LAIPELI Taua Le‘o ‘I HE ‘INITANETÍ
Taua Le‘o
LAIPELI ‘I HE ‘INITANETÍ
Faka-Tonga
ʻ
  • ʻ
  • ā
  • ē
  • ī
  • ō
  • ū
  • TOHI TAPU
  • ‘Ū TOHI
  • NGAAHI FAKATAHA
  • w01 8/1 p. 23-27
  • Houngaʻia ʻi Heʻeku Ngaahi Manatu Mahuʻingá!

‘Ikai ala ma‘u ha vitiō

Kātaki, ‘oku ‘ikai ma‘u ha vitiō.

  • Houngaʻia ʻi Heʻeku Ngaahi Manatu Mahuʻingá!
  • Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2001
  • Kaveinga Tokoni
  • Fakamatala Meimei Tatau
  • Ngaahi Taʻu Faingataʻa ʻo e Tau Lahí
  • Ko ha Kamataʻanga Siʻisiʻi
  • Ko ha Taimi ʻo e Fili
  • Fetaulaki mo e Faingataʻa
  • Hiki Mamaʻo Ange mei ʻApi
  • Iku ha Fakatamaki ki he Ngaahi Tāpuaki
  • Ko e Moʻui ʻi ha Kalavana Sipisī
  • Ko ha Lēsoni ʻAonga
  • Tau ʻe Taha—Mo e Hili Iá
  • Ko ha Liliu ʻo e Vāhenga-Ngāué ʻi he Taʻu 80
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—1998
  • Foaki kia Sihova ʻa e Meʻa ʻOku Taau mo Iá
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—1999
Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2001
w01 8/1 p. 23-27

Talanoa ki he Moʻuí

Houngaʻia ʻi Heʻeku Ngaahi Manatu Mahuʻingá!

FAKAMATALA FAI ʻE DRUSILLA CAINE

Ko e taʻú ko e 1933, pea ko ʻeku toki ʻosi mali pē ia mo Zanoah Caine, ʻa ia hangē ko aú, ko ha tokotaha tuʻuaki tohi fakalotu—ko ha ʻevangeliō taimi-kakato. ʻI he fiefia lahí, naʻá ku palani ke kau fakataha mo hoku husepānití ʻi hono vāhenga-ngāué, ka ke fai iá, naʻá ku fiemaʻu ha pasikala—ko ha koloa mamafa naʻe ʻikai ʻaupito malava ke u maʻu ʻi he faingataʻa ʻa e ngaahi tuʻungá lolotonga ʻa e tōlalo fakaʻekonōmiká. Ko e hā naʻe lava ke u faí?

ʻI HE fanongo ki hoku tuʻunga faingataʻaʻiá, ko hoku fanga tuongaʻane-ʻi-he-fonó naʻa nau kumi ai ʻi he ngaahi tuʻunga veve ʻi he feituʻú, ʻi he feinga ke maʻu ha ngaahi kongokonga motuʻa ke faʻuʻaki ha pasikala maʻaku. Naʻa nau maʻu ia ʻo fokotuʻu, pea naʻe ngāue ʻa e pasikalá! ʻI heʻeku poto pē he heká, naʻá ma ʻalu leva mo Zanoah, ʻo ʻaka fiefia fou atu ʻi he ngaahi kolo Pilitānia ʻo Worcester mo Hereford, ʻo faifakamoʻoni ki he faʻahinga kotoa naʻá ma fetaulaki mo iá.

Naʻe ʻikai te u ʻiloʻi ko e kiʻi sitepu faingofua ko eni ʻo e tuí ʻe taki atu ia ki ha moʻui fonu ʻi he ngaahi manatu fakafiefia. Kae kehe, ko e makatuʻunga fakalaumālie ki heʻeku moʻuí, naʻe fakatoka ia ʻe heʻeku ongo mātuʻa ʻofeiná.

