“Cangunami ñucamanda villajcuna [o testigocuna] canguichi”
“[Jehová] Diosca, cashnatapashmi nin: ‘Cangunami, ñucamanda villajcuna [o testigocuna] canguichi.’” (IS. 43:10)
1, 2. a) Shuj testigoca ¿imatata ruran? b) Periodicocunaca ¿imatata na ruran? c) ¿Imamandata Jehová Diosca periodicocuna paimanda escribichunga na minishtin?
SHUJ testigoca ¿imatata ruran? Shuj diccionarioca ninmi: “Testigoca imata ricushcatami villan” nishpa. Sudáfrica llactapica El testigo nishca periodicomi tian. Chai periodicoca ñami 160 huatacuna yalita tiashca. Periodicocunaca siempremi cai mundopi ima pasashcata, imata ricushcata cabalta villana can. Chaimandami El testigo nishca periodicota callarichidorca nirca: “Cai periodicopica siempremi ciertotalla villashun” nishpa.
2 Shinapash ashtaca periodicocunaca imapash importante cosascunataca na escribinllu. Taita Dios imata rurashcata, Taita Diosmanda cabaltapash na ninllu. Shinapash Jehová Diosca periodicocunapi paimanda escribichunga na minishtinllu. Profeta Ezequielmanga Jehová Diosca nircami: ‘Shuj llactacunapi causajcunapash ñuca [Jehová] Dios cajtaca yachangami’ nishpa (Ezeq. 39:7a). Chaimandami cunan punllacunapica Jehová Diosca casi 8 millón testigo de Jehovacunata charin. Paicunami Taita Diosmandapash, gentecunata ayudangapaj Taita Dios imata rurashcatapash, imata cunan punllacunapi rurajujtapash, shamuj punllacunapi imashina bendicianatapash villachinajun. Ali villaicunata pundapi churashpami paipa shutita alicachishcata ricuchinchi. Isaías 43:10pica ninmi: “[Jehová] Diosca, cashnatapashmi nin: ‘Cangunami ñucamanda villajcuna [o testigocuna] canguichi. Ñucata sirvij, ñuca agllashcacunami canguichi’” nishpa.
3, 4. a) Bibliamanda Yachajujcunaca ¿ima huatapita testigo de Jehová shutita japirca? b) Chai shutita japishcamandaca ¿imashinata ashtaca huauquipanicunaca sintirirca? (Página 19ta ricupangui.) c) ¿Maijan ishcai tapuicunatata yachajugripanchi?
3 ‘Causaita causaicaman Mandajuj’ Jehová Diospa shutita charinaca ninan valishca orota charijuj cuendami can. Jehová Diosca nircami, cai shutimi ‘causaita causaicaman ñuca shuti canga. Ñucataca cai shutipimi, causaita causaicaman rijsinajunga’ nishpa (1 Tim. 1:17; Éx. 3:15). Bibliamanda Yachajujcunaca 1931 huatapimi testigo de Jehová shutita Bibliamanda japirca. Chai jipaca ashtaca huauquipanicunami cushijushpa cartacunata escribirca. Paicuna escribishca cartacunataca cai revistapimi llujchirca. Canadá llactamanda shuj congregacionga nircami: “Testigo de Jehová shutitami charinchi nijpica ninandami cushijurcanchi. Jehová Diospa shutitaca na pingaichishunllu” nishpa.
4 Shinaca testigo de Jehová shutita alicachishcataca ¿imashinata ricuchishun? Isaías libropi nishca shinaca ¿imamandata testigo de Jehová shutita japircanchi? Chai ishcai tapuicunata yachajupashunchi.
ISRAELITACUNAMI JEHOVÁ DIOSPA TESTIGOCUNA CARCA
5, 6. a) Israelita taitamamacunaca ¿imashinata Jehovapa testigocuna cashcata ricuchirca? b) Israelita taitamamacunaca ¿imatata ashtahuan yachachina carca? c) ¿Imashinata cunan punllacunapi taitamamacunapash israelitacunapa ejemplota catina capanchi?
