Varhaissatomme kirjasta ”Jumalan tuhatvuotinen valtakunta on tullut lähelle”
Muinaisessa Israelissa sadonkorjuu oli suuren ilon aikaa. Tuo onnellisuus ulottui useiden kuukausien ajalle, koska siellä oli pellavan, ohran ja vehnän varhainen sadonkorjuu, jonka jälkeen seurasi viinirypäleitten, taatelien, viikunoitten ja oliivien myöhäiskorjuu. Voisimme käyttää sitä valaisemaan kahta varausta, joista iloitsemme uuden kirjamme Jumalan tuhatvuotinen valtakunta on tullut lähelle yhteydessä.
Kuten tiedät, alamme pian tutkia tätä kirjaa teokraattisessa palveluskoulussa. Mutta sen lisäksi tulemme käymään nopeasti koko kirjan läpi seitsemän esitelmän sarjana huhti- ja toukokuun aikana.
Tulet hyötymään suuresti näistä seitsemästä puheesta. Ehkäpä et näe voivasi pysähtyä tutkimaan koko kirjaa muutaman seuraavan kuukauden aikana. Joten mikä olisikaan parempi tapa saada kokonaiskuva, kuin mennä se nopeasti läpi näiden puheitten aikana? Ja eikö tämä ikään kuin ”lintuperspektiivistä” saatu näkemys annakin hyvän perustan sen yksityiskohtaiselle tarkastelulle koulussa?
Saat näistä seitsemästä puheesta hyötyä myös kenttäpalveluksessasi. Tulemme levittämään uutta kirjaa talosta-taloon-työssä toukokuun aikana. Niinpä huomaatkin, että jo ensimmäiset näistä puheista auttavat sinua olemaan luottavaisempi ja innokkaampi kirjan tarjoamisessa. Silloin tiedät joitakin sen käsittelemistä aiheista ja ymmärrät, miten tärkeätä ihmisten on saada tätä tietoa. Voit jopa mainita nimenomaisia vertauksia ja Raamatun lukuja, joita kirja käsittelee.
Vaikka sinua ei ehkä määrätä pitämään puheita, voit tehdä jotakin etukäteen hyötyäksesi parhaiten tästä ”varhaisesta sadonkorjuusta”, seitsemästä puheesta. Kukin niistä käsittelee nimenomaista Raamatun osaa, ehkä jotakin vertausta tai lukua. Mikset suunnittelisi niin, että luet sen viikon aikana ennen puhetta, kenties samoin kuin henkilökohtaisen raamatunlukusi tai yhdessä perheen kanssa? Silloin tuota osaa käsittelevä puhe tulee olemaan paljon arvokkaampi sinulle. Jotkut voivat ehkä lukea jopa ne uuden kirjan luvut, joita käsitellään puheessa. Tee niin, jos voit. Käsiteltävät Raamatun osat ja kirjan luvut luetellaan kunkin jäsennyksen yhteydessä. Puheenjohtajan tulisi joka viikko ilmoittaa, mitä käsitellään seuraavalla viikolla. Ota oma kirjasi mukaan esitelmiin, niin että voit seurata siitä.
Puhujat
Huomaat seuraavista jäsennyksistä, että kukin puhe käsittää melkoisen määrän aineistoa, 2–4 lukua uudesta kirjasta. Älä yritä sisällyttää puheeseesi kaikkia kohtia sinulle määrätystä luvusta. On tietysti hyödyllistä lukea luvut läpi yleiskuvan saamiseksi. Mutta jäsennys kiinnittää huomion avainkohtiin, ja sinun tulee puheessasi keskittyä niihin.
Koska kuulijoita on kehotettu lukemaan etukäteen jokin osa Raamatusta, niin muista käsitellä tätä osaa puheessasi. Auta veljiä ymmärtämään se, niin että he kykenevät selittämään kohdan olennaisen merkityksen. Voit lukea tai pyytää lukemaan sen, mikä näyttää suositeltavalta lukea tuosta Raamatun osasta. Mikään ei myöskään estä kiinnittämästä huomiota siihen, mitä uudessa kirjassa sanotaan, tai jopa lukemasta joitakin valittuja osia niistä luvuista, jotka on määrätty sinulle.
Huomaat myös, että jokaisessa jäsennyksessä on teema ja joitakin viitteitä siihen, minkä suuntaisesti puhe tulisi pitää. Pidä nämä mielessäsi puhetta valmistaessasi, koska ne auttavat sinua tekemään puheestasi selvän kokonaisuuden. Joidenkin puheiden aineisto koskee pääasiassa voideltuja kristittyjä. Auta annettujen ehdotusten mukaisesti kuulijoita näkemään, miten maallisen toivon omaavat liittyvät asiaan, miten he voivat soveltaa periaatteet menettelyihinsä tai miten tämän tulisi vaikuttaa heidän näkemykseensä.
Vanhimmat, me suosittelemme, että puheet pidetään huhti- ja toukokuun aikana, mikäli mahdollista. Joissakin tapauksissa näiksi kuukausiksi on ehkä jo sovittu muita puheita. Mutta olisiko mahdollista siirtää aikaisemmin järjestettyjä puheita, niin että nämä seitsemän puhetta voitaisiin pitää noiden kahden kuukauden aikana suurimman mahdollisen hyödyn aikaansaamiseksi? Jos seurakunnassanne on kierrosvalvojan vierailu tai kierroskonventti huhtikuun tai toukokuun aikana, niin nämä seitsemän puhetta tulee sovittaa muihin aikoihin.