Ngaahi Taʻu Faingataʻa ʻo e Tau Lahí

Naʻe fāʻeleʻi au ʻi Tīsema 1909. Taimi nounou ʻi he hili iá naʻe maʻu ʻe heʻeku faʻeé ha tatau ʻo e The Divine Plan of the Ages, pea ʻi he 1914 naʻe ʻave ai au ʻe heʻeku ongo mātuʻá ke sio ʻi he “Tulama-ʻAta ʻo e Fakatupú,” ʻi Oldham, Lancashire. (Naʻe faʻu fakatouʻosi ʻe he faʻahinga ʻoku ʻiloa he taimí ni ko e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová.) Neongo naʻá ku kei siʻi, ʻoku ou manatuʻi lelei ʻa ʻeku punopuna fiefia ʻi he meʻa naʻá ku mamata aí ʻi he foki ki ʻapí! Naʻe kamata he taimi ko iá ʻe Frank Heeley ha kulupu ako Tohitapu ʻi Rochdale, ʻa ia naʻa mau nofo aí. Ko hono maʻu ení naʻe tokoniʻi ai kimautolu ʻi he tuʻunga ko ha fāmilí ke mau langa hake ai ha mahinoʻi ʻo e ngaahi Konga Tohitapú.

Ko e tuʻunga nonga ʻo ʻemau moʻuí naʻe veuki ia ʻi he taʻu tatau pē ʻe he mapuna hake ʻo e Tau Lahí—Tau I ʻa Māmaní, hangē ko ia ʻoku tau uiʻaki he taimi ní. Naʻe ui ʻa ʻeku tamaí ki he sōtiá ka naʻá ne tuʻu-ʻatā. Naʻe fakamatalaʻi ia ʻi he fakamaauʻangá “ko ha tangata mātuʻaki ʻulungaanga lelei,” pea naʻe ʻoatu ʻa e ngaahi tohi lahi mei he “kau matāpule naʻe pehē ai naʻa nau tui naʻá ne loto-moʻoni ʻi heʻene fakafepaki ke toʻo meʻataú,” ko e līpooti ia ʻa e nusipepa fakalotofonuá.

Kae kehe, ʻi he ʻikai ke ʻoange kiate ia ha tauʻatāina kakató, naʻe lēsisita ʻa ʻeku tamaí ʻokú ne ʻatā “mei he Ngāue Fakakautaú pē.” Naʻá ne hoko leva ai ko ha tokotaha naʻe manukiʻi, ʻo tatau pē mo ʻeku faʻeé pea mo au. Faifai atu pē, naʻe toe vakaiʻi hono tuʻungá, pea naʻe vaheʻi ia ki he ngāue fakaengoué, ka naʻe ngāue taʻetotonu ʻaki ʻe he kau faama ʻe niʻihi ʻa e tuʻungá ʻo nau totongi siʻisiʻi pē ia pe ʻikai ʻoange ha totongi. Ke tokoni ki he fāmilí, naʻe ngāue ʻa ʻeku faʻeé—ki ha kiʻi totongi siʻisiʻi—ʻi hono fai ʻa e ngāue mamafa ʻi ha falefō fakatāutaha pē. Neongo ia, ʻoku ou sio he taimí ni ki he fakaivimālohi ko ia kiate au ke fakamoleki ʻa e ngaahi taʻu ʻo ʻeku moʻuí ʻi he kei tupu haké ʻi he fekuki mo e ngaahi tuʻunga faingataʻa peheé; naʻá ne tokoniʻi au ke u houngaʻia ai ʻi he ngaahi meʻa mahuʻinga lahi ange fakalaumālié.

Ko ha Kamataʻanga Siʻisiʻi

Ko Daniel Hughes, ko ha tokotaha ako Tohitapu vēkeveke, naʻe vave ʻa ʻene hoko ko e konga ʻo ʻemau moʻuí. Ko ha tokotaha keli malala ia ʻi Ruabon, ko ha kolo kilomita nai ʻe 20 mei Oswestry, ʻa ia naʻa mau hiki ki ai. Ko faʻētangata Dan, hangē ko ia naʻá ku uiʻakí, naʻá ne fetuʻutaki hokohoko mo homau fāmilí, pea ko e taimi kotoa pē naʻá ne haʻu ai ke sio kiate kimautolú, ko ʻene talanoá naʻe kau maʻu pē ia ki he ngaahi meʻa Fakatohitapú. Naʻe ʻikai ʻaupito te ne kau ʻi ha lau. Naʻe kamata ha kalasi ako Tohitapu ʻi Oswestry ʻi he 1920, pea naʻe ʻomai ʻe faʻētangata Dan kiate au ha tatau ʻo e The Harp of God ʻi he 1921. Naʻá ku koloaʻaki eni koeʻuhi he naʻá ne ʻai ʻa e ngaahi akonaki ʻa e Tohitapú ke mātuʻaki faingofua ange ai ke mahino kiate au.

