Sukuhlki en Mwasamwasahn Sang Sapwellimen Sises Wahnpoaron ko
“Kumwail . . . iang ie pepehd.”—MAD. 26:38.
DAHME KE KAK SUKUHLKI DUWEN:
Omw mwasamwasahn kaweid ong wasa me ken kalohk ie?
Omw mwasamwasahn pwe ken kin kapakap?
Omw kin kalohk mendahki mie kahpwal kan?
1-3. Sapwung dah me wahnpoaron ko wia ni kaimwiseklahn pwohng me Sises ketiket nin sampah? Dahme kasalehda me re sukuhlki arail sapwungo?
SONG medewehla dahme wiawi ni kaimwiseklahn pwohng en sapwellimen Sises mour nin sampah. Sises ketila nan mwetuwel en Kedsemeni me mi palimesehn Serusalem, wasa ehu me e kin kupwurperenki. E ketila wasao iangahki sapwellime wahnpoaron lelepek ko. Mie soahng kesempwal tohto me Sises ketin medemedewe, kahrehda e anahne rapahkihda wasa me e kak ketin kelehpwla oh loulou ie.—Mad. 26:36; Sohn 18:1, 2.
2 Wahnpoaron Piter, Seims oh Sohn idawehnlongala Sises nan mwetuwelo. E mahsanihong irail: “Kumwail awih ie met oh iang ie pepehd,” e ahpw ketilahsang irail pwehn loulou. Ni ahnsou me e sapahlla, e ketin diarada kompoakepah ko arail wie memeir. E ketin pwurehng mahsanihong irail: “Kumwail pepehd!” Ahpw pak riau mwurin mwo Sises ketin diar irail memeir. Mwuhr nipwongohte, sohte emen wahnpoaron ko onopada mwahu ong dahme wiawio. Re sohte wie pepehd. Re pil kesehla Sises oh tangdoaui.—Mad. 26:38, 41, 56.
3 Wahnpoaron ko uhdahn nsensuwedkihla duwen arail sohte wie pepehd. Ohl lelepek pwukat mwadang sukuhlki arail sapwungo. Pwuhken Wiewia kan kasalehda me re wiahla mehn kahlemeng me inenen mwahu duwen en wie pepehd oh mwasamwasahn. Arail mehn kahlemeng uhdahn sewese Kristian teikan nan ahnsowo en wia duwehte. Rahnpwukat, kitail anahne mwasamwasahn laudsang mahs. (Mad. 24:42) Kitail pahn tehkpene mehn kasukuhl siluh sang pwuhken Wiewia kan me pahn sewese kitail en kin mwasamwasahn.
RE MWASAMWASAHN KAWEID ONG WASA ME RE PAHN KALOHK IE
4, 5. Ia duwen sapwellimen Koht manaman eh kaweid Pohl oh ienge ko?
4 Keieun mehn kasukuhlo iei me wahnpoaron kan kin mwasamwasahn kaweid kan ong wasa me re pahn kalohk ie. Paipel kasalehiong kitail duwen Sises eh ketin doadoahngki sapwellimen Koht manaman en kaweid wahnpoaron Pohl oh ienge ko nan arail seiloak kapwuriamweio. (Wiewia 2:33) Kitail pahn wadekpene sang ni tapio.—Wadek Wiewia 16:6-10.
5 Pohl, Sailas oh Timoty mweselsang kahnimw en Listra me mi palieir en Kalesia. Rahn kei mwuri, re lella ni allap en Rom me kohlahng palikapi, wasa me keieu dir aramas kin kousoan ie nan sapwen Eisia. Re men idawehn ahlo pwehn lellahng kahnimw kan me aramas kid kei kin mi ie me anahne sukuhlki duwen Krais. Ahpw mehkot mwadangete kauhdi irail. Iretikitik 6 mahsanih: “Irail eri seiloak kotehla sapwen Prikia oh Kalesia pwehki [“sapwellimen Koht manaman,” NW] eh sohte mweidohng irail en kawehwe mahseno nan sapwen Eisia.” Paipel sohte kawehwehda ia mwomwen mehkot eh kauhdi irail, ahpw manamano kauhdi arail kalohk nan sapwen Eisia. Pohl oh ienge ko wehwehki me kaweid sang manamano kin wehwehki me Sises kupwurki ren kalohk ehu wasa tohrohr.