On luonnollisesti parasta, jos paikallisen seurakunnan tai lähiseurakuntien vanhimmat voivat pitää nämä puheet. (Ks or s. 66, 94; km 8/73 s. 4.) Kun viime vuoden lopulla järjestettiin tämän luontoisia Paratiisi – teokratia -kirjaan perustuvia puheita, monet seurakunnat saattoivat vaihtaa puhujia, ja niin voidaan tehdä jälleen. Esimerkiksi puheet voitaisiin jakaa kahden tai kolmen seurakunnan kesken. Veli, joka valmistaa ensimmäisen puheen, pitää sen seurakunnassa A, seuraavalla viikolla seurakunnassa B ja lopuksi seurakunnassa C. Hänen jälkeensä tulee viikkoa myöhemmin kussakin seurakunnassa veli, joka valmistaa sarjan toisen puheen, ja niin edelleen oikeassa järjestyksessä.
Seurakunnan vanhimmat voivat suunnitella näitä puheita koskevat järjestelyt, ja tämä olisi hyvä tehdä jo helmikuun alkupuolella. Kun yksityiskohdat on saatu kuntoon, voidaan tilata jakeluilmoitukset; mitä pikemmin sen parempi.
1. Tuhatvuotinen rauha on tullut lähelle (ka luvut 1–4; lue Ilm. 19:11–20:6.)
Pane toivosi Jumalan, älä ihmisten, lupaukseen hänestä, joka tulee hallitsemaan tuhat vuotta. (1. luku; 10 min) Lupaukset kestävästä, rauhaisasta hallituksesta ihmiskunnalle ovat niin yleisiä, että harvat enää uskovat niihin; kristityt voivat ehkä lainata jakeita, joissa puhutaan tulevasta rauhan hallituksesta, mutta miksi uskoa siihen? Mikään ihmishallitsija tai ihmisten hallitus ei ole osoittautunut pysyväksi, kykeneväksi tuomaan kestävää rauhaa. Hitler kerskui pystyvänsä siihen, mutta epäonnistui. (Kpl 1–5) Tulisi panna toivonsa Jumalaan, sillä hänen tahtonsa tulee vastustamattomasti toteutumaan. (Kpl 6, 7, 11; Dan. 4:31–34) Hän ennustaa tuhatvuotisesta hallitusvallasta, mainitsee sen kuusi kertaa Ilm. 19:11–20:10:ssä. Todistukset siitä, että Valtakunta perustettiin taivaassa vuonna 1914 ja että ihmisen historian seitsemäs vuosituhat alkaa pian, osoittavat, miksi meillä on syytä uskoa siihen, että tuhatvuotinen hallinto on lähellä. (Kpl 11–14, 17, 18)
Jumala tekee tietä rauhaisalle hallitukselle vapauttamalla maan rauhanhäiritsijöistä. (2. luku; 10 min) Ihmisten pyrkimykset rauhan turvaamiseksi sopimusten ja neuvottelujen avulla ovat toistuvasti epäonnistuneet. Jumala ennustaa keinon, jonka avulla hän tuo rauhan maan päälle – poistamalla rauhanhäiritsijät maasta. Raamattu kuvailee, miten valtaistuimelle asetettu Poika johtaa sotaa tämän aikaansaamiseksi. (Ilm. 19:11–16; kpl 1–3) Sota on Jumalasta, ei kansojen välillä; tuhoutuneita ei haudata kunnianosoituksin. (Ilm. 19:17, 18; kpl 5) Tulee poistamaan myös poliittisen vallan maailmanjärjestelmän. (Ilm. 19:19–21; kpl 14, 15)
144000 pätevää hallitsijaa auttavat ihmiskuntaa taivaasta käsin. (3. luku; 15 min) Jumala vakuuttaa meille, että maan päällä ja taivaassa tulee olemaan elossa säilyviä; me voimme olla heidän joukossaan ja iloita tuloksena olevasta rauhasta. Miten? Ilmestyskirja osoittaa, että taivaassa olevat rauhanhäiritsijät tullaan myös poistamaan. (Ilm. 20:1–3) Eivät ole johtamassa ihmisiä harhaan – tämä viittaa siihen, että jotkut säilyvät elossa. Aikaisemmin Ilm. 7:9–15 oli osoittanut, että suuri joukko säilyisi ahdistuksessa. (Kpl 4) Kuka tulee hallitsemaan ihmiskuntaa? Jumala varaa taivaalliset hallitsijat. (Ilm. 20:4–6; kpl 8, 11) Toisin kuin ihmiset, jotka edistyvät vähitellen täydellisyyteen ja elämään, nämä herätetään kuolemattomina. (Kpl 16–19) Tämä ylösnousemus on ensimmäinen aikaan ja tärkeyteen nähden. (Kpl 33) Tietäessämme heistä enemmän haluamme heitä hallitsijoiksi. (Kpl 42)
Jumalan asettamat hallitsijat ovat osoittautuneet tosi rauhan edistäjiksi. (4. luku; 20 min) Jumala on valinnut hallitsijat, jotka rakastavat ja tulevat rakastamaan Jumalaa ja rauhaa. (Kpl 4) He eivät ole ihmishallitsijoitten kaltaisia, jotka ovat taipuvaisia jakamaan ihmiskuntaa, mikä estää rauhaa. (Kpl 6) Heidän hallitusvaltansa alaisuudessa ihmiskunta tullaan yhdistämään, sillä tulee olemaan jopa vain yksi kieli. (Kpl 8; lue kpl 11, 12.) Helppo nähdä, miten tämä edistäisi rauhaa. Pyrimmekö jo kansainväliseen ykseyteen kristittyinä? (Kpl 15) Voidellut kristityt, joista tulee taivaallisia hallitsijoita, edistävät rauhaa saarnaamisellaan. (Jes. 2:4; kpl 17) He noudattavat Jeesuksen, Rauhanruhtinaan, antamaa mallia. (Jes. 9:5, 6; kpl 21, 43) Hän vältti ihmisten politiikkaa, tähdensi taivaallista valtakuntaa. (Kpl 47, 49) Voit ilmaista todella haluavasi elää lähestyvän tuhatvuotisen rauhan aikana osallistumalla rauhalliseen työhön, jota hän käski suorittaa. (Kpl 51–54)