Pehē foki kia Pryce Hughes,a ʻa ia naʻe hoko ki mui ai ko e faifekau tauhi ʻo e ʻōfisi vaʻa ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ʻi Lonitoní. Naʻá ne nofo ofi mai mo hono fāmilí ʻi Bronygarth, ʻi he kauʻāfonua Uēlesí, pea ko hono tuofefiné, ko Cissie, naʻá ne hoko ko ha kaumeʻa ofi ʻo ʻeku faʻeé.

ʻOku ou manatuʻi ʻa e fiefia ʻi he 1922 ʻi he hoko mai ʻa e fiemaʻu ke ‘tuʻuaki ʻa e Tuʻí mo hono puleʻangá.’ Lolotonga ʻa e ngaahi taʻu naʻe hoko atu aí, neongo naʻá ku kei ako, naʻá ku kau vēkeveke ai ʻi hono tufaki ʻa e ngaahi tuleki makehe, tautefito ki he Ecclesiastics Indicted ʻi he 1924. ʻI he sio atu ki he hongofuluʻi taʻu ko iá, ko ha monū ē ka ko ia ke feohi mo e fanga tokoua pea mo e fanga tuofāfine loto-tōnunga tokolahi ʻaupito—naʻe ʻi honau lotolotongá ʻa Maud Clarkb mo hono hoa ko Mary Grant,# Edgar Clay,# Robert Hadlington, Katy Roberts, Edwin Skinner,# fakataha mo Percy Chapman pea mo Jack Nathan,# ʻa ia naʻá na fakatou ō ki Kānata ke tokoni ki he ngāue ʻi aí.

Ko e malanga faka-Tohitapu ko e “Laui Miliona ʻOku Lolotonga Moʻui ʻE ʻIkai ʻAupito Te Nau Mate” naʻe fakamoʻoniʻi ʻa ʻene hoko ko ha fakamoʻoni taimi tonu ia ʻi homau feituʻu ngāue fakalahí. ʻI Mē 14, 1922, ko Stanley Rogers, ko ha kāinga ʻo Pryce Hughes, naʻá ne haʻu mei Liverpool ke fakahoko ʻa e malanga ko ení ʻi Chirk, ko ha kolo ʻi he tokelau pē ʻo homau koló, pea ki mui ai ʻi he efiafi ko iá ʻi he Falefaiva Playhouse ʻi Oswestry. ʻOku ou kei maʻu ʻa e taha ʻo e ngaahi lauʻipepa-tuʻuaki naʻe pulusi makehe ki he meʻa ko iá. Lolotonga ʻa e taimi kotoa ko ení, naʻe hokohoko atu ʻa e fakaivimālohiʻi ʻo ʻemau kiʻi kulupú ʻe he ngaahi ʻaʻahi mei he kau ʻovasia fefonongaʻaki ʻe toko tolu—ko e kau pilikimi hangē ko ia naʻa mau uiʻaki kinautolú—ko Herbert Senior, Albert Lloyd, mo John Blaney.

Ko ha Taimi ʻo e Fili

ʻI he 1929, naʻá ku fai ai ʻa ʻeku fili ke papitaisó. Naʻá ku taʻu 19, pea ʻi he taimi tatau, naʻá ku fehangahangai ai mo hoku ʻuluaki ʻahiʻahiʻi moʻoní. Naʻá ku fetaulaki ai mo ha talavou ko ʻene tamaí ko ha politiki. Naʻá ma fakatou femanakoʻaki, pea naʻá ne lea mali mai. ʻI he taʻu ki muʻá, naʻe tukuange mai ai ʻa e tohi ko e Government, ko ia naʻá ku ʻoange ai kiate ia ha tatau. Ka naʻe vave ʻa e hoko ʻo hā mahino naʻe ʻikai haʻane mahuʻingaʻia ʻi ha founga-pule fakahēvani, ʻa ia ko e kaveinga ia ʻo e tohi ko ení. Naʻá ku ʻiloʻi mei heʻeku akó naʻe fekau ki he kau ʻIsileli ʻo e kuonga muʻá ke ʻoua ʻe fakahoko ha ngaahi alea mali mo e kau taʻetuí pea naʻe ngāueʻaki ʻa e tefitoʻi moʻoni ko ení ki he kau Kalisitiané. Ko ia ai, neongo naʻe faingataʻa ke fai ia, naʻá ku fakafoki ʻa ʻene kolé.​—Teutalonome 7:3; 2 Kolinito 6:​14.

