Watchtower ONLINE LIBRARY
Watchtower
ONLINE LIBRARY
Ponapean
  • PAIPEL
  • SAWASEPEN PAIPEL KAN
  • MIHTING KAN
  • w06 6/1 p. 28-p. 31 par. 14
  • Ire Kesempwal akan Sang nan Pwuhk Keriau en Melkahka kan

Sohte kasdo ong met

Kupwurmahk, mehkot sapwung en kihda kasdo

  • Ire Kesempwal akan Sang nan Pwuhk Keriau en Melkahka kan
  • Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2006
  • Sawaspen Oaralap kan
  • Ire kan me Duwehte Met
  • SIOHWA IEI “PEREPATAIL OH KEHLAPATAIL”
  • (Melkahka 42:1–50:23)
  • “O PALIWEREI, SEPEIMWEKID OH PAHSAN KOHT”
  • (Melkahka 51:1–71:24)
  • “Kaping en Kadirehla Mohngiong Unsek”
  • Ire Kesempwal akan Sang Nan Pwuhk Keieu en Melkahka kan
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2006
  • Ire Kesempwal akan Sang Nan Pwuhk Kelimau en Melkahka kan
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2006
  • Ire Kesempwal akan Sang Nan Pwuhk Kesiluh oh Kapahieu en Melkahka kan
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2006
  • Siohwa—iei “Sounkomour” Nan Ahnsou Kan En Paipel
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2008
Kilang Pil Ekei
Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2006
w06 6/1 p. 28-p. 31 par. 14

Mahsen en Siohwa Kin Ieias

Ire Kesempwal akan Sang nan Pwuhk Keriau en Melkahka kan

NIN duwen atail wia sapwellimen Siohwa ladu kan, kitail kasik me apwal akan oh mehn kasongosong kan pahn lelohng kitail. Wahnpoaron Pohl ntingihdi, “Aramas koaros me men ahneki mour mwahu ni arail pahn miniminiong Krais Sises, re pahn ale kamakam.” (2 Timoty 3:12) Dahme pahn sewese kitail en powehdi apwal akan oh kamakam akan, oh kolohng kitail atail lelepek ong Koht?

Keriau en pwuhk limau en melkahka kan kin kihda sawas wet. Melkahka 42 lel 72 kasalehiong kitail me ma kitail men powehdi kalokolok kan, kitail uhdahn pahn kihong atail likilik unsek ong Siohwa oh ese pahsan kupwure ong komourpatail. Ia uwen padahk wet a nohn kesempwal ong kitail! Mour en Pwuhk Keriau en Melkahka kan kin duwehte wasa teikan nan sapwellimen Koht Mahsen, me ni mehlel “wie momour oh manaman” pil leledo rahnwet.—Ipru 4:12.

SIOHWA IEI “PEREPATAIL OH KEHLAPATAIL”

(Melkahka 42:1–50:23)

Mehn Lipai men sellahsang ah wasa. Pwehki e pahtoukihla ah sohte kak kohla nan Tehnpas en Siohwa oh kaudok, e kamweitki pein ih oh mahsanih: “Dahme I nohn nsensuwedkilahret? Dahme I nohn pwunodkidahr? Eri, soh, I pahn koapworopworki Koht, oh I pahn pwurehng kapinga, ei sounkomour oh ei Koht.” (Melkahka 42:5, 11; 43:5) Iretikitik wet me pwurepwurehng pwarada kin kadokepene iren Melkahka siluh en Melkahka 42 oh 43 pwehn wiahla mahsen lingan tehieu. Melkahka 44 wia ahn Suda pekipek ngidingid—wehi ehu me mihlahr nan kanaudok, mwein ele pahn keper en lohdiong Wehin Asiria ni mwehin Nanmwarki Esekaia.

