Kitail En Dehr Mourki Pein Kitail
“Krais pwoukihla aramas koaros pwe irail kan me momour, ren dehr mourki pein irail.”—2 KORINT 5:15, NW.
1, 2. Kehkehlik dahieu me kamwekid sapwellimen Sises tohnpadahk kan nan keieun senturi en powehdi ineng en men roporop ong pein irail?
IEI kaimwiseklahn pwong me Sises pahn ketiket pohn sampah. Mwurin awa keite, e pahn toukihda moure ong koaros me kin pwoson ih. Ni pwongo, Sises padahkiong sapwellime wahnpoaron lelepek ko soahng kesempwal tohto. Ehu kisehn soahng kan me e padahkiong irail iei kehkehlik me pid irair ehu me pahn wia kasalepen soun idawehn Sises kei. E mahsanih: “I pahn kihong kumwail kosonned kapw ehu; kumwail en poakpene nanpwungamwail. Duwen ei poakohng kumwail, iei duwen kumwail en poakpene. Pwe ihme aramas koaros pahn esehki me kumwail nei tohnpadahk, ma kumwail pahn limpoakpene.”—Sohn 13:34, 35.
2 Kristian mehlel akan anahne kasalehda limpoak nanpwungarail, soangen limpoak me re kak meirongkihla pein irail oh re pahn medemedewe duwen kamwahu ong meteikan ah kaidehn pein irail. Irail sohte pahn kahng ‘tounmeteikihla arail mour pwehki kompoakeparail ko.’ (Sohn 15:13) Iaduwen Kristian en mahs ako mwekidki kehkehlik wet? Soun nting en keriaun senturi, Tertullian, ntingihdi dahme aramas akan kin ndahki Kristian kan nan nah pwuhk me oaralap koasoia Apology: ‘Kilang ia uwen arail limpoakpene nanpwungarail; duwen ahr kak mehkihla emen emen.’
3, 4. (a) Dahme kahrehda kitail pahn pelianda ineng en roporop ong pein kitail? (b) Dahme kitail pahn koasoiapene nan artikel wet?
3 Pil kitail en “pasarek kihpene atail katoutou kan, oh kapwaiada kosonned en Krais.” (Kalesia 6:2) Ahpw, roporop wia ehu mehn kerempwa laud ong kapwaiada kosonned en Krais oh ong ‘poakohng Siohwa atail Koht ki mohngiongatail, ngenitail, oh lamalam unsek, oh pil poakohng mehn mpatail duwehte pein kitail.’ (Madiu 22:37-39) Pwehki atail soh-unsek, kitail kin kalap kilekilangete pein kamwahupatail. Patehng met, kapwunod en mour en ehu ehu rahn, aksiaipene kan nan wasahn sukuhl de pil wasahn doadoahk, oh pil paisuwed de semwehmwe, oh luwet en wiahda lamalam mwahu kin wie lalaudla. Madamadau en roporop sohte wie tikitikla. Wahnpoaron Pohl mahsanih: “Ni imwin rahn akan . . . aramas pahn roporop ong pein irail.”—2 Timoty 3:1, 2.
4 Ni imwin sapwellimen Sises doadoahk en kalohk nin sampah, Sises ketikihong sapwellime tohnpadahk kan ewen kahk siluh me pahn sewese irail ong powehdi roporop. Ia ewen kahk siluh, oh iaduwen atail kak ale kapaipen sapwellime kaweid?
Mehkot me Kin Kapwungala Madamadau Sapwung!
5. Ni ahnsou me Sises wia sapwellime doadoahk en kalohk ni pali epeng en Kalili, dahme Sises kasalehiong sapwellime tohnpadahk kan, oh dahme kahrehda irail pwuriamwei?