Naʻá ku maʻu ʻa e mālohi mei he ngaahi lea ʻa e ʻapositolo ko Paulá: “ʻOua naʻa ta fiu ʻi he failelei, he te ta utu ʻi hono faʻahitaʻu, ʻo kapau ʻe ʻikai te ta vaivai.” (Kaletia 6:9) Naʻe tokoni mai foki ʻa e faʻētangata ʻofeina ko Dan ʻi heʻene tohi: “ʻI he fanga kiʻi ʻahiʻahi īkí mo e ngaahi ʻahiʻahi lalahí, ngāueʻaki ʻa e Loma vahe 8, veesi 28 (PM),” ʻa ia ʻoku pehē ai: “Bea oku tau ilo oku fegaueaki fakataha ae gaahi mea kotoabe ke lelei ai akinautolu oku ofa ki he Otua, akinautolu oku ui o tatau mo ene tuutuuni.” Naʻe ʻikai ke faingofua, ka naʻá ku ʻiloʻi naʻá ku fai ʻa e fili totonú. ʻI he taʻu ko iá naʻá ku hū ai ʻo hoko ko ha tokotaha tuʻuaki tohi fakalotu.

Fetaulaki mo e Faingataʻa

ʻI he 1931 naʻa mau maʻu ai homau hingoa foʻou, ko e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihova, pea ʻi he taʻu ko iá, naʻa mau fai ai ha feingangāue mālohi ʻo ngāueʻaki ʻa e kiʻi tohi The Kingdom, the Hope of the World. Naʻe ʻave ha tatau ki he politiki, faifekau, mo e tangata pisinisi kotoa pē. Ko hoku feituʻu ngāué naʻe fakalahi atu ia mei Oswestry ki Wrexham, ko e kilomita nai ia ʻe 25 ki he tokelaú. Ko ha ngāue faingataʻa ke ʻosiki kotoa ia.

ʻI ha fakataha-lahi ʻi Birmingham ʻi he taʻu hoko maí, naʻe fai ai ha ui ki ha kau ngāue pole ʻe toko 24. ʻI ha loto-vēkeveke, ko e toko 24 ʻo kimautolu naʻa mau ʻoatu homau hingoá ki ha tafaʻaki foʻou ʻo e ngāué, ʻo ʻikai ʻiloʻi pe ko e hā ʻe hoko ki aí. Fakaʻuta atu ki heʻemau ʻohovalé ʻi hono vaheʻi tauhoa kimautolu ke tuʻuaki ʻa e kiʻi tohi tatau, The Kingdom, the Hope of the World, lolotonga ia hono tui ʻa e ngaahi lauʻipapa tuʻuaki mamafa ʻi hono tuʻuaki ʻo e Puleʻangá.

ʻI he ngāue he ngaahi feituʻu nofoʻanga pīsopé, naʻá ku ongoʻi mā ʻaupito, ka naʻá ku fakafiemālieʻi pē au he pehē naʻe ʻikai ha taha ʻi he kolo ko iá naʻá ne ʻiloʻi au. Ka, ko e ʻuluaki tokotaha naʻe fakaofiofi mai kiate aú ko ha kaumeʻa ia ki muʻa ʻi he akó, ʻa ia naʻá ne sio fakamamaʻu mai ʻo ne pehē: “Ko e hā koā e meʻa ʻokú ke fai ʻi hono tui ʻo e teunga ko iá?” Naʻe tokoniʻi au ʻe he meʻa ko ia naʻe hokó ke u ikuʻi ai ha manavahē pē ki he tangatá naʻe malava nai ke u maʻu!