Melkahka 45, iei melkahka pwoat me pid kapwopwoud en soupeidi ieu, me wia kokohp en Nanmwarki Mesaia. Melkahka siluh me mwurin met, kin kasalehda Siohwa duwehte “wasahn pere oh kakehl ieu,” “Nanmwarki lapalap emen pohn sampah pwon,” oh “wasahn ruk ileile ieu.” (Melkahka 46:1; 47:2; 48:3) Ia uwen lingan me Melkahka 49 kasalehda me sohte aramas “kak pein kapitala rie”! (Melkahka 49:7) Tepin melkahka waluh en nan pwuhk keriau kin ele sang nein Kora pwutak kan. Kaduwau en melkahka, Melkahka 50, Asap me wiahda.

Pasapengpen Peidek kan me Pid Duwen Iren Paipel kan:

44:19—Dahkot “wasahn mahn lawalo kan”? Melkahka wet mwein kin koasoakoasoia wasahn mahwen wasa me irail akan me kamakamala kin wiahla kenen mahn lawalo kan.

45:13, 14a—Ihs “sapwellimen nanmwarki serepein” me “pahn pakahrlahng rehn nanmwarkio”? Ih iei sapwellimen “Nanmwarki poatopoat,” Siohwa Koht, serepein. (Kaudiahl 15:3) Serepein menet kin wehwehki mwomwohdiso en Kristian 144,000 me linganlahr, me Siohwa ketin pwekadahr oh wiahkihla sapwellime seri kan ni ah ketin kei irail kihdi ngehn sarawi. (Rom 8:16) Sapwellimen Siohwa “serepein, kapwatadahr ong ah pwoud,” oh pahn wisikdohng rehn ohl kamwohdo—iei Nanmwarki Keidio.—Kaudiahl 21:2.

45:14b, 15—Ihs “lih meipwon oko”? Irail iei “pokon kalaimwun” en tohnkaudok mehlel kan, me iang oh utung irail luhwen me keidi kan. Sangehr ahnsou me irail “pitsang Kahn Kamakam Kowahlap” oh momour, irail pahn mihmi nan sampah ni ahnsou me kapwopwoud en Nanmwarki Keidio pahn wiawi nanleng. (Kaudiahl 7:9, 13, 14) Nan mwekid kesempwal wet, irail pahn direkihla “peren oh popohl.”

45:16—Ni ahl dah me nanmwarkio pahn sapwellimaniki pwutak tohto me pahn wiliandi ahn nanmwarkio pahpa kahlap ako? Ni ahnsou me Sises ipwidi nan sampah, mie ah pahpa kahlap akan nan sampah. Irail pahn wiahla sapwellime pwutak kan ni ahnsou e pahn kaiasirailda sang mehla ni ah pahn kaunkihda Pahr Kido. Ekei irail pahn iang pilipilda en wia “soupeidi kan ong sampah pwon.”

50:2—Dahme kahrehda Serusalem adaneki “lingan unsek”? Met kaidehn pwehki mwomwen kahnimwo. Kahrepe aramas akan kin mwahuki kahnimwo pwehki Siohwa kin ketin doadoahngki kahnimwo oh pil kamwahu kan me e ketikihong kahnimwo oh wiahkihla wasahn me sapwellime Tehnpas Sarawi mihmi ie oh pil wia poasen kaun en sapwellime nanmwarki keidi kan.

Mehn Kasukuhl kan ong Kitail:

42:1-3. Nin duwen tie lih men nan wasa sohte pihl ah kin men nimpilda, iei duwen mehn Lipai menet ah kin anahnehda Siohwa. Ahn ohlo ah pahtou me inenen laud pwehki ah sohte kak kaudokiong Siohwa nan sapwellime wasahn kaudoko me kahrehda ‘pilen mese kan wiahla kene mwenge ni rahn oh ni pwong’—e sohla men mwenge. E soh uhdahn konehng kitail en iang iengetail me pwoson akan oh kakairada ineng loal en men kaudokiong Siohwa?