6, 7. (a) Dahme wiawihong Pohl oh ienge ko limwahn Pidinia? (b) Koasoandi dahieu tohnpadahk ko wiahda? Ia imwilahn met?
6 Ia wasa Pohl oh ienge ko kohla ie? Iretikitik 7 kawehwehda me ni arail lellahng ni irepen Misia, re ahpw song en pedolong nan sapwen Pidinia, ahpw ni Sises eh ketin doadoahngki sapwellimen Koht manaman e sohte ketin mweidohng irail. Pwehki sapwellimen Koht manaman eh kauhdi arail doadoahk en kalohk nan sapwen Eisia, re douluhlla paliepeng oh koasoanehdi ren kalohk nan kahnimw kan en Pidinia. Ahpw ni arail kerenlahng Pidinia, Sises ketin pwurehng doadoahngki manamano en kauhdi irail. Ele ohl ako kin medemedewe dahme kahrehda. Re ese dahme re pahn kalohngki oh ia duwen arail pahn kalohk, ahpw re sehse ia wasa re pahn kalohk ie. Re song en kalohk nan sapwen Eisia, ahpw e sohte pweida. Irail pwurehng song nan Pidinia oh soahngohte pil wiawi. Ia duwe, sounkalohk ngoang pwukat uhdihsang arail songosong en kalohk? Soh!
7 Koasoandi me re wiahda mwurin mwo ele mwomwen ehusoahng. Iretikitik 8 padahkihong kitail: “Irail eri seiloak kotehla Misia oh kohdilahng Troas.” Re wetila palikapi oh aluhkihla mwail 350. Re kin daudaulih kahnimw ko lao re lella wasahn peidi en sohp nan Troas. Sang wasao, aramas kin dake sohp seiloaklahng Masedonia. Iretikitik 9 padahkihong kitail dahme wiawi mwuhr: “Pwohngo Pohl eri udiahl kaudiahl ehu, oh nan kaudiahlo, e kilangada ohlen Masedonia men kesikesihnen, oh wie ekehker, patopatohwan, ‘Kohdo Masedonia oh sewesei kiht!’” Eri Pohl oh ienge ko esehier ia wasa re pahn kalohk ie. Met iei kesiluhwen arail song en kalohk wasa kis oh e pweida! Irail mwadangete seiloakla Masedonia.
8, 9. Dahme kitail kak sukuhlki sang ahn Pohl seiloako?
8 Dahme kitail kak sukuhlki sang met? Tehk me ihte mwurin Pohl eh tapiada eh seiloaklahng Eisia me sapwellimen Koht manaman tapiada kaweid. Mwuhr, pil ihte mwurin Pohl eh kerenla Pidinia me Sises ketikihong pil ekei kaweid. Eri ni imwilao, pil ihte mwurin Pohl eh lella Troas me Sises ketin padahkihong en kohla Masedonia. Sises ketin wiewiahte tapwin mwomwohdiso, oh ele e kin ketin kaweid kitail ni soangen ahlohte. (Kol. 1:18) Karasepe, mwein ke kin medemedewe me ke men wiahla emen pioneer de ke men keseula ehu wasa me anahn laud mie. Ahpw ele ihte mwurin omw wiadahr kahk kan pwe ken lel omw mehn akadei me Sises pahn ketin doadoahngki manamano en kaweid uhk. E rasehng tangahki sidohsa. Soun tangahki sidohsa men kak kawetala sidohsao palimeing de palimaun ihte ma sidohsao wie tangatang. Ni ahlohte, Sises kak ketin kaweid kitail en wia uwen atail kak nan doadoahk en kalohk, ihte ma kitail kin nannantihong pwe kitail en lel atail mehn akadei kan.
9 Ahpw ia duwen ma omw kin nannanti sohte kin mwadang pweida? Ke pahn medewe me sapwellimen Koht manaman sohte kin kaweid uhk oh ke pahn uhdihsang omw nannanti? Tamataman me soahng kan sohte kin mwadangete wiawi nin duwen Pohl eh kin kasik. Ahpw e kin nannantihte. E raparapahkihte lao e diarada ahnsou mwahu. Ma ke kin pousehlahte raparapahki “ahnsou kaselel ehu ong doadoahk laud oh katapan mehlel,” eri ke pahn pil pweida.—1 Kor. 16:9.