Hiki Mamaʻo Ange mei ʻApi

ʻI he 1933, naʻá ku mali ai mo Zanoah, ko ha uitou naʻá ne lahi hake ʻaki ʻa e taʻu ʻe 25 ʻiate au. Ko hono ʻuluaki uaifí ko ha tokotaha Ako Tohitapu faivelenga, pea naʻe kei loto-tōnunga ai pē ʻa Zanoah ʻi hono vāhenga-ngāué hili ʻa ʻene maté. Naʻá ma hiki leva mei ʻIngilani ki homa feituʻu ngāue foʻou ʻi Uēlesi Tokelau, ko e kilomita nai ʻe 150 ʻa hono mamaʻó. Ko e ngaahi puha, ngaahi kato, mo e ngaahi koloa mahuʻinga kehé naʻe hilifaki ia ʻi ha tuʻunga fakatuʻutāmaki ʻi he kau ʻo ʻema pasikalá, fakaʻefihiaʻi he vahaʻa ʻo e ongo foʻi pamú, pea faʻoaki ʻi ha ongo fuʻu kato ʻi he vaʻe muí, ka naʻá ma aʻu pē ki he feituʻú! ʻI he vāhenga-ngāue ko iá ko ʻema ongo pasikalá naʻe ʻikai ke lava ʻo tuku—naʻá na ʻave kimaua ki he feituʻu kotoa, naʻa mo e ofi ki he tumutumu ʻo Cader Idris, ko ha moʻunga ʻi Uēlesi ʻoku meimei mita ʻe 900 hono māʻolungá. Naʻe mātuʻaki fakafiemālie ʻa e maʻu ʻo e kakai ʻa ia naʻa nau fakaʻamu ke fanongo ki he “ongoongolelei ko eni ʻo e puleʻanga.”—Mātiu 24:14.

Naʻe ʻikai ke fuoloa ʻema ʻi aí mo hono tala mai ʻe he kakaí kiate kimaua naʻe malanga ange ha tangata ko Tom Pryce kiate kinautolu, ʻo hangē tofu pē ko e meʻa naʻá ma faí. Naʻe faifai pē ʻo ma ʻilo ʻa Tom ʻokú ne nofo ʻi Long Mountain, ofi ki Welshpool​—pea ko ha ʻohovale moʻoni ē ka ko kimaua! Lolotonga ʻa hoku muʻaki ngaahi ʻaho faifakamoʻoní, naʻá ku tuku ai ʻiate ia ʻa e tohi tokoni ako Tohitapu ko e Reconciliation. Naʻá ne ako ia ʻiate ia pē, tohi ki Lonitoni ki ha ngaahi tohi lahi ange, peá ne malanga faivelenga ʻo vahevahe atu ʻa ʻene tui toki maʻu foʻoú talu mei ai. Naʻa mau maʻu ha ngaahi houa lahi ʻo e feohi fiefia, ʻo mau faʻa ako fakataha ʻa kimautolu toko tolu ke mau fefakalototoʻaʻaki ai.

Iku ha Fakatamaki ki he Ngaahi Tāpuaki

ʻI he 1934 ko e kau tuʻuaki tohi fakalotu kotoa pē ofi ki Uēlesi Tokelaú naʻe fakaafeʻi ke nau ō ki he kolo ko Wrexham ke tokoni ʻi hono tufaki ʻa e kiʻi tohi ko e Righteous Ruler. Ko e ʻaho ki muʻa ke mau kamata ʻa e feingangāue makehe ko ení, naʻe ʻi ai ha fakatamaki fakapuleʻanga. Ko ha pā ʻa e keliʻanga malala Gresford, ʻi he kilomita ʻe 3 he tokelau ʻo Wrexham, naʻe mate ai ʻa e kau keli malala ʻe toko 266. Laka hake he fānau ʻe toko 200 naʻa nau nofo tamai mate, pea ko e kakai fefine ʻe toko 160 naʻa nau uitou.

Naʻe fiemaʻu ke mau hiki ʻa e kau mamahí, ʻaʻahi fakafoʻituitui kiate kinautolu, pea tuku ai ha kiʻi tohi. Ko e taha ʻo e ngaahi hingoa naʻe ʻomai kiate aú ko e hingoa ʻo Mrs. Chadwick ʻa ia naʻe mole ʻa hono foha taʻu 19. ʻI he taimi naʻá ku ʻaʻahi atu aí, naʻe ʻaʻahi ai ha foha lahi ange, ko Jack, ki heʻene faʻeé ke fakafiemālieʻi ia. Naʻe ʻiloʻi au ʻe he talavoú ni ka naʻe ʻikai te ne leaʻaki. Hili iá, naʻá ne lau ʻa e kiʻi tohí pea toki kumi ki he The Final War, ko ha kiʻi tohi ʻe taha naʻá ku ʻoange kiate ia ʻi ha ngaahi taʻu ki muʻa ai.