42:4, 5, 11; 43:3-5. Ma peian mie mehkot pwarada, me pein kitail sohte mehkot kitail kak wiahiong, oh kahrehiong atail en tohrohrwei sang mwomwohdiso ki lepin ahnsou, katamanpen peren en soangen werekpene wet me kitail kin wia mahso pahn kak kolokol kitail. Nin tapio, e pahn kakete kalaudehla atail loaloid, ahpw e pahn kin kataman me Koht iei atail wasahn ruk oh me kitail anahne pahsan Ih ong doarepatail.

46:1-3. Sohte lipilipil soangen apwal me kak lelohng kitail, kitail uhdahn ahneki koapworopwor teng me “Koht iei atail wasahn ruk oh kakehlpatail.”

50:16-19. Aramas emen me kin lokaia likamw oh wiewia soahng suwed akan sohte kak weliwelian Koht.

50:20. Kitail dehr pakapakairseli sapwung kan en aramas teikan, ahpw kitail en mendahkihla.—Kolose 3:13.

“O PALIWEREI, SEPEIMWEKID OH PAHSAN KOHT”

(Melkahka 51:1–71:24)

Kahngen melkahka pwukat tepikihda sapwellimen Depit kapakap loal en mohngiong mwurin ah wiahda dihp rehn Padsipa. Melkahka 52 lel 57 kasalehda me Siohwa pahn ketin kasaledekihala irail oko me kin mweidohng Ih arail katoutou kan oh pahsan Ih pwe en komourirailla. Nin duwen me pwarada nan Melkahka 58-64, nan eilepen ahn Depit pwunod koaros, e wiahki Siohwa ah wasahn ruk. E koulki: “Koht ohte me I kin likih; ihete me I kin koapworopworki.”—Melkahka 62:5.

Karanih Soundoarepatail pahn kahrehiong kitail en “koulki lingan en mware.” (Melkahka 66:2) Nan Melkahka 65 kaping kin kohwong Siohwa nin duwen soumas kadek, Melkahka 67 oh 68 nin duwen Koht en doarehla oh Sounketikihda elen pitila nan Melkahka 70 oh 71.

Pasapengpen Peidek kan me Pid Duwen Iren Paipel kan:

51:12—Ahn ihs “ineng en peik” me Depit peki en alehdi utuht? Met sohte kin pid kupwuren Koht en sewese Depit oh pil kaidehn sapwellimen Siohwa ngehn sarawi ahpw pein ahn Depit ineng—ong pein ah luwet akan. E peki rehn Koht en ketikihong loale ineng en wia dahme pwung.

53:1—Iaduwen aramas emen me sohte kamehlele me mie Koht wia aramas “pweipwei”? Pweipwei wasaht sohte kin wehwehki sohte kak doadoahngki moange. Ahpw, pweipwei en soangen aramas menet kak sansaliki ah tiahk me sohte pwung nin duwen me sansal nan Melkahka 53:1-4.

58:3-5—Ni ahl dahieu me aramas suwed akan kin duwehte sineik? Likamw akan me re kin kine sang aramas teikan kin duwehte pwoisin en sineik. Irail kin pwoisinihada soaramwahu en aramas pwukat. Irail aramas suwed akan “kin pinahla salengarail akan duwehte kopra me salengepon,” re sohte kin men rong kaweid.

58:7—Iaduwen aramas suwed “eh sohrala rasehng pihl me kin pwilweisang”? Ele Depit kin medemedewe duwen pihl nan ekei wahu kan nan Sapwen Inouo. Ni ahnsou me luwair pahn pwil, pihlo kin mwadangete loalada nan soangen wahu pwukat, oh pihlo kin mwadangete pwuredo oh sohla mie. Depit, wasaht, kin wie kapakapki suwed en mwadangete sohla.