“MWASAMWASAHN PWE KUMWAIL EN KAK KAPAKAP”
10. Dahme kasalehda me pwe kitail en wie pepehd kitail anahne pousehlahte wie kapakap?
10 Kitail pil tehkpene keriaun mehn kasukuhl me kitail sukuhlki sang tepin riatail Kristian ako. Re kin ‘mwasamwasahn pwe irail en kak kapakap.’ (1 Pit. 4:7) Pwe kitail en mwasamwasahn, kitail anahne pousehlahte wie kapakap. Tamataman me nan mwetuwel en Kedsemeni mwohnte Sises eh selidi, e ketin mahsanihong sapwellime wahnpoaron silimeno ren wie pepehd oh wie kapakap.—Mad. 26:41.
11, 12. Dahme kahrehda Erod kin wiakauwe Kristian ko iangahki Piter? Dahme Erod wia?
11 Piter rong dahme Sises ketin mahsanihong irail nan mwetuwel en Kedsemenio. Mwuhr e kehnda ia uwen kesempwal en ahn meteikan ar kapakap. (Wadek Wiewia 12:1-6.) Nan tepin iretikitik en Wiewia irelaud 12, kitail sukuhlki me Erod kin wiakauwe Kristian ko pwehki e men kaperenda mehn Suhs ko. Mwein e ese me Seims wia emen wahnpoaron ko me inenen karanih Sises. E kahrehiong Seims en kamakamkihla “kedlahs.” (Iretikitik 2) Tohnmwomwohdiso uhdahn poakohng Seims, kahrehda met wia kahpwal laud ehu ong irail.
12 Dahme Erod wia mwurin mwo? Iretikitik 3 kawehwehda: “Ni eh mahsanihada me mehn Suhs kan perenki wiewia wet, e ahpw pil wonlahte oh pil koledi Piter.” Ahpw mwohn mwo, ekei wahnpoaron ko saledek sang nan imweteng ni ahl kapwuriamwei ehu. Piter iei emen irail. (Wiewia 5:17-20) Erod mwein ese duwen met, kahrehda e anahne kanahieng pwe Piter de pitila. Erod pwilikihdi Piter wasa me pwihnen sounpei pahieu wad pahmen ehu pwihn kin sinsile. Erod medemedewe en kihong Piter mwohn mwoalen kopwung mwohn aramas akan mwurin Pahsohpa. (Iretikitik 4) Medewehla met. Erod salihedi Piter nanpwungen soun silasil riemen. Soun silasil ehk wenemen kin weliweliali doadoahk ni rahn oh ni pwong pwe wahnpoaron menet de pitla. Ahn Erod koasoandi iei en kemehla Piter mwurin Pahsohpao pwehn kaperenda pokono. Dahme tohnmwomwohdiso kak wia nan irair apwal wet?
13, 14. (a) Dahme tohnmwomwohdiso wia ni ahnsou me Piter selidi? (b) Dahme kitail kak sukuhlki duwen kapakap sang arail mehn kahlemeng?
13 Tohnmwomwohdiso esehier dahme re pahn wia. Iretikitik 5 mahsanih: “Piter eri mihmihte nan imweteng ahpw tohn mwomwohdiso kan kin poaden kapakapki.” Irail uhdahn kapakapki Piter sang nan arail mohngiong. Seims eh mehlao sohte kahrehong irail en sohla ahneki koapworopwor de kahrehda ren medewe me arail kapakap ko sohte katepe. Weksang met, re ese me Siohwa kin ketin kesempwalki ahn sounkaudok lelepek kan arail kapakap kan. Ma kapakap pwukat kin pahrekiong kupwure, e kin ketin sapeng.—Ipru 13:18, 19; Seims 5:16.
14 Dahme kitail kak sukuhlki sang dahme tohnmwomwohdiso wia? Iei me ma kitail men pepehd oh mwasamwasahn, kitail sohte anahne kapakapkihte pein kitail ahpw pil riatail Kristian teikan. (Ep. 6:18) Mie riatail Kristian akan me ke ese me kin dadaur kahpwal kan? Ele ekei kin dadaur kalokolok de kahpwal en rerrer en sahpw de melimel ape. Ekei kin kousoan nan wasa kan me koperment kin men kauhdi doadoahk en kalohk. E pahn konehng kitail en poaden kapakapki riatail Kristian pwukat. Mwein ke ese ekei me kin ahneki kahpwal kan me sohte sansal ong meteikan, me duwehte kahpwal en nan peneinei, soahng kansensuwed kan de soumwahu. E pahn mwahu en medewe emenemen oh nda ede ni omw kin kapakap ong Siohwa me kin ketin sapeng atail pekipek kan.—Mel. 65:2.