2. Hallitusvalta taivaasta – hyväksytkö sen? (ka luvut 5 ja 6; lue Hepr. 5:1–10; 6:19–10:25.)
Jeesus ja hänen kuningastoverinsa palvelevat niiden hyödyksi, jotka hyväksyvät taivaan hallitusvallan. (5. luku; 15 min) Useimmat ihmiset ovat syntyneet johonkin kansakuntaan; ei tarvinnut koskaan päättää, hyväksyvätkö sen hallitusvallan. Monet ovat välinpitämättömiä tai arvostelevia hallituksen suhteen, koska on ilmeisiä puutteita; hallitsijat voivat olla ahneita tai epärehellisiä. Jumalan varaama hallitus on aivan erilainen. Mutta pidämmekö sitä itsestään selvänä vai ilmaisemmeko todellista kiinnostusta siihen? Jumalan asettama kuningas antoi epäitsekkäästi elämänsä niiden puolesta, jotka hyväksyvät taivaan hallitusvallan; hyväksymmekö me? (Kpl 1–3) Jopa Daavidin on tunnustettava Jeesuksen asema; tunnustammeko me? (Kpl 6) Kristuksella tulee olemaan kuningastovereita, jotka hallitsevat hänen kanssaan. (Ilm. 20:4; kpl 8, 10) He muovautuvat hänen kuvansa mukaisiksi, joten tulevat olemaan rakkaudellisia, vanhurskaita, kunnioituksemme arvoisia. (1. Piet. 4:1; kpl 12) Tämä varmistaa sopusointuisen hallituksen, ei kilpailua. (Kpl 15, 16) Maan päällä ollessaan he pyrkivät lähettiläinä sovittamaan yksilöitä Jumalan kanssa. (2. Kor. 5:18–6:1; kpl 19, 21, 23) Eivät sekaannu ihmisten poliittisiin järjestelyihin eivätkä tue niitä. (Kpl 24–27) Toimivat ihmiskunnan hyödyksi tuhatvuotisen hallitusvallan kuluessa. (Kpl 29)
Hallitusvalta taivaasta – jos hyväksymme sen – toimittaa myös papillisia palveluksia meidän hyväksemme. (6. luku, s. 83–93; 20 min) Nämä hallitsijatoverit tulevat myös olemaan pappeja Kristuksen kanssa. (Ilm. 20:6) Sinulla on ehkä huonoja kokemuksia turmeltuneista papeista. Papit ovat usein pettäneet, johtaneet ihmisiä harhaan. (Kerro Apt. 14:8–19; kpl 2, 5–7.) Me emme voi kuvitellakaan Jeesuksen hallitsijatovereitten, joilla on niin hyvät ominaisuudet, olevan sellaisia. Mitä arvoa on papilla? (Hepr. 5:1–3) Ihmisen syntisyyden vuoksi tarvitsemme täydellisen papin palvelusta. Jumala teki Jeesuksesta vanhurskaan ja ikuisen papin. (Hepr. 5:4–6; kpl 15, 18, 19) On paljon ylempänä jopa Aaronin perheen pappeutta. (Hepr. 7:15, 16, 23 – 8:1; kpl 20, 24) Arvostammeko sitä, ymmärrämmekö millaisen siunauksen hallitusvalta taivaasta varaa siten meille?
Papillista palvelusta hyväksemme suoritetaan suoranaisesti Jumalan läsnäolossa. (6. luku; s. 93–116; 20 min) Aaron ja pappistoverit palvelivat esikuvallisessa pyhäkössä. (Kuvaile käyttäen sivulla 93 olevaa kuvaa.) Oli esikuva taivaallisista. (Hepr. 8:4, 5; 9:9, 11) Kun Jeesus kastettiin ja hänestä tuli Ylimmäinen Pappi, Jumalan läsnäolon alueesta tuli tosi temppelin kaikkeinpyhin. (Kpl 30, 39, 40) Hengellisenä Poikana maan päällä Jeesus oli hengellisen temppelin pyhässä, saattoi nauttia hengellisestä valosta ja ravinnosta. (Kpl 45–48) Voidellut ovat Aaronin poikien tavoin pappeja. (Ilm. 1:5, 6; kpl 52, 61, 62) Koska he ovat hengestä siinneitä, ovat pyhässä ja voivat nauttia hengellisestä valistuksesta ja ravinnosta. (Kpl 64) Kuolemassa he siirtyvät esiripun kaltaisen lihallisen esteen läpi ja astuvat itse Jumalan läsnäoloon. (Hepr. 10:19–22) Kristuksen tavoin he tulevat olemaan taivaasta käsin myötätuntoisia, ymmärtäväisiä pappeja. (Kpl 73–76, 81) On varmasti haluttava hallitusvalta. Sinua ei pakoteta alistumaan siihen; riippuu sinusta, haluatko hyväksyä sen. Voit osoittaa hyväksyntäsi hyväksymällä heidän opetuksensa ja osallistumalla heidän työhönsä tänä aikana.