68:13—Dahkot “pehn pihr en mwuroi me kidikidki silper oh me lingan en imwin pehrail kan kin piripirki kohl”? Ni mehlel mwuroi me poh meidol pehsehs ekei wunerail akan kin piripir. Wunarail akan kin likamwete pohn mete melengileng ahnsou me lingan ketipin me duwehte kohl kin daker. Depit ele kin karasahiong soun pelien Israel akan me kin kana oh pwurodohsang mahwen duwehte mwuroi men—pehnpihr kehlail oh melengileng. Nin duwen me ekei semen en Pwuhk Sarawi koasoia, kawehwe wet pil kak pahrekiong aramas koahiek emen wiahda duwehte trophy, me wia alpweipwei en kana. Eri, wasaht Depit kin koasoakoasoia duwen kana kan me Siohwa kin ketikihong sapwellime aramas akan ong powehdi ar imwintihti kan.

68:18—Ihs irail me wia “kisakis sang rehn me kahngohdi kan”? Irail ohl pwukat me kohsang nanpwungen aramas akan me selidi ni ahnsou re kalowehdi Sapwen Inou. Soangen ohl pwukat mwuhr kin iang pwukoahki en sewese Mehn Lipai kan nan arail doadoahk.—Esra 8:20.

68:30—Dahkot pekipek wet en “ketin angiangih mahn lawalo men en nanwel”? Ni karasaras, imwintihtihn sapwellimen Siohwa aramas akan kin rasehng mahn lawalo kan, oh Depit peki rehn Koht en angiangih irail, de en ketin tehk irail pwe re de kauweirailla.

69:23—Ia wehwehn en ‘ketikihsang kehlail en tihnlengelenge pwe re en kin luwet ahnsou koaros’? Uduk en tihnlengelenge kin kesempwal ni ahnsou en wia doadoahk laud kan, me duwehte pwekada oh wahda mehkot toutou. Tihnlengelenge me peselpeseng kin sohla ah kehl oh Depit kapakapki ah imwintihti kan en luwetala.

Mehn Kasukuhl kan ong Kitail:

51:1-4, 17. Atail wiahda dihp en dehr kadohwankitailweisang rehn Siohwa Koht. Ma kitail pahn koluhla, kitail kak koapworopworki sapwellime mahk.

51:5, 7-10. Ma kitail pahn wiahda dihp, kitail kak peki rehn Siohwa en mahkohng kitail pwehki kitail sohsohki luwet en dihp. Kitail en pil kapakap ong Ih en kamwakehleikitailada, en kapwureikitaildo, en sewese kitail kihsang ineng en wia dihp me mih nan mohngiongitail, oh kihong kitail kehl en powehdi.

51:18. Dipen Depit wahdo paisuwed ong Wehio pwon. Kahrehda, e kapakapki kupwuramwahu en Koht ong Saion. Ni atail wiahda dihp lapalap ehu, e kin kalap wahdohng keria ong mwaren Siohwa oh pil ong mwomwohdiso. Kitail anahne kapakap ong Koht en ketin onehda sapahl suwed me kitail kahrehda.

52:8. Kitail kak duwehte “tuhke olip pwoat ieu me kin kekeirda nan Tehnpas en Koht”—karanih Siohwa oh kin pweida nan sapwellime doadoahk—sang ni atail kin peikiong Ih oh mwadang mwekidki sapwellime kaweid.—Ipru 12:5, 6.

55:4, 5, 12-14, 16-18. Sang ni pilahn mwersuwed rir, en pein nah pwutak Apsalom oh mwersuwed en nah sounkaweid Ahidopel wiahiong madamadau en Depit en medekla laud. Ahpw, met sohte katikala ahn Depit ah likih Siohwa. Kitail en dehr mweidohng pein atail pwunod akan en kaluwetala atail likih Koht.

55:22. Iaduwen atail kin mweidohng Siohwa atail katoutou? Kitail kin wia met (1) ni atail kin wahdohng atail pwunod akan reh ni kapakap, (2) ni atail kin sohpeiong sapwellime Mahsen oh sapwellime pwihn pwehn ale kaweid oh utuht, oh (3) sang ni atail kin wia dahme kak pahtail pwehn apwalihala ireo.—Lepin Padahk 3:5, 6; 11:14; 15:22; Pilipai 4:6, 7.