5 Sises wia sapwellime doadoahk en kalohk limwahn Sesaria Pilipai ni pali epeng en Kalili. Wasa lingan oh meleilei wet kak wia wasahkis en komkommoalseli oh sansaledek ahpw kaidehn wasahn meimeirong oh lokolok. Ahpw, ahnsou me Sises ket wasao, e tepiada kasalehiong sapwellime tohnpadahk kan me “e pahn ketidalahng Serusalem oh ale lokolok laud sang rehn soumas oh samworo lapalap oh sounkawehwehn Kosonned kan, oh re pahn kemehla ih, oh ni rahn kesiluh e pahn iasada.” (Madiu 16:21) Ia uwen kapwuriamwei ong sapwellimen Sises tohnpadahk kan ni arail rongada met, pwehki leledo ahnsowo irail koaros wie kasikasik me arail kaun menet pahn kauwada sapwellime Wehi pohn sampah!—Luk 19:11; Wiewia 1:6.
6. Dahme kahrehda Sises ketikihong Piter kaweid kehlail?
6 Piter mwadangete “kelehpwkihla Sises oh tapiada kapwungohng, patohwan: ‘Komw kadek ong pein komwi, Maing ei Kaun, mepwukat sohte mwahn pahn lelohng komwi.’ ” Iaduwen Sises ah ketin sapeng? “Sises ahpw ketin pirekeksang Piter oh mahsanih: ‘Kohla mwuri, kowe Sehdan! Meninkau men kowe rehi, pwe ke kin lemelemehte mehkan me en aramas, a kaidehkin mehkan me sapwellimen Koht.’ ” Met kasalehda me mie wekpeseng en kupwur rehra! Sises kupwurki en ketin ale elen tounmetei me Koht kilelehiong ih—met pahn imwikihla sapwellime pwoula ni tuhkehn kalokolok mwurin sounpwong kei. Piter kaweidki ehu ahl me pahn sohte kahrehiong en lel kansensuwed. E sansal me ahn Piter madamadau me mwahu, ih eri mahsanih ong Sises: “Komw kadek ong pein komwi.” Ahpw, Sises kaweidih ih pwehki nan irairo Piter mweidohng Sehdan en kaweid ah lamalam. Piter “sohte ahneki madamadau en Koht, ahpw madamadau en aramas.”—Madiu 16:22, 23, footnote.
7. Nin duwen me ntingihdi nan pwuhken Madiu 6:24, soangen mour dah me Sises kangoange sapwellime tohnpadahk kan en mourki?
7 Kitail kak rong aramas akan rahnwet kin nda duwehte me Piter ndaiong Sises. Rahnwet, sampah kalap kangoangehki aramas emen en ‘poakohng pein kowe’ de ‘pilada ahl me mengeiong uhk.’ Weksang met, Sises kaweid weksang met. E mahsanih ong sapwellime tohnpadahk kan: “Ma aramas emen men idawehniehla, en tounmeteikihla pein ih oh kapaikada ah tuhkehn kalokolok oh kaukaule idawehn ie.” (Madiu 16:24, NW) Pwuhk me oaralap koasoia The New Interpreter’s Bible kawehwehda duwen met oh koasoia: “Luhk wet sohte kohwong irail akan me mih likin me wiahier tohnpadahk kan, ahpw e wia kaweid ong doadoahk en wia tohnpadahk ong irail oko me nan kapehdarail mwekidkihier sapwellimen Sises luhk.” Ewen kahk siluh me Sises ketikihda nan iren Paipel kan, irail me pwosonlahr akan anahne kapwaiada. Kitail pahn tehkpene ehu ehu ewen kahk pwukat.
8. Kawehwe duwen wehwehn tounmeteikihla pein kitail.
8 Keieu, kitail uhdahn pahn tounmeteikihla pein kitail. Lepin lokaiahn Krihk me kawehwe “tounmeteikihla pein ih” kin kasalehda nsenkihda nda “soh” ong ineng roporop kan oh dahme pahn kansenamwahu ong pein ih kelepw. Tounmetei kaidehnte ien mendahkihla soangen mehn kamweit paliwerei ekeite pak; e pil sohte wehwehki pil nohn men uhkiong de kauwehla pein ngehi. Atail mour ‘kaidehn atail’ ni wehwe me kitail pwungki me atail mour unsek oh atail soahng koaros kitail patohwanongehr Siohwa. (1 Korint 6:19, 20) Kitail sohte kin medemedewehte pein kitail, ahpw kitail kin medemedewehki Koht. Tounmeteiki pein kitail wehwehki me kitail katengedier nan atail lamalam kitail en wia kupwuren Koht, mendahki met kakete ma e sapwungasang dahme kitail nseniki. Kitail en kasalehda me kitail ahneki lelepek unsek ong Koht ni ahnsou me kitail inoukihong Ih atail mour oh papidaisla. Mwuri, kitail eri nantihong en mehleliong atail inou erein atail mour.