15, 16. (a) Ia duwen sapwellimen Siohwa tohnleng men eh kapitasang Piter nan imwetengo? (Kilang kilel me mi pah.) (b) Dahme kahrehda atail kin medewe mwomwen Siohwa eh ketin doarehla Piter kin kakehlakahda atail pwoson?
15 Ahpw dahme wiawihong Piter? Erein pwohngo nan imweteng mwohnte rahn me koasoandier Piter en kamakamala, ni eh memeir, mehkot kapwuriamwei wiawi. (Wadek Wiewia 12:7-11.) Medewehla met: Marain lingaling ehu ahpw pwarada nan imwetengo. Piter selidi rehn soun silasil riemen, ahpw ira sohte kilang me tohnleng men kesikesihnen reh. Tohnlengo padahkihong en mwadang uhda. Oh selmete ko mwadang pwupwusang ni pehn Piter ko! Tohnlengo kahrehieila sang imwetengo oh daulih soun silasil ko me kesikesihnen likio. Mwuri lapalahn kehl meteo pein ritidahng ira, Piter oh tohnlengo eri pedoi. Mwurin ara mweselsang nan imwetengo, tohnlengo eri sohrasang. Piter saledeklahr!
16 Atail medemedewe duwen sapwellimen Siohwa manaman en kapitala sapwellime ladu kan kin kakehlaka atail pwoson. Mehlel, kitail sohte kin kasik Siohwa en ketin doarekitailla ni ahl kapwuriamwei rahn pwukat. Ahpw kitail kin pwoson kehlail sapwellimen Siohwa manaman me kin sewese sapwellime aramas akan. (2 Kron. 16:9) Sang ni eh ketin doadoahngki sapwellime manaman, e kak ketin kakehlaka kitail ni atail kin dadaur kahpwal kan. (2 Kor. 4:7; 2 Pit. 2:9) Oh kereniong Siohwa pahn ketikihong Sises manaman en kaiasada aramas rar kei me met rasehng re wie sensel nan mehla. (Sohn 5:28, 29) Atail pwoson sapwellimen Koht inou kan kak kihong kitail eimah pwe kitail en dadaur kahpwal kan.
KAHPWAL KAN SOHTE KAUHDI ARAIL KADEHDE NI UNSEK
17. Ia duwen Pohl eh kin wia mehn kahlemeng mwahu en emen me ahneki pepehm en karuwaru oh ngoangki kalohk?
17 Iet kesiluhwen mehn kasukuhl duwen atail mwasamwasahn me kitail kak sukuhlki sang wahnpoaron ko: Re sohte mweidohng kahpwal kan en kauhdi arail kalohk. Pwe kitail en mwasamwasahn, kitail anahne ahneki pepehm en karuwaru oh ngoangki kalohk. Wahnpoaron Pohl wia mehn kahlemeng mwahu en emen me wia met. E doadoahk laud nan kalohk. E kin seiloakla wasa tohto oh tapiada mwomwohdiso tohto. Mendahki e kin dadaur kahpwal tohto, e kin ahneki pepehm en karuwaru oh ngoangki pousehlahte kalohk.—2 Kor. 11:23-29.
18. Ia duwen Pohl eh pousehlahte kalohk ni eh sensel nan Rom?
18 Kaimwiseklahn atail wadek duwen Pohl nan pwuhken Wiewia kan iei nan irelaud 28. Pohl lellahng Rom pwehn kopwung mwohn kaunen Rom Nero. Pohl wie sensel nan ihmw ehu oh mwein e selidi rehn soun silasil men. Ahpw met sohte kak kauhdi wahnpoaron ngoang menet. Pohl pousehlahte diarada ahl kan en kalohk ong meteikan. (Wadek Wiewia 28:17, 23, 24.) Rahn siluh mwurinte eh lella mwo, “Pohl ahpw ekerpene kaunen mehn Suhs kan ong ni mihting ehu” pwe en kak kadehdehiong irail. Mehn Suhs ko pilada rahn ehu pwe ren pwurehng tuhwong Pohl, oh met e kadehdehiong irail laud sang mahs. Iretikitik 23 mahsanih: “Irail eri kilelehiong Pohl rahn ehu, oh me tohtohie nanpwungarail me kohdo rahno wasa me Pohl koukousoan ie. Eri, sang nimenseng lel nipwong e kawekawehwehiong irail oh padapadahkihong irail duwen Wehin Koht. E song en kawekirailla ni eh kawehwehda ekei ire kan nan Kosonned en Moses oh nan pwuhken soukohp ako.”