5 Israelitacunaca Jehová Diostami sirvinajurca. Chaimandami paicunaca Jehová Diospa testigocuna cashcata ricuchina carca (Is. 43:10). ¿Imashinata ricuchina carca? Taitacunaca ñaupa huatacunapi Jehová Dios imashina ayudashcata huahuacunaman parlashpami Jehovapa testigocuna cashcata ricuchina carca. Jehová Diosca mandarcami, Pascuata yarina punlla chayajpica ‘cangunapa huahuacunaca: “Cai ruranataca ¿imamandata chashna ruranguichi?” nishpami tapunga. Shina tapujpica: Caica [Jehová] Diosman pascua punllapi huañuchishca animalmi. Mandaj Diosca, Egiptopi causajcunata huañuchishpapash, israelitacunapa huasita yalishpami, israelitacunataca na huañuchirca. Shinami ñucanchi huasi ucupurataca, quishpichishpa saquirca’ ninguichi nirca (Éx. 12:26, 27). Shinallata taitamacunaca huahuacunamanga parlanami carca, Jehová Diosta adorachun israelitacunata richun saquipai nijpica faraonga Moisestaca nircami: ‘Pai nishcata uyashpa, israelcunata richun ñuca saquingapaca ¿pita [Jehová] Diosyari?’ nishpa (Éx. 5:2). Ashtahuangarin huahuacunamanga cashna nishpami villana carca, Tucui Ushaita Charij Jehová Diosca 10 plagacunahuan egipciocunata llaquichishpa, mar Rojo yacucunatapash separashpami israelitacunataca salvarca. Shinami faraonga Jehová Dios pi cashcata yachaj yacharca nishpa. Israelitacunapash Jehová Dios paicunata salvajpimi Jehová Dioslla ciertopacha Taita Dios cashcata, paipa tucui nishcacunata pactachij Dios cashcataca shuj testigo cuenda paicunapa ñavihuanbacha ricurca.
6 Jehová Diospa shutita charinata alicachijcunaca cushijushpami Jehová Dios imata rurashcataca paicunapa huahuacunamanbash caru llactamanda shamushca esclavocunamanbash parlashcanga. Jehová Dios imata rurashcata parlashca jipapash huahuacunamanga Jehovapa mandashcacunata cazushpa limpio causanatami yachachina carca. Jehová Diosca israelitacunataca nircami: ‘Ñucami cangunata Mandaj jucha illaj Taita Dios cani. Shina cashcamandami cangunapash ñucashnallata jucha illaj causana canguichi’ nishpa (Lev. 19:2; Deut. 6:6, 7). Cunan punllacunapi taitamamacunapash israelitacunapa ejemplota catishpami huahuacunamanga Taita Diosta cazushpa Taita Diospa shutita alicachinata yachachina can (Proverbios 1:8; Efesios 6:4, liingui).
Ñucanchi huahuacunaman Jehová Diosmanda parlashpami Jehová Diospa shutita alicachishcata ricuchinchi (Párrafo 5, 6ta ricupangui)
7. a) Israelitacuna Jehová Diosta cazujpica ¿imatata shuj llactamanda gentecunaca cuenta japin carca? b) Jehová Diospa shutita charijcunaca ¿ima responsabilidadtata charipanchi?
7 Israelitacuna cazujpica Jehová Diosca paicunata bendicianmi carca. Chaita ricushpami shuj llactamanda gentecunapash Jehová Dios paipa llactata cuidariajujta cuenta japin carca (Deut. 28:10). Huaquinguna cazujpipash ashtaca israelitacunaca cutin cutinmi Jehová Diostaca na cazurca. Paicunaca Canaán llactamanda yanga dioscunata adorai callarishpami pobre gentecunatapash llaquichirca. Paicunapa huahuacunatapash paicunapa diosman caranchi nishpami rupachirca. Imashinami ricunchi, Jehová Diospa shutita charimandaca jucha illaj Taita Diospa ejemplota catishpami mapa ruraicunamanda caruyana canchi.
“RICUICHI, ÑUCACA MUSHUJTAMI RURASHA”
8. a) Jehová Dios mandashca shinaca ¿imatata Isaiasca israelitacunaman villana carca? b) Isaiasca ¿imatata rurarca?
8 Jehová Diosca Isaiasmanga nircami, israelitacunamanga villapangui, Jerusalén llactaca tucuchi tucugrinmi, cangunataca esclavocuna cuenda causachunmi apanga, shinapash na crinai ‘mushujta rurashpami’ cangunataca salvasha nijunmi nishpa (Is. 43:19). Israelitacuna na arripintirina cajpipash Jehová Diosca Isaiastaca villachishpa catingui nircami. Tucuchigrinmi nishpa Isaías villachishcataca Isaías capítulo 1manda 6camanmi parlajun. Villachishpa purijushpapash Isaiasca israelitacuna ima horacaman na cazushpa causanatami yachangapaj munarca. Chaimandami Jehová Diosca nirca: ‘Tucui pueblocunapi llaquinaita tucuchi tucungacaman, huasicunapipash shuj runallapash na tiangacaman, alpacunapash shitashca quedangacamanmi’ chashna causanajunga nishpa (Isaías 6:8-11, liingui).
9. a) Isaías villachishca shimicunaca ¿ima huatapita pactarirca? b) ¿Imamandata cunan punllacunapipash rijcharia causana capanchi?
9 Isaiasta villachun cachashca punllacunapica 778 huatacunami Jesús shamungapaca faltajurca. Chai huatapimi Rey Uziasca último huatata mandajurca. Isaiasca 778 huatamanda callarishpa 732 huatacamanmi, 45 huatacuna yalita villachishpa purijurca. Shinami Jehová Dios advirtishca shinaca, 607 huatapi Jerusalén llactaca tucuchi tucurca. Imashinami ricunchi, Isaiasca ashtaca ashtaca huatacunatami israelitacunamanga villachirca. Cunan punllacunapipash Jehová Diosca shamuj punllacunapi ima pasanatami villachijun. Chaimandami Villajun revistaca primera vez llujshishcamanda casi 135 huatacunata villachijushca, Diablopa nali mandanataca ñalla tucuchishpami Jesusca huaranga huatacaman mandanga nishpa (Apoc. 20:1-3, 6).
10, 11. Babilonia llactapi preso cashca judiocunaca ¿Isaiaspa maijan shimicuna pactarijtata ricurca?
10 Ashtaca judiocunaca Jehovata cazushpami babiloniocuna Jerusalenda atacangapaj rijpica na macanajurca. Shinami paicunaca na huañushpa, Babilonia llactaman preso apai tucurca (Jer. 27:11, 12). Paicunaca casi 70 huatacunatami Babiloniapi preso causarca. Shinapash chai punllacunapimi Jehová Diospa cai shimicuna pactarijta ricurca: ‘Cangunata Quishpichij [Jehová] Diosca ninmi: “Cangunata quishpichingapami Babilonia llactapi causajcunata llaquichinajuchun cacharcani”’nishpa (Is. 43:14).
11 Jehová Diospa chai shimicunaca Jesús shamungapaj 539 huatacuna faltajpi octubre quillatami pactarirca. Chai tutaca Babiloniamanda reyca shuj mandajcunandimi shuj jatun fiestata rurashpa, Jehovapa huasimanda japishca copacunapi vinota ufiashpa, paicunapa yanga dioscunata alabanajurca. Shina ufianajungacamanmi Media llactamanda, Persia llactamanda soldadocunaca Babiloniaman yaicushpa paicunataca tucuchirca. Chai jipaca 538 huatapi o 537 huatapimi Babiloniata tucuchishca rey Ciroca mandarca, judiocunaca Jerusalenman tigrashpa Diospa huasitapash cutin shayachichun nishpa. Judiocuna tigranajujpipash Jehová Diosca paicunataca ama imapash pasachunmi ricuriajurca. Imashinami ricunchi, Isaías villachishca shimicunaca tucuillami pactarirca. Shinami israelitacunaca Jehová Diospa tucuilla nishcacuna pactarijtaca paicunapa ñavihuanbacha ricurca. Jerusalenman tigrashca israelitacunataca Jehová Diosca nircami: ‘Cai gentecunataca ñucapallami rurarcani. Tucuicunami ñucata alicachishpa villanajunga” nishpa (Is. 43:21; 44:26-28).
12, 13. a) Jehová Diospa huasita cutin shayachingapaj judiocuna tigrajpica ¿picunapashta paicunahuan tandanajushpa Jehová Diosta adorai callarirca? b) ‘Pipash na cuentai ushanalla ashtaca gentecunaca’ ¿imatata rurana can? c) ‘Pipash na cuentai ushanalla ashtaca gentecunaca’ ¿imatata shamuj punllacunapica rurai ushanga?
12 Jehová Diospa huasita cutin shayachingapaj judiocuna tigrajpica shuj llactamanda ashtaca gentecunapashmi Jehová Diosta adorangapaj paicunapaman quimirirca (Esd. 2:58, 64, 65; Est. 8:17). Cunan punllacunapipash “pipash na cuentai ushanalla ashtaca gentecunami” ‘Taita Dios agllashca Israelta’ o ungidocunataca tucuipi apoyanajun (Apoc. 7:9, 10; Juan 10:16; Gál. 6:16, NM). Paicunapashmi Jehovapa shutita charishcamanda ninanda cushijunajun.
13 Jehovapa shutita charimandami paipa shutitaca nimamanda na pingaichina can, limpio causaita charingapapash esforzarina can. Huaranga huatacunata Jesús mandajpicarin huañushcacuna causarijpimi paicunamanga cai tucuri punllacunapi imashina causashcata parlai ushanga. Juchayu caimandaca cada ratomi pandarinchi. Chaimandami Jehová Diostaca cada punlla perdonahuai nishpa mañana canchi. Limpio causaita charingapaj esforzarishpami Jehová Diospa shutita charinaca shuj jatun bendición cashcata ricuchishun (1 Juan 1:8, 9, liingui).
TAITA DIOSPA SHUTICA ¿IMATATA NISHA NIN?
14. Jehová shutica ¿imatata nisha nin?
14 Diospa shutita charina shuj jatun bendición cashcata intindingapaca Taita Diospa shuti ima cajtami ali intindina canchi. Jehová shutita hebreo shimipi ricujpica ima munashcapash tucujlla cashcatami intindichin. Shinaca “Jehová” shutica “Ñucaca ima tucuna cashpapash ñucami tucushalla” nisha ninmi. Jehová Diosca paita ali rijsichun munashpami chai shutitaca agllashca. Jehová Diosmi tucuita rurarca. Paipa munaitaca tucuitami pactachi ushan. Paipa munaita ama pactachichunga Diablopash na jarcai ushangachu.
15. Jehová Diosca ¿imatata paipa shutimandaca intindichijurca? (“Jehová shutica ¿imata can?” recuadrotapash ricupangui.)
15 Jehová Diosca israelitacuna paipa shutimanda aliguta yachajuchunmi munarca. Chaimandami israelitacunata Egiptomanda llujchichun Moisesta cachajushpaca nirca: ‘Ñucaca ima tucuna cashpapash ñucami tucushalla. Ñucami tucusha nishcami cangunapaman ñucataca cachamuhuarca’ ningui nirca. Shinallata nircami: ‘Israelitacunapa huahuacunataca nipangui: Ñucami tucusha nishcami ñucataca cangunapaman cachamuhuarca’ nishpa (Éx. 3:14, NM). Shinaca paipa munaita pactachingapaca Jehová Diosca ima tucuna minishtirijpipash tucunllami. Israelitacuna paipa shutita charijpimi Jehová Diosca esclavocuna cuenda causanajujpipash salvarca, cuidarca, imata ruranata ricuchirca, imata minishtijushcatapash curca.
TAITA DIOSPA SHUTITA CHARISHCAMANDA AGRADICISHUNCHI
16, 17. a) ¿Imashinata ricuchinchi, Jehová Diospa shutita charinaca shuj jatun bendición cashcata? b) Shamuj temapica ¿imatata yachajupashun?
16 Cunan punllacunapica paipa shutita charijpimi Jehová Diosca ñucanchicuna imata minishtishcata cun. Shinapash na paillachu paipa munaitaca pactachin. Paipa munaita pactachingapaca paipa rurashcacunatapash utilizanllami. Shuj ejemplota ricupashun. Paipa munaita pactachishpa villachingapaca paipa Testigocunatami utilizan. Ñucanchicunapash Jehová Dios ñucanchita utilizajujta yachashpaca Jehová Diospa shutita ninanda alicachishcatami ricuchingapaj munanchi. Noruega llactamanda Kåre shuti huauquica 84 huatacunatami charin. Paica 70 huatacunatami Jehová Diostaca ali sirvijushca. Paica ninmi: “Unai unaicaman Mandaj Jehová Diosta sirvina, paipa shutita charinaca shuj jatun bendicionmi cashca. Shuj gentecunaman Bibliata aliguta intindichijpi paicuna cushijujta ricunapash shuj jatun bendicionmi cashca. Jesús ñucanchimanda huañujpi, shamuj punllacunapi shuj juyailla, tranquilo Alpagupi causanata gentecunaman yachachishpaca ninandami cushijuni” nin.
17 Huaquin pushtucunapica Jehovata rijsingapaj munaj gentecunata tarinaca shinllimi can. Shinapash ¿nachu Kåre huauquishnallata pipash Jehová Diospa shutimanda yachajungapaj munajpica ninanda cushijunchi? Shamuj temapica ¿imashinata Jehovapa testigocuna cashpapash Jesuspa testigocuna caita ushanchi? tapuitami yachajupashun.
a Cai temapica Biblia en Quichua de Imbaburamanda copiashca textocunapica “Mandaj Dios” nishca shimitami hebreo shimipi escribishcacunata ricushpaca “Jehová” nishpa churashcanchi.