3. Miten Jumala valmistaa ihmiskuntaa elämään ikuisesti (ka luvut 7–9; lue Ilm. 20:7–21:4.)
Tuhatvuotiskausi on rakkaudellinen varaus meidän auttamiseksemme tulemaan kelvollisiksi ikuiseen elämään. (7. luku; 25 min) Jos joku käyttää aikaa, näkee vaivaa auttaakseen meitä tulemaan päteviksi työhön tai johonkin muuhun toivottavaan, niin meille on luonnollista ilmaista puolestamme arvostusta. Tuhatvuotiskauteen liittyy varauksia, jotka auttavat meitä tulemaan kelvollisiksi elämään ikuisesti. Tuhatvuotiskaudesta voidaan puhua myös tuomiopäivänä, tuhatvuotisena tuomintakautena. Seuraa pahan järjestelmän loppua. (Ilm. 20:4; kpl 3, 4) Jehova on antanut tuomitsemisen Jeesuksen tehtäväksi; voidellut osallistuvat siihen hänen kanssaan. Siinä ei ole kristityille mitään pelättävää, sillä tuomitseminen tulee tapahtumaan vanhurskaudessa. (Apt. 17:31) Jopa ”väärät” voivat hyötyä. (Kpl 10, 11) Ylösnousseet eivät ole vielä täydellisiä, joten tuhatvuotinen tuomiopäivä varaa vapautuksen synnistä niille, jotka haluavat palvella Jumalaa. (Kpl 12, 13, 20, 21) ”Vanhurskailla” ylösnousseilla on se etu, että he ovat jo osoittaneet nuhteettomuutta, rakkautta Jumalaan. Luopuvatko ”väärät” huonoista tavoista? Tuhatvuotiskauden varaaminen antaa siihen mahdollisuuden. (Kpl 25, 26) Antaa kaikille ensimmäisen todellisen ”tilaisuuden” ikuiseen elämään; taivaalliset tuomarit auttavat. (Kpl 32) Jumala tulee varaamaan opetusta meidän avuksemme. (Ilm. 20:11–15; kpl 34, 35) Maalliset ”ruhtinaat” tulevat myös auttamaan. (Ps. 45:16, 17) Jeesuksen uskolliset esi-isät ja muut nuhteettomat miehet tulevat palvelemaan sillä tavoin. (Kpl 38, 43–46)
Persoonallisuuksien muuttaminen ikuisuus silmämääränä. (8. luku; 15 min) Tarvitaan enemmän kuin vanhurskaita hallintojärjestelyjä; meidän täytyy olla oikealaatuisia ihmisiä. Löytääksemme pysyvän paikan uudessa järjestyksessä meidän täytyy oppia vanhurskautta. (Jes. 26:9; kpl 1) Ylituomari Jeesus johtaa oikeudenmukaisten päätösten täytäntöön panemista. (Jes. 11:1–5; kpl 4, 5) Se auttaa ihmisiä muuttamaan persoonallisuutensa, hylkäämään petomaiset ominaisuudet ja luonteenpiirteet. (Jes. 11:6–9; kpl 9, 10) Voimme odottaa vastaavaa kirjaimellista täyttymystä siten, että eläimet tulevat olemaan rauhassa toistensa ja ihmisten kanssa. (Kpl. 13, 14) Onko sinussa mustasukkaisuutta, vihaa, kateutta, ennakkoluuloja?
Tuhatvuotiskauden jälkeinen koetus, joka ilmaisee, kuka on kelvollinen elämään. (9. luku; 15 min) Jää jäljelle kysymys: täytämmekö Jehovan mittapuut iankaikkisen elämän saamiseksi? Tuhatvuotiskauden lopussa Jeesus luovuttaa kaiken takaisin Isälle. (1. Kor. 15:24–28; kpl 3, 4) Jumala antaa Saatanalle yhden lopullisen tilaisuuden koetella, kannattaako ihmiskunta Jehovan suvereenisuutta. (Ilm. 20:7–10; kpl 5–7) Jotkut kapinoivat, pitävät jonkin ryhmän suvereenisuutta parempana. (Kpl 11–14) ”Kansat”, jotka hyökkäävät Uuden Jerusalemin edustajia vastaan, tulevat olemaan kuin Maagogin Goog, joka johti hyökkäystä kristittyjä vastaan suuren ahdistuksen aikana. (Kpl 15–17) Saatana, demonit ja kapinalliset heitetään toiseen kuolemaan, toisenlaiseen kuolemaan, joka tuli luomakuntaan. (Ilm. 20:10, 14, 15; kpl 25–28) Elossa säilynyt ihmiskunta tunnustetaan silloin arvolliseksi ikuiseen elämään, elämään tulemiseen. (Ilm. 20:5; kpl 31–33) Silloin koko ihmiskunta ylistää Jumalaa. (Ps. 150:1–6) Jehovan todistajat kehottavat ihmisiä tekemään siten kanssaan.