56:8. Siohwa sohte kin mwahngihete atail irair akan ahpw e pil kin mwahngih kahpwal en pepehm akan me pahn lelohng kitail.

62:11. Koht sohte kin koapworopworki kehl sang ekei wasa tohrohr. Ih me utupen kehl. ‘Kakehl iei sapwellime.’

63:3. Sapwellimen Koht “limpoak poatopoat me mwahusang mour” pwehki ma Siohwa sohte kasalehiong kitail sapwellime limpoak, mour sohte katepe oh sohte wehwe. E wia elen erpit ong kitail en kakairada irair en kompoakepahnki Siohwa.

63:6. Ni pwong—meleilei oh sohte kedirepw—kak wia ahnsou keieu mwahu en nennenla oh doudouloale soahng kan me kin pidada atail pali ngehn.

64:2-4. Lipahned kak kauwehla adamwahu en aramas emen me sohte dipe. Kitail dehr rongorong de pil iang lipahned.

69:4. Pwe kitail en kolokolete irair en meleilei, ekei pak e kak wia elen erpit kitail en “kapwurehwei” sang ni atail pek mahk, mehnda ma kitail sohte pehm me kitail wiahda mehkot sapwung.

70:1-5. Siohwa kin ketin karonge atail peki sawas karuwaru kan. (1 Deselonika 5:17; Seims 1:13; 2 Piter 2:9) Koht kak mweidohng songosong ehu en mihmihte, ahpw e pahn ketikihong kitail erpit en kak powehdi irairo oh pil kehl en powehdi. E sohte pahn ketin mweidohng kitail en lelohng songosong me daulih dahme kitail kak powehdi.—1 Korint 10:13; Ipru 10:36; Seims 1:5-8.

71:5, 17. Depit kakairada kommwad oh kehl sang ni ah kin likih Siohwa ni ah pwulopwul—pil mwohn ah tuhwongada kodon en Pilisdia, Kolaiad. (1 Samuel 17:34-37) Me pwulopwul kan pahn paiamwahu me re kehliki.

“Kaping en Kadirehla Mohngiong Unsek”

Kaimwiseklahn koul nan pwuhken melkahka keriau kin pid kaunda en Solomon, oh e kin wia mwetehn irair me pahn pweida ni ahnsou me Mesaia pahn kaunda. Ia uwen kaselel en kapai pwukat me kawehwehpe pwarada wasaht—meleilei mwuledek, solahr suwed oh lemei, wahn sahpw pahn ngeder nan sampah! Kitail pahn iang kisehn irail oko me pahn pereperenki mehpwukat oh pil kapai en Wehi teikan? Kitail kak iang ma, duwehte soun melkahkao, kitail kin perenki likih Siohwa, oh wiahkin ih atail wasahn ruk oh kehl.

Sapwellimen Depit kapakap imwikihla mahsen pwukat: “Kitail kapinga Siohwa, Koht en Israel! Pwe ihete me kin ketin wiahda song kapwuriamwei pwukat. Kitail kapinga lingan en mware kohkohlahte. Sapwellime lingaling en kadirehla sampah pwon. Amen oh Amen.” (Melkahka 72:18-20) Kitail en pil duwehte oh wauneki Siohwa oh kapinga mware sarawi ki mohngiong unsek.

[Kawehwehpen kilel kan nan ehu ehu pali 29]

Ke ese ihs me wehwehiong “sapwellimen nanmwarkio serepein”?

[Kawehwehpen kilel kan nan ehu ehu pali 30]

Serusalem adaneki “masamwahu unsek.” Ke ese dahme kahrehda?

    Pwuhk kan en lokaiahn Pohnpei (1987-2025)
    Log Out
    Log In
    • Ponapean
    • Share
    • Me Ke Mwahuki
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Terms of Use
    • Privacy Policy
    • Privacy Settings
    • JW.ORG
    • Log In
    Share