9. (a) Ni ahnsou me Sises ketiket sampah, tuhkehn kalokolok kin wehwehki dah? (b) Ni ahl dahieu kitail kin kapaikada atail tuhkehn kalokolok?
9 Ewen kahk keriau iei kitail en kapaikada atail tuhkehn kalokolok. Nan senturi keieu, tuhkehn kalokolok kin wehwehki medek, namenek oh mehla. Dahme kin kalap wiawi: aramas loallap akan kin kamala pohn tuhkehn kalokolok oh pil kin langahda paliwararail me mehla en mwotomwotou ni tuhke pwoat. Ni ahnsou me Sises mahsen wasaht, e kasalehda me Kristian emen en kaunoapada en lelohng kalokolok, karaun, de pil kamala, pwehki e solahr wia kisehn sampah. (Sohn 15:18-20) Atail koasoandi kan nin duwen Kristian kan kin kahrehong kitail en weksang aramas nan sampah, kahrehda sampah kin ‘kauwe kitail.’ (1 Piter 4:4) Met kak wiawi nan sukuhl, nan atail wasahn doadoahk, de pil nan peneinei. (Luk 9:23) Kahrehda, kitail nsenkihdahr kitail en kanengamah pahn kadeik en sampah, pwehki kitail solahr memourki pein kitail. Sises mahsanih: “Meid pai kumwail ma aramas akan pahn lahlahwe kumwail oh kaloke kumwail oh karaunkin kumwail soangen suwed oh likamw koaros pwehki ngehi. Kumwail nsenamwahu oh perenda, pwe ketingpamwail me laud kowahlap nanleng.” (Madiu 5:11, 12) Ni mehlel, ale kupwuramwahu en Koht me keieu kesempwal.
10. Dahme pidada atail kaukaule idawehn ih?
10 Kesiluh, Sises Krais mahsanih me kitail en uhdahn kaukaule idawehn ih. Nin duwen dahme pwuhk me oaralap koasoia An Expository Dictionary of New Testament Words me W. E. Vine ntingihdi, e nda me “en idawehn” kin wehwehki en wia ahn emen werek—“mehmen me iang kohkohwei nan ahlohte.” Keieun Sohn 2:6 mahsanih: “Mehmen me koasoia me e kin ehuiong Koht, pein ih kin ahneki pwukoa en pil iang kekeidwei duwehte Krais.” Ia mwomwen sapwellimen Sises kekeid? Sapwellimen Sises limpoak ong Seme nanleng oh pil ong sapwellime tohnpadahk kan sohte kin roporop. Pohl ntingihdi: “Krais sohte kin kaitar pein kupwure.” (Rom 15:3) Pil ehu, ahnsou kan me Sises kin ketin ngiralahr oh men koanot, e kin ketin likidmeliehla pein sapwellime anahn akan oh katiengihala anahn en meteikan mwohn sapwellime. (Mark 6:31-34) Sises pil kin ngiangi nan doadoahk en kalohk oh padahk. Kitail soh men kahlemengih ih ni atail pwerisek en kapwaiada atail pwukoahn ‘katohnpadahkih tohn wehi kan koaros, padahkiong irail re en peikiong mehkoaros me Sises koasoanehdiong irail’? (Madiu 28:19, 20) Ni irair wet, Krais ketikihong kitail mehn karasepe mwahu, oh kitail en uhdahn “idawehn kanahieng nan mohn lipwe kan.”—1 Piter 2:21.
11. Dahme kahrehda e kesempwal kitail en tounmeteikihla pein kitail, kapaikada atail tuhkehn kalokolok, oh kaukaule idawehn Sises Krais?