Ko Jack mo hono uaifí, ko May, naʻá na ʻilo ʻa e feituʻu naʻá ku nofo aí pea naʻá na haʻu ke maʻu ha tohi lahi ange. ʻI he 1936 naʻá na loto ai ke fai ʻa e ngaahi fakatahá ʻi hona ʻapí ʻi Wrexham. Hili ha ʻaʻahi meia Albert Lloyd ʻi he māhina ʻe ono ki mui aí, naʻe fokotuʻu ai ha fakatahaʻanga, ʻo hoko ai ʻa Jack Chadwick ko e ʻovasia tauhí. ʻOku ʻi ai he taimí ni ʻa e fakatahaʻanga ʻe tolu ʻi Wrexham.

Ko e Moʻui ʻi ha Kalavana Sipisī

ʻI he aʻu mai ki he taimi ko ení, naʻá ma ngāueʻaki ai ha ngaahi nofoʻanga pē naʻe lava ke ma maʻú ʻi heʻema hiki mei he feituʻu ki he feituʻu, ka naʻe fakapapauʻi ʻe Zanoah kuo taimi ke ʻi ai hama ʻapi tonu, ko ha ʻapi ʻa ia ʻe lava ke toho mei he feituʻu ki he feituʻu. Ko hoku husepānití ko ha tufunga pōtoʻi ia ko e tupuʻi Sipisī, pea naʻá ne langa ha kalavana Sipisī maʻamaua. Naʻá ma ui ia ko Elizabeth, ko ha hingoa faka-Tohitapu ko hono ʻuhingá ko e “ʻOtua ʻo e Meʻa Lahi.”

ʻOku ou manatuʻi tautefito ʻa e feituʻu ʻe taha naʻá ma nofo ai—naʻe ʻi ha ngoue ʻakau fua ʻi ha veʻe vai. Kiate au naʻe hangē tofu pē ko Palataisí! Naʻe ʻikai ha meʻa te ne fakameleʻi ʻa e fiefia ʻi he ngaahi taʻu naʻá ma fakamoleki fakataha ʻi he kalavana ko iá, neongo naʻe mahino naʻe siʻisiʻi. ʻI he ʻea momokó, naʻe faʻa maka he ʻaisí ʻa e ʻū vala mohé ʻo pipiki ki he holisi ʻo e kalavaná, pea ko ha palopalema tuʻumaʻu ʻa e ngaahi tulutā vai mei ʻolungá. Naʻe toe pau foki ke taki ʻa e vaí, ʻi he taimi ʻe niʻihi mei ha feituʻu mātuʻaki mamaʻo, ka naʻá ma ikuʻi fakataha ʻa e ngaahi faingataʻa ko ení.

Naʻá ku puke ʻi he faʻahitaʻu momoko ʻe taha, pea naʻe siʻi ʻema meʻakaí pea hala ha paʻanga. Naʻe tangutu ʻa Zanoah ʻi he mohengá, ʻo puke atu hoku nimá, pea lau mai kiate au ʻa e Sāme 37:25: “Naʻa ku talavou, pea kuo u motuʻa ni: ka kuo teʻeki te u mamata ki ha maʻoniʻoni kuo liʻaki, pe ko hono hako ʻoku nofo ke kole meʻakai.” ʻI he sio fakamamaʻu mai kiate aú naʻá ne pehē mai: “Kapau ʻe ʻikai hoko vave ha meʻa, te ta kolekole, pea ʻoku ʻikai lava ke u sio ʻe tuku ʻe he ʻOtuá ke hoko ʻa e meʻa ko iá!” Naʻá ne ʻalu leva ke faifakamoʻoni ki homa ngaahi kaungāʻapí.

ʻI he taimi naʻe foki mai ai ʻa Zanoah ʻi he hoʻataá ke ngaohi mai haku inú, naʻe tali atu kiate ia ha sila. Naʻe ʻi ai ha £50 mei heʻene tamaí. ʻI he ngaahi taʻu ki muʻa aí naʻe tukuakiʻi loi ʻa Zanoah ki he kākaaʻi ha paʻanga, ka naʻe toki fakapapauʻi ʻa ʻene tonuhiá. Ko e meʻaʻofa ko ení naʻe ʻomai ke fai ha fakalelei. He taimi tonu ē ko ia!