4. Oletko viisas vai tyhmä suhtautumisessasi Kristuksen läsnäoloon? (ka luvut 10–13; lue Matt. 25:1–30.)
Jeesuksen ”tunnusmerkin” piirre, jonka tulisi saada meidät valppaiksi, ymmärtäväisiksi. (10. luku; 15 min) Saarnaamisessamme useimmin toistuvia aiheita on Matteuksen 24. luvun ”tunnusmerkki” (Um). Viittaamme usein siinä oleviin kohtiin todistaaksemme, että elämme ”viimeisissä päivissä”. Mutta Jeesuksen ”tunnusmerkki” käsitti myös Matteuksen 25. luvun; sen lisäksi, että siinä olevat vertaukset ovat osa tunnusmerkistä, niillä on myös elintärkeä merkitys meille. (Lue Matt. 25:1–13.) Oli vastaus kysymykseen hänen ”läsnäolonsa” (Um) ajasta. Parusia ei tarkoittanut hänen ensimmäistä tulemistaan vaan tulevaa läsnäoloa. (Matt. 24:3; kpl 8–14) Tämän vertauksen täyttymys oli todistus läsnäolosta. Raamattu vertaa Jeesusta ylkään eli sulhaseen; voideltuja verrataan puhtaisiin neitsyihin. (Joh. 3:28–30; Ef. 5:23–27; kpl 18, 21–23) Kristittyjä velvoitettiin alusta lähtien pysymään kuin neitsyinä, jotka odottavat avioliittoa taivaassa. (Kpl 26–28) Tunnistettaisiin ”öljystä” eli he olisivat täynnä Jumalan valistavaa sanaa ja henkeä. (Matt. 5:16; kpl 31, 36–38) Yljän piti ’viipyä’, koska antikristus tulisi ensin. (1. Joh. 2:18; kpl 42–46) On vaarallista olla unessa Kristuksen läsnäolon suhteen. (Matt. 25:13)
Vertauksen täyttymisen meidän aikanamme tulisi vaikuttaa meihin. (11. luku; 15 min) Voimme sopivasti odottaa, että jonkin aikaa kestäneen unen jälkeen tapahtuva herääminen liittyy yljän läsnäoloon. (Matt. 25:5, 6) C. T. Russell kiinnitti huomion täsmälleen oikein siihen, että pakanain ajat päättyisivät vuonna 1914. (Kpl 4, 5) Hän tajusi, että parusia soveltui näkymättömään läsnäoloon. Vaikka hän laski Kristuksen läsnäolon alkamisen ajan väärin, aikanaan hänen toverinsa tajusivat, että läsnäolo alkoi vuonna 1914. (Kpl 6, 9, 10, 48, 55) Vuodesta 1919 lähtien voideltujen keskuudessa tapahtui herääminen. (Kpl 11–19) Nimikristityt eivät hyväksyneet Jeesuksen läsnäoloa; ”ymmärtäväiset” neitsyet erottautuivat sellaisten ”tyhmien” seurasta. (Kpl 24–26) Tyhmät ovat menossa kohti tuhoa. (Kpl 41, 42) Tähdentää, miten tarpeellista meidän on tajuta koko ”tunnusmerkki” ja pysyä valveilla. (Kpl 44–46)
Kristittyjen tarpeellista työskennellä, tuloksena on kasvu – tämäkin on osa ”tunnusmerkistä”. (12. ja 13. luku; 25 min) Seuraava Matteuksen evankeliumissa oleva vertaus on myös osa ”tunnusmerkistä”. (Ydin Matt. 25:14–30:stä) Sen tulisi auttaa meitä näkemään, miten tarpeellista on työskennellä ahkerasti Jumalan puolesta. (ka s. 258 kpl 3) Johdonmukaista odottaa Kristuksen kuninkaana vuodesta 1914 lähtien tarkastavan ja koettelevan palvelijoita. (Kpl 1) Vertauksessa Jeesus uskoi talentit opetuslapsille. (Kpl 4–10) Talentit edustivat mahdollisuutta korjata satona opetuslapsia. (Kpl 12–15) Saarnaamalla ja opettamalla he asioivat talenteilla. (Kpl 20, 24, 26, 30, 35) Osana tunnusmerkistä voimme odottaa näkevämme huipentuvan täyttymyksen vuodesta 1914 lähtien. (Kpl 37–40) Tapahtuisi tarkastus sen selville saamiseksi, hankkivatko orjat lisäystä käyttämällä talentteja. (Kpl 45) Todisteet todistajien keskuudessa osoittavat, että voidellun orjan jäsenet ovat lisänneet talentteja, minkä tuloksena on nyt yli 2 miljoonaa kristittyä! (Kpl 52–56) Tilinteko vaatisi jonkin aikaa. (13. luku, kpl 3) Parusian alettua on ollut aika palkita kuolemassa nukkuvat voidellut. (1. Kor. 15:50–54; kpl 5–8) Heidät herätetään kuolleista hallitsemaan Kristuksen kanssa, pääsemään taivaalliseen iloon. (Kpl 14) Laiska orja jätti tahallaan lisäämättä isännän talentteja. (Kpl 19, 20) Vastine nimikristityissä ja Jumalan palvelijoista erottautuvissa. (Kpl 21–24) Menossa kohti tuhoa suuren ahdistuksen pimeydessä. (Kpl 29) Voideltu orja päättäväinen jatkamaan ahkeraa työtään, talenttien lisäämistä. (Kpl 26, 32, 33) Viisasta liittyä tekemään työtä sen kanssa.