11 E kesempwal kitail en tounmeteikihla pein kitail, wahda atail tuhkehn kalokolok, oh kaukaule idawehn Ih me wia mehn karasepe mwahu iei Sises Krais. Ni atail pahn wia met, e pahn kapwungala madamadau en roporop ong pein kitail kelepw—pwe soangen madamadau kin wia kahpwal ong kasalehda limpoak mehlel. Kahrehda, Sises mahsanih: “Mehmen me kin men doarehla ah mour pahn katiasang; ahpw mehmen me men tounmeteikihla ah mour pwehki ngehi, e pahn diar mour. Pwe ia katepehiong aramas emen ma e pahn alehdi kepwe koaros en sampah, ahpw e pahn kesehla ah mour? de dahme aramas emen kak kihda pwe en pwainkihda ah mour?”—Madiu 16:25, 26, NW.
Kitail Sohte Kak Papah Soumas Riemen
12, 13. (a) Dahme emen mwahnakapw me kin wia kaun kepwehpwe me kohla rehn Sises pwehn peki kaweid—dahme e pwunodiki? (b) Soangen kaweid dah me Sises ketikihong mwahnakapw menet, oh pwekihda?
12 Sounpwong kei mwurin Sises kasalehda anahnepen sapwellime tohnpadahk ko en tounmeteikihla pein irail, emen mwahnakapw me kin wia kaun kepwehpwe patohdo reh oh patohwan: “Maing Sounpadahk, soangen wiewia mwahu dah me I uhdahn pahn wia pwe I en alehdi mour soutuk?” Sises padahkiong ih en “kaukaule kapwaiada kosonned akan.” Sises pousehla oh kasalehda ekei kosonned pwukat. Mwahnakapw menet pil patohwan: “Mehpwukat koaros I kapwaiadahr.” E sansal me mwahnakapw menet mehlelki me e wia uwen me e kak koaros pwehn kapwaiada kehkehlik kan en Kosonnedo. Ihme kahrehda, e idek rehn Sises: “Iawasa me I sohte itar?” Pwehn sapeng met, Sises luhke ih ki luhk tohrohr ehu, oh mahsanih: “Ma ke men unsekla mehlel, kohwei oh netikihla omw kepwe kan koaros, pweine kan ke ahpw kihong me semwehmwe kan, a e ahpw pahn mie omw pai nanleng; eri, ke ahpw kohdo iangiehla.”—Madiu 19:16-21.
13 Sises kilang me pwe mwahnakapw menet en papah Siohwa ki mour unsek, e anahne kesehla mehn kerempwa me keieu laud nan ah mour—eh kepwehpwehn sampah. Sapwellimen Krais tohnpadahk mehlel men sohte kak papah soumas riemen. E “sohte kak papah Koht oh pil kepwehn sampah kan.” (Madiu 6:24) E anahne en ‘itarki dahme mie’ oh nsenohkihte mehkan en pali ngehn. (Madiu 6:22) En aramas emen ale ah kepwe kan oh kihlahng irail akan me semwehmwe wia tiahk en tounmetei. Pwehn kaweliali ah tounmeteiki ah kepwehn sampah kan, Sises ketikihong mwahnakapw menet me kin wia kaun kepwehpwe ah ahnsou mwahu en pilada pai kesempwal ehu me sohte mehkot kak pwainda iei en nekidala ah pai nanleng—pai ehu me wehwehki mour soutuk ong ih oh me kak imwikihla en iang Krais kakaun nanleng. E sansal me mwahnakapw menet saikinte onopada en tohnmeteikihla pein ih. “Mwahnakapwo lao rong mahsen pwukat, e ahpw kapehd toutoula patopatohla sang wasao, pwe mwahnakapw kepwehpwe men ih.” (Madiu 19:22) Ni pali teio, ekei irail me kin idawehn Sises mwekidki luhk wet.