19, 20. (a) Dahme kahrehda Pohl kin pweida nan eh doadoahk en kalohk? (b) Mendahki ekei sohte pwungki rongamwahwo, dahme Pohl kin wia?
19 Dahme kahrehda Pohl kin pweida nan eh doadoahk en kalohk? Iretikitik 23 kihong kitail ekei kahrepe kan. (1) E kin padahngki duwen Wehin Koht oh Sises Krais. (2) E kin sewese soun rongorong kan sang ni eh “song en kawekirailla” me iei sang ni eh kihong irail kahrepe mwahu ren kamehlele. (3) E kin doadoahngki iren Paipel kan pwehn sewese aramas en medemedewe. (4) E kin kasalehda me e kin nsenohki aramas akan laud sang pein ih ni eh kadekadehde “sang nimenseng lel nipwong.” Pohl kihda kadehde kehlail ehu, ahpw kaidehn koaros pwungki rongamwahwo. Iretikitik 24 mahsanih: “Ekei irail kamehlele eh koasoi kan, a ekei sohte kamehlele.” Met imwikihla ar sohte pwungpene, irail eri kohkohpeseng.
20 Ia duwe, Pohl nsensuwedla pwehki kaidehn koaros pwungki rongamwahwo? Soh douluhl! Wiewia 28:30, 31 mahsanihong kitail: “Erein sounpar riau Pohl koukousoan wasa kis wasao oh pein iseise, oh e kin kasamwo koaros me kin pwarodo reh. E ahpw padapadahkihong aramas akan duwen Wehin Koht; oh e kin eimah oh pil saledek ni eh kin kapahrengki duwen Kaun Sises Krais.” Pwuhken Wiewia kan kaimwisengkihla mahsen kangoang pwukat.
21. Dahme kitail kak sukuhlki sang ahn Pohl mehn kahlemeng ni eh wie sensel nan ihmw ehu?
21 Dahme kitail kak sukuhlki sang ahn Pohl mehn kahlemeng? Erein ahnsou me Pohl wie sensel nan ihmw ehu, Pohl sohte kak kalohk ihmw lel ihmw. Ahpw e sohte kin mweidohng met en kamwarusehla oh e pousehlahte kalohk ong koaros me mwemweitla reh. Ni ahlohte tohto sapwellimen Koht aramas akan rahnwet kin kolokol arail peren oh pousehlahte kalohk mendahki re kin wie sensel nan imweteng pwehki arail pwoson. Ekei riatail Kristian kan sohte kak pedoisang nan imwarail kan pwehki re mahla de soumwahu. Re kin kalohk ong irail me kin mwemweitla rehrail kan oh meteikan uwen arail kak. Re men kadehdehda ni unsek duwen Wehin Koht. Kitail kin uhdahn kesempwalki arail mehn kahlemeng.
22. Dahme ke men wia ni omw awiawih kaimwiseklahn koasoandi mering wet?
22 Ni atail kin wadek duwen wahnpoaron ko oh Kristian teikan ni mwehin wahnpoaron ko nan pwuhken Wiewia kan, kitail sukuhlki soahng tohto duwen atail en mwasamwasahn. Kitail uhdahn men alasang irail sang ni atail kin eimah oh ngoangki kalohk ni atail awiawih kaimwiseklahn koasoandi mering wet. Pwais me keieu kaselel me kitail kak ahneki iei en kadehdehda ni unsek duwen Wehin Koht.—Wiewia 28:23.
[Koakon nan pali 17]
“Ei Madamadau Duwen Pwuhken Wiewia Kan Solahr Duwehte Mahs”
Emen sounapwalih me kin seiloak kawehwehda duwen eh pepehm mwurin eh wadekala pwuhk me oaralap “Bearing Thorough Witness” About God’s Kingdom (lokaiahn wai): “Ei madamadau duwen pwuhken Wiewia kan solahr duwehte mahs.” E kin wadek pwuhken Wiewia kan pak tohto, ahpw met ni eh wadekalahr pwuhk kapw wet, e pehm me e kak paiekihda laud sang eh wadek pwuhken Wiewia kan.
[Kilel nan pali 16]
Tohnleng men kahrelahng Piter ni lapalahn kehl mete ehu me pein ritidahng ira