Ko ha Lēsoni ʻAonga

ʻI he taimi ʻe niʻihi ʻoku tau ako ha ngaahi lēsoni hili ia ʻa e mahili atu ha ngaahi taʻu lahi. Ke fakatātaaʻi: Ki muʻa ke ʻosi mei he akó ʻi he 1927, naʻá ku faifakamoʻoni ai ki he kotoa ʻo ʻeku kalasí mo e kau faiakó—tuku kehe pē ʻa e faiako ʻe taha, ko Lavinia Fairclough. Koeʻuhi naʻe ʻikai ke mahuʻingaʻia ha taha ʻi he meʻa naʻá ku palani ke fai ʻaki ʻa ʻeku moʻuí, pea koeʻuhi naʻe ʻikai te ma fetaulaki lelei mo Miss Fairclough, naʻá ku fili ai ke ʻoua ʻe tala ange kiate ia. Fakaʻuta atu ki heʻeku ʻohovale—mo e fiefia—ʻi he taʻu nai ʻe 20 ki mui aí ʻi hono tala mai ʻe heʻeku faʻeé ko e faiako ko ení naʻá ne foki ange ke ʻaʻahi ki he kotoa ʻo hono ngaahi kaungāmeʻa motuʻá mo e kau akó ke tala kiate kinautolu kuó ne hoko he taimi ko iá ko e taha ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová!

ʻI heʻema fetaulakí, naʻá ku fakamatala ange ai ʻa e ʻuhinga naʻe ʻikai te u talanoa ange ai ki muʻa fekauʻaki mo ʻeku tuí mo ʻeku ngāue tuʻumaʻu naʻá ku palaní. Naʻá ne fanongo fakalongolongo pē peá ne toki pehē mai: “Naʻá ku fekumi maʻu pē ki he moʻoní. Ko e meʻa ia naʻá ku fekumi ki ai ʻi heʻeku moʻuí!” Ko e meʻa ko eni naʻe hokosiá ko ha lēsoni ʻaonga ia kiate au—ke ʻoua ʻaupito ʻe holomui mei he faifakamoʻoni ki he tokotaha kotoa ʻoku ou fetaulaki mo iá pea ʻoua ʻaupito ʻe tomuʻa fakamāuʻi ha taha.

Tau ʻe Taha—Mo e Hili Iá

Naʻe kamata ke toe tātānaki mai ha ngaahi fakaʻilonga ʻo e taú ʻi he ofi ke ʻosi ʻa e 1930 tupú. Ko Dennis, ko hoku tuongaʻane siʻi hifo ʻaki ʻa e taʻu ʻe hongofulu ʻiate aú, naʻe fakaʻatā mai ia mei he ngāue fakakautaú ʻi he tuʻunga te ne nofo maʻu ʻi heʻene ngāue fakaemāmaní. Naʻe ʻikai ʻaupito te ne fakahāhā ha tuʻunga mahuʻingaʻia ʻi he moʻoní, ko ia ko au mo hoku husepānití naʻá ma kole ki he ongo tāimuʻa ʻi he feituʻú ko Rupert Bradbury mo hono tokoua ko David pe ʻe lava ke na ʻaʻahi kiate ia. Naʻá na fai ia, peá na ako Tohitapu mo ia. Naʻe papitaiso ʻa Dennis ʻi he 1942, ʻo ne hū ki mui ʻo kau ʻi he ngāue tāimuʻá, pea naʻe fakanofo ia ko ha ʻovasia fefonongaʻaki ʻi he 1957.

Ko homa ʻofefiné, ko Elizabeth, naʻe fāʻeleʻi ia ʻi he 1938, pea ke aʻusia ʻa e ngaahi fiemaʻu ʻa e fāmilí, naʻe fakalahi ʻe Zanoah ʻa ʻemau kalavaná. ʻI he hoko mai ʻa ʻema taʻahine hono uá, ko Eunice, ʻi he 1942, naʻe hā ngali fakapotopoto ai ke kumi ki ha ʻapi tuʻumaʻu ange. ʻI he ʻuhinga ko ení naʻe tuku ai ʻa e tāimuʻa ʻa Zanoah ʻi ha ngaahi taʻu siʻi, pea naʻa mau hiki ki ha kiʻi fale ofi ki Wrexham. Ki mui ai, naʻa mau nofo ʻi Middlewich ʻi he vahefonua hoko mai ʻo Cheshire. Naʻe mate ai ʻa hoku husepāniti ʻofeiná ʻi he 1956.

