosi Athazeksesi. (Neh. 2:4) Ngemuva kwaloko, yenta luhlaka lolusengcondvweni ngekushesha. Loluhlaka ungaluhlela ngalendlela: (1) Khetsa liphuzu linye nobe lamabili lotawafaka nawuchaza (ungase ukhetse kusebentisa emaphuzu latfolakala esihlokweni lesitsi “Tihloko TeliBhayibheli Tekucocisana”). (2) Khetsa kutsi ngumiphi imibhalo lotayisebentisa kuze usekele lawo maphuzu. (3) Hlela kutsi utawucala kanjani kuchaza ngekuhlakanipha leyo ndzaba kuze loyo lobutile akulalele. Ngemuva kwaloko sewungacala kukhuluma.
Nawetfukile, utawukhumbula yini kutsi kufanele wenteni? Jesu watjela balandzeli bakhe watsi: “Ningakhatsateki ngekutsi niyawutsini nangekutsi niyawukhuluma kanjani, ngobe loko leniyawukusho niyawunikwa kona ngaleso sikhatsi, ngobe akusini leniyawukhuluma, kodvwa ngumoya weYihlo loyawukhuluma ngani.” (Mat. 10:19, 20) Loku akusho kutsi ngesimangaliso nawe utawutfola “inkhulumo lenekuhlakanipha” leyatfolwa ngemaKhristu angelikhulu lekucala. (1 Khor. 12:8) Kodvwa nangabe uba khona njalo emfundvweni Jehova layiniketa tinceku takhe ebandleni lebuKhristu, umoya longcwele utakukhumbuta loko lokudzingako.—Isa. 50:4.
Akungabateki-ke kutsi kukhuluma ungafundzi phansi kunemiphumela lemihle kakhulu. Nangabe uhlale ukwenta njalo nawunetabelo ebandleni, ngeke kube lukhuni kuphendvula ungakalungiseleli nangabe kudzingeka, njengobe nakhona kusebenta indlela lefanako. Ungesabi kukwenta. Kukhuluma ungafundzi phansi kutakusita kutsi uphumelele kakhulu emsebentini wekushumayela. Nangabe unelilungelo lekwetfula tinkhulumo ebandleni, labo lokhuluma nabo batakulalelisisa futsi utawubatsintsa tinhlitiyo.