14. Iaduwen sounlaid pahmen mwekidki sapwellimen Sises luhk en idawehn ih?
14 Sounpahr riau mwowe sang, Sises pil luhkehki sounlaid pahmen me adaneki Piter, Andru, Seims, oh Sohn soangen luhkohte. Ira meh riemen wie lalaid ahnsowo, oh meh riemen kedikedirepwiki onohne ara uhk kei. Sises mahsanih ong irail: “Kumwail kohdo iangiehla. I ahpw pahn padahkiong kumwail duwen laidih aramas akan.” Irail meh pahmen ko koaros pwilikihdi arail pisnis en laid ko oh idawehn Sises erein arail mour.—Madiu 4:18-22.
15. Iaduwen emen Sounkadehdehn Siohwa nan atail ahnsou tounmeteiki pein ih pwehn idawehn Sises?
15 Kristian tohto nan rahnpwukat pil kahlemengih mehn kahlemeng mwahu en sounlaid pahmeno ah kaidehn en mwahnakapw me wia kaun kepwehpwe men. Irail tounmeteikihla pai oh ndand en sampah wet pwehn kak papah Siohwa. Emen sister adaneki Deborah koasoia: “Ahnsou me I sounpahr 22, I anahne wiahda pilipil laud ehu. I onopehr Paipel erein sounpwong weneu, oh I men inoukihong Siohwa ahi mour, ahpw ahi peneinei inenen uhwong ie. Irail inenen kepwehpwe (multimillionaires) oh irail pehm me ahi pahn wiahla emen Sounkadehdehn Siohwa I pahn wahdo kanamenek ong irail pwehki soangen irair me re mih loale. Irail kihong ie awa 24 ien pilada dahme I mwahuki—mour en kepwehpwe de padahk mehlel. Ma I sohte tokedihsang werekiong Sounkadehde kan, ahi peneinei sohte pahn kihong ie sohso. Siohwa sewese ie en wiahda pilipil pwung oh ketikihong ie kehl en kapwaiada ahi pilipil. Erein sounpahr 42 I kin iang doadoahk en kalohk kaukaule, oh I sohte koluhkihla. Ni ahi soikala irair en roporop oh soangen mour en peren mwahl, I pitsang mour me sohte wehwe oh kansensuwed me I kin kilang rehn ahi peneinei kan. Ngehi oh ahi pwoud sewese aramas epwiki samwa en sukuhliki padahk mehlel. Seri en ngehn pwukat inenen kesempwal ong ie sang kepwehpwehn dipwisou kan.” Sounkadehdehn Siohwa rar rar kei pil kin ahneki soangen pepehmohte. Ah iaduwen kowe?
16. Iaduwen kitail kak kasalehda me kitail solahr kin mourki pein kitail?
16 Ineng en men sohte mourki pein irail kin kamwekid irail kid kid kei en Sounkadehdehn Siohwa kan en papah nin duwen pioneer kan me wia sounkalohk kaukaule kei. Pil ekei, me arail irair sohte mweidala irail en iang sounkalohk kaukaule kei, kin kekeirada ngenin pioneer oh kin utung doadoahk en kalohki duwen Wehio ni uwen me re kak koaros. Pahpa oh nohno kan pil kin kasalehda soangen ngehnohte ni arail kin tounmeteikihla pein arail ahnsou pwehn kihong kaiahn ngenin kan ong neirail seri kan. Ni soangen ahl teikan, kitail koaros kak kasalehda me kitail mwohniki Wehio nan atail mour.—Madiu 6:33.
En Ihs Limpoak me Kin Kamwekid Kitail?