Naʻe hoko ʻa ʻema ongo tamaiki fefiné ko e ongo ʻevangeliō taimi-kakato, pea ʻokú na fakatou mali fiefia. Ko Eunice mo hono husepānití, ko ha mātuʻa, ʻokú na kei ngāue ko e ongo tāimuʻa makehe ʻi Lonitoni. Ko e husepāniti ʻo Elizabeth ko ha toe mātuʻa ia ʻi ha fakatahaʻanga, pea ko ha meʻa fakafiefia ia kiate au ke maʻu kinautolu, ko ʻenau fānaú, mo hoku makapuna ua ʻe toko fā ʻoku nau nofo ofi mai kiate au ʻi Preston, Lancashire.

ʻOku ou houngaʻia ʻi he lava ke u luelue mei he matapā ʻi muʻa ʻo hoku ʻapātimení ki he Fale Fakatahaʻangá ʻi he tafaʻaki ʻe taha ʻo e halá. ʻI he ngaahi taʻu ki muʻi ní, naʻá ku feohi ai mo e kulupu lea faka-Kusalatí, ʻa ia ʻoku nau toe fakataha ai. Ko hono ako ʻa e leá kuo ʻikai ke faingofua kiate au koeʻuhi he ʻoku ou kiʻi tuli he taimí ni. ʻOku faingataʻa he taimi ʻe niʻihi ke ongoʻi ʻo mahinoʻi ʻa e ngaahi faikehekehe lahi ʻo e tō ʻo e leʻó, ʻo hangē ko e malava ʻa e faʻahinga kei īkí. Ka ko ha pole mahuʻinga ia.

ʻOku ou kei malava pē ke malanga ʻi he matapā ki he matapā pea ke fai ʻa e ngaahi ako Tohitapu ʻi hoku ʻapí. ʻI he taimi ʻoku ʻaʻahi mai ai kiate au hoku ngaahi kaumeʻá, ʻoku fakafiefia maʻu pē ke toe fakalau ʻa e niʻihi ʻo e ngaahi meʻa naʻá ku hokosia ki muʻá. ʻOku ou houngaʻia maʻu pē ʻi heʻeku ngaahi manatu mahuʻinga ki he ngaahi tāpuaki naʻá ku maʻu lolotonga ʻa e feohi mo e kakai ʻa Sihová ʻi he meimei taʻu ʻe 90.

[Fakamatala ʻi lalo]

a Ko e “Laka Fakataha mo e Kautaha Faitōnungá,” ʻa e talanoa ki he moʻui ʻa Pryce Hughes, naʻe hā ia ʻi he The Watchtower, ʻEpeleli 1, 1963.

b Ko e ngaahi talanoa ki he moʻui ʻa e kau sevāniti loto-tōnunga ko eni ʻa Sihová naʻe hā ia ʻi he ngaahi ʻīsiu ki muʻa ʻo e Taua Leʻo.

[Fakatātā ʻi he peesi 25]

Lauʻipepa-tuʻuaki ʻoku tuʻuaki ai ʻa e malanga faka-Tohitapu ko e “Laui Miliona ʻOku Lolotonga Moʻui ʻE ʻIkai ʻAupito Te Nau Mate,” ʻa ia naʻá ku fanongo ai ʻi Mē 14, 1922

[Fakatātā ʻi he peesi 26]

Mo Zanoah ʻi he taimi nounou hili ʻema malí ʻi he 1933

[Fakatātā ʻi he peesi 26]

Tuʻu ʻo ofi ki he “Elizabeth,” ko ʻema kalavana naʻe langa ʻe hoku husepānití

    ʻŪ Tohi Faka-Tonga (1987-2026)
    Hū ki Tu‘a
    Hū ki Loto
    • Faka-Tonga
    • Share
    • Sai‘ia
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Makatu‘unga Hono Ngāue‘akí
    • Polisī Fakafo‘ituitui
    • Privacy Setting
    • JW.ORG
    • Hū ki Loto
    Share