5. Oletko kelvollinen perimään Jumalan valtakunnan? (ka luvut 14, 15; lue Matt. 25:31–46.)
Ala nyt asenteellasi ja teoillasi osoittautua kelvolliseksi perimään Jumalan valtakunta. (14. luku; 40 min) Monet uskovat nykyään, että kukaan ei elä ikuisesti; toiset ajattelevat, että kaikki pelastuvat. Molemmat näkökannat johtavat ajattelemaan, etteivät ihmisen asenteet ja teot ole tärkeitä. Raamattu todistaa toisin; ovat erityisen ratkaisevia vuodesta 1914 lähtien. Todistajat ovat usein osoittaneet, että Kristuksen läsnäolon ”tunnusmerkin” (Um) täyttyminen todistaa, että Valtakunta on silloin perustettu taivaassa. Vertaus lampaista ja vuohista, osa ”tunnusmerkistä”, todistaa, että asenteet ja teot nyt vaikuttavat siihen, onko joku kelvollinen ikuiseen elämään. (Lue jakeet, kun käsittelet niitä.)
Ihmisen Poika on Jeesus, nyt taivaallisella valtaistuimella. (Dan. 7:13, 14; kpl 5–7) Aikanaan murskaa kansakunnat kappaleiksi. (Ps. 2:7–9) Ihmiset täytyy ensin erotella. (Kpl 13–15) Vaatii aikaa, ennen kuin persoonallisuudet ja käytös tulevat ilmeisiksi. (Kpl 16–18) Vertaus soveltuu nyt, ei tuhatvuotiskauden aikana tai sen jälkeen – kristittyjä ei silloin heitetä vankiloihin; nyt on parusian aika; ja vertaus koskee ihmisiä, jotka ovat elossa kun Jeesus ottaa vallan, ei eläviä ja kuolleita, jotka tuomitaan tuhatvuotiskaudella. (Kpl 19; Ilm. 20:11, 12) ”Lampaat” ovat kristittyjä, joilla on maan päällä saatavan ikuisen elämän toivo. He ovat ”suuri joukko”, jota Karitsa kaitsee. (Ilm. 7:9, 10, 17; kpl 32) Perivät Valtakunnan olemalla maallisia alamaisia; Jumalalla oli tämä mielessä siitä lähtien, kun lunastettavissa olevia lapsia syntyi Aadamille ja Eevalle. (Kpl 35–37) ”Lampaat” ovat kelvollisia, koska he uskosta Jeesukseen auttavat hänen hengellisiä veljiään. (Hepr. 2:16, 17; kpl 43−47) Liittymällä hengellisten juutalaisten joukkoon he antavat elämänsä Jumalalle ja palvelevat häntä uskollisesti. (Sak. 8:20–23; kpl 48–53) He ilmaisevat nöyrää asennetta, etsivät rauhaa, pysyvät erossa maailmasta, elävät Raamatun mukaan, saarnaavat. (Kpl 55, 56, 60) Kysy itseltäsi: Miten Jeesus tuomitsee tekoni ja asenteeni? Ilmaisenko ”tunnusmerkin” olevan merkityksellinen minulle?
Kaikki eivät ole kelvollisia – oletko sinä? (15. luku; 15 min) Vertaus osoittaa, että jotkut eivät ole kelvollisia, vaan saavat ikuisen kuoleman. Miksi? Eivät ole ehkä vainonneet Kristusta tai hänen hengellisiä veljiään; voi olla niin, että heidän kielteinen asenteensa panee heidät Saatanan puolelle. (Kpl 5–8) Ei ole perusteita väittää olevansa tietämätön siitä, ketä voidellut edustavat. (Kpl 11–13) Mikä on meidän asemamme? Entä perheemme ja sukulaistemme? Miten tämä kehottaa heitä välttämättä menettelemään? Ei ole merkityksetön asia, joka olisi vielä kaukana; ”vuohet” tuhotaan pian tämän järjestelmän lopussa. (2. Tess. 1:7–10; kpl 14) Eivät koe ikuista vaivaa – yhtä ikuisen elämän muotoa – vaan ikuisen karsiutumisen eli kuoleman. (Kpl 3, 4, 17, 18) Vanhurskaat ”lampaat” suojellaan Harmagedonin sodan aikana. Tulisi olla rohkaisun lähde. (Kpl 19, 21) Jotta voisi alkaa täyttää vaatimuksia ikuisen elämän saamiseksi, tarvitaan myönteistä toimintaa.
6. ”Tunnusmerkki” ilmaisee, että Jumalan uusi järjestys on lähellä (ka luvut 16, 17; lue Matt. 23:34–24:51.)
Me voimme olla rohkealla mielellä, koska ”tunnusmerkki” osoittaa uuden järjestyksen olevan lähellä! (16. luku; 30 min) Nykyajan ongelmat ja murheet aiheuttavat monille ihmisille ahdistusta, turvattomuutta tulevaisuuden suhteen. Suuri ero verrattuna kristittyihin, jotka ymmärtävät aikaamme koskevan Jeesuksen ”tunnusmerkin” merkityksen. (Lue sopivat jakeet Matteuksen 24. luvusta käsitellessäsi niitä.) Apostolit olivat kiinnostuneita tulevaisuudesta Jeesuksen huomautukset mielessään. (Luuk. 19:41–44; Hepr. 9:26; kpl 3–7) Milloin juutalaisen järjestelmän loppu tulisi? Mistä he tietäisivät? Jeesus hahmotteli Jerusalemin tuhoon johtavat tapahtumat. (Kpl 8–14) Oli elämän ja kuoleman asia huomata merkki siitä, että tuho uhkasi. (Kpl 15–17) Kun roomalaiset saarsivat Jerusalemin, kristityt tiesivät, että loppu on lähellä. (Kpl 21, 22, 26) Voidaan odottaa laajempaa tulevaa täyttymystä, sillä Ilmestyskirjan 6. luku (kirjoitettu vuoden 70 jälkeen) viittasi etukäteen siihen, että tulisi sotaa, nälänhätää ja ruttoa. Soveltuu koko pahaan järjestelmään, jota kristikunta hallitsee. Olemme nähneet todisteita tunnusmerkin täyttymisestä vuodesta 1914 lähtien. (Kpl 28, 30–33) Vaikka tämä merkitsee sitä, että tuho uhkaa, niin on rohkaisun aihe. Miksi? Huomaa, mitä tuhotaan. Angloamerikkalaisen seitsemännen maailmanvallan johtamina kansat odottavat YK:lta rauhaa. Ilmestyskirja osoittaa, että tämä rauhanjärjestö johtaa väärän uskonnon tuhoamista. (Kpl 42–44) Jumalan suosiota haluavia kehotetaan lähtemään ulos väärästä uskonnosta, aivan niin kuin kristityt pakenivat Jerusalemista. (Kpl 45) Tuleva tuho alkaa väärästä uskonnosta ja sisältää muun pahan järjestelmän. (Kpl 52, 53) Rohkaisevaa, että jotkut tulevat säilymään hengissä. (Kpl 55–57) He tulevat olemaan niitä, jotka ymmärtävät, missä on tosi Messias, ja kokoontuvat sinne saamaan hengellistä ravintoa. (Kpl 60, 63) Kirjaimellisissa taivaissa olevat häiriöt eivät masenna heitä. (Kpl 70, 71) Heitä ei pakoteta tunnustamaan parusiaa, kun Jeesus tulee tuhoamaan järjestelmän, sillä he ovat jo tunnustaneet hänen läsnäolonsa ja sen, että hän on koonnut voideltunsa. (Kpl 74, 76) He ovat varmoja siitä, että kaikki mitä hän on luvannut tulee tapahtumaan, ja odottavat, että heidät varjellaan. (Kpl 81–83) Olemmeko täysin liittyneet sellaisten joukkoon? Nyt on aika päättää.
Jeesus tähdensi, miten tarpeellista on pysyä hereillä ja toimeliaana, niin kuin ”uskollinen ja ymmärtäväinen palvelija” (17. luku; 25 min) Vaikea uskoa, että ihmiset jättäisivät huomioon ottamatta ”tunnusmerkin” täyttymyksen, mutta niin on. Ennen vedenpaisumusta eläneitten ihmisten tavoin useimmat ilmaisevat uskon puutetta ja jättävät parusian huomioon ottamatta. (Kpl 4–7) Tarpeellista valvoa, että olemme valppaita ja toimeliaita, kun hän tulee tuomion toimeenpanijana. Pitäisi elää jokainen päivä tietoisena ajasta. (Kpl 10–13) ”Uskollisesta ja ymmärtäväisestä orjasta” löydettävissä opetus toimeliaana ja uskollisena olemisesta läsnäolon aikana. Jeesus kohdisti sanansa koko opetuslasten joukolle. (Kpl 14, 16) Orjaluokka alkoi, kun opetuslapset voideltiin vuonna 33, kun hengellisen Israelin kansa muodostettiin. (Kpl 20–23) Orja alkoi pitää hengellistä ravintoa saatavilla. (Kpl 24–26) Nykyaikana voidellut ovat luokkana varanneet hengellistä ravintoa. (Kpl 29, 30) Ensimmäisen maailmansodan vaikeista olosuhteista huolimatta orja-luokka jatkoi ruoan varaamista huonekuntaan kuuluville. (Kpl 40) Saatuaan Valtakunnan vallan ja käännettyään huomionsa palvelijoihinsa ”Isäntä” ilmaisi hyväksyntänsä, määräsi vastuun maan päällä olevasta hengellisestä omaisuudestaan. Nyt sillä on vastuu myös ”suuresta joukosta” huolehtimisesta. (Kpl 49–51, 54) Pahaan kääntyvät yksityiset voidellut tulevat kuin ”pahaksi orjaksi”, jonka Jeesus hylkäsi. (Kpl 59–62, 65) Vaikka ei kuuluisikaan ”uskollisen ja ymmärtäväisen orjan” luokkaan, tulee nähdä tarve olla uskollinen kristillisissä toiminnoissa. Kiinnittämällä huomion siihen vältymme joutumasta paulaan. (Luuk. 21:34–36; kpl 66–68) Siten tunnusmerkki, jonka mukaan uusi järjestys on lähellä, merkitsee meille ikuisia siunauksia.
7. Kun luopiot ovat poissa, seuraa tuhatvuotinen rauha! (ka luvut 18, 19; lue 1. Tess. 4. ja 5. luku; 2. Tess. 1. ja 2. luku; Psalmi 116.)
Noudata varoitusta – nyt on aika toimia päättäväisesti uskonnon suhteen! (18. luku; 35 min) Jehovan todistajat ovat onnellisia siitä, että monet uudet ovat säännöllisesti heidän kanssaan; osoittaa kiitettävää kiinnostusta tosi palvontaan. Kuinka tärkeää päättäväinen toiminta on sinulle? Kuinka tärkeätä Jehovan todistajien on tavoittaa vielä muita (sukulaisia, työtovereita, naapureita) viemällä heille kristillistä sanomaa? Ensimmäinen ja toinen kirje Tessalonikalaisille antavat vastauksen; käsittelevät ”laittomuuden ihmistä”. Yleinen näkemys nykyään on toivo rauhasta kansakuntien keskuudessa; Raamattu osoittaa, että sellainen aika tulisi. (1. Tess. 5:1–3; kpl 1–3) Jotkut Tessalonikassa ajattelivat, että Kristuksen läsnäolo ja ”Jehovan päivä” (Um) olivat tulleet; Paavali oikaisi heitä, selitti, että täyttymys oli tulevaisuudessa. (2. Tess. 2:1, 2; kpl 5–8) Ennen ”Jehovan päivää” piti tulla luopumus. (2. Tess. 2:3; kpl 12, 13) Merkitsi kapinaa Jehovaa vastaan niiden taholta, jotka väittivät olevansa kristittyjä, varsinkin johtajien taholta. Ennustettu myös toisissa Raamatun kirjoissa. (Apt. 20:28–30; 2. Piet. 2:1–3; kpl 16–25) Aikanaan miehet, jotka väittivät olevansa kristittyjä, ottivat itselleen johtajan osan, tulivat papeiksi. (Kpl 27, 31, 34) Tämä ihmisyhteisö asettui vastustamaan Jumalaa, vaati kunnioitusta. (Kpl 38–40, 42, 43) Apostolit pidättivät luopumusta, jonka kehittymistä ilmeni jo heidän maan päällä ollessaan. (2. Tess. 2:6; 1. Joh. 2:18–22; kpl 44–46, 49–51) Kristuksen läsnäolon aikana, joka silloin oli tulevaisuudessa, papillinen ”laittomuuden ihminen” tuhottaisiin; merkitsee luopioitten loppua. (2. Tess. 2:8; kpl 52, 53) Jumala sallii tämän ”ihmisen” toimia, antaa epävanhurskaudesta nauttivien tulla petetyiksi. (2. Tess. 2:9–12; kpl 59–63) Pian tulee ”laittomuuden ihmisen” luokan ja kaikkien luopioitten loppu. Samoin kuin maallinen Jerusalem tuhottiin vuonna 70, kristikunta ja muu osa Suuresta Babylonista tuhotaan ja sen jälkeen loput pahasta järjestelmästä. (Kpl 67–69) Mikä on meidän asemamme? Autammeko toimeliaasti toisia erottautumaan tästä luokasta? Kun luopiot ovat poissa, tulemmeko olemaan täällä? Mikä sitten on ehtona?
Tuhatvuotinen rauha ja muut siunaukset niille, jotka edistävät tosi palvontaa nyt. (19. luku; 20 min) Tunnet ehkä turvattomuutta; et ole varma, selviätkö hengissä. Kun luopiot kautta maailman tuhotaan, mitä syytä ihmisellä voi olla luottamukselle, että elämä paratiisissa seuraa sen jälkeen? On totta, että koko pahan järjestelmän loppu tulee suuressa ahdistuksessa, mutta Jeesus lupasi, että ”lihaa” säästyisi. (Matt. 24:3, 21, 22; kpl 2, 3) Tämä suojelus ja näkemys, joka meillä voi olla, on kauniisti kuvailtu Psalmissa 116. Samoin kuin psalmista odotti Jumalalta elämää, täytyy meidänkin odottaa. (Ps. 116:1–6; kpl 6, 7) Me tarvitsemme samanlaista uskoa kuin psalmistalla ja Paavalilla oli. (Ps. 116:7–11; 2. Kor. 4:8–10; kpl 9–12) Suuren ahdistuksen loppuosan, Jumalan Kaikkivaltiaan suuren päivän sodan, jälkeen tulemme ymmärtämään, että Jumala suojeli meidät, kun hän tuhosi pahat. (Kpl 13, 14) Sellainen vapautus uuteen järjestykseen synnyttää meissä arvostusta. (Ps. 116:12–14; kpl 17) Tulemme näkemään, kuinka kallisarvoisia Jumalalle ovat hänen uskollisensa; hän ei antanut Saatanan tuhota heitä kaikkia pois. (Ps. 116:15, 16; kpl 22, 24) Mitä iloa tuleekaan meille tuottamaan se, että meillä on rauha, jonka vallitessa voimme ilmaista kiitollisuutemme Jumalalle kiitosuhrein. (Ps. 116:17–19; kpl 26–28) Odotteen tuosta varjeltumisesta ja ilahduttavasta tuhatvuotisesta rauhasta, joka seuraa sitä, tulisi saada meidät osallistumaan nyt saarnaamiseen. Siten voimme pitää tämän odotteen toisten edessä. (Kpl 30)