17. Dahme kin kamwekid kitail en tounmeteikihla pein kitail?
17 En kasalehda limpoak me kin tounmeteikihla pein kitail sohte kin mengei en kasalehda. Ahpw, medewehla dahme kin kamwekid kitail. Pohl ntingihdi: “Pwe limpoak en Krais me kamwekid kiht, pwehki at dehdehkier padahk wet: aramas tehmen pwoukihla aramas koaros; met wehwehki me aramas koaros pil iang mehla. E ketin pwoukihla aramas koaros, pwe irail kan me momour, re dehr kin mourki pein ihr, ahpw re en kin mourkihte ih me pwoukinirailla oh ketin iasada pwe en ketikihong irail mour.” (2 Korint 5:14, 15) Iei limpoak en Krais me kin kamwekid kitail en sohla mourki pein kitail. Ia uwen kehlail en mehn kakehl wet! Pwehki Krais mehkihla kitail, met soh kin kihong kitail pepehm me kitail pwukoahki mourki ih. Ni mehlel, atail kalahnganki uwen loal en limpoak me Koht oh Krais kasalehiong kitail pahn kamwekid kitail en inoukihong Koht atail mour oh wiahla tohnpadahk en Krais.—Sohn 3:16; 1 Sohn 4:10, 11.
18. Dahme kahrehda mour en tounmetei kin inenen katapan?
18 Iaduwen—mie katepen en dehr mourki pein kitail? Mwurin mwahnakapw me wia kaun kepwehpwe men soikala en Krais luhk oh kohkohla, Piter eri patohwanong Sises: “Maing, iet kiht me kesehlahr at mehkoaros oh ideidawehn komwi; eri, dahme pahn pwaisaht?” (Madiu 19:27) Piter oh wahnpoaron teiko ni mehlel tounmeteikihla pein irail. Kapai dah me irail pahn ahneki? Sises tepikihda kasalehda duwen kapai me re pahn ahneki ni ahr pahn iang ih kakaun nanleng. (Madiu 19:28) Ni ahnsowohte, Sises pil kasalehda duwen kapai kan me irail me idawehn ih pahn ale. E mahsanih: “Mehmen me pahn mweidala imwe, de rie kan, de ine de seme de nah seri kan, de sapwe, pwehki ngehi oh pil Rongamwahu, e pahn ale me laud sang nan mouren dih wet . . . a nan mour me pahn kohdo, e pahn ale mour soutuk.” (Mark 10:29, 30) Kitail ale laudsang me kitail meirongkihla. Atail pahpa, nohno, riatail pwutak, riatail serepein, oh neitail seri ni pali ngehn soh kesempwal sang soahng kan me kitail tounmeteikihla pwehki Wehio? Ihs me mourki mour me keieu katapan oh kapai—Piter de mwahnakapw me wia kaun kepwehpwe men?
19. (a) Peren mehlel kin poahsoanda pohn dah? (b) Dahme kitail pahn koasoiapene nan artikel en mwurin met?
19 Sang ni sapwellimen Sises mahsen kan oh wiewia kan, e kasalehda me peren kohsang kihkihwei oh sang atail kin papah meteikan, ah kaidehn roporop. (Madiu 20:28; Wiewia 20:35) Ni atail solahr mourki pein kitail oh uhd idawehn Krais kaukaule, kitail kak ahneki pepehm en nsenamwahu nan atail mour ahnsou wet oh koapworopwor en mour soutuk ahnsou kohkohdo. Eri, ni atail tounmeteikihla pein kitail, Siohwa me sapwellimanikinkitaillahr. Kahrehda, kitail wialahr sapwellimen Koht ladu kan. Dahme kahrehda en wia sapwellimen Koht ladu kan wia kapai laud ehu? Iaduwen ah kin pidada atail pilipil kan nan atail mour? Artikel en mwurin met pahn koasoia duwen peidek pwukat.
Ke Tamatamante?
• Dahme kahrehda e kesempwal kitail en pelianda atail ineng en roporop ong pein kitail?
• Ia wehwehn tounmeteikihla pein kitail, kapaikada atail tuhkehn kalokolok, oh kaukaule idawehn Sises?
• Dahme kin kamwekid kitail en dehr mourki pein kitail?
• Dahme kahrehda mour en tounmetei inenen katapan?
[Kilel nan Pali 7]
“Komw kadek ong pein komwi”
[Kilel nan Pali 9]
Dahme kahrehda mwahnakapw me wia kaun kepwehpwe men apwaliki idawehn Sises?
[Kilel nan Pali 11]
Limpoak kin kamwekid Sounkadehdehn Siohwa kan en papah Siohwa nin duwen sounkalohk